[hr]
Hanna Kaustia
Yritysvastuujohtaja
Itella Oyj[hr]
Itellan kiinteistöissä Suomessa on säästetty energiaa kahden miljoonan euron edestä viimeisen kolmen vuoden aikana. Taustalla ei ole jätti-investointeja tai tulevaisuuden teknologiaa, vaan periaatteessa ihan tavallista työtä. Mitä sitten tapahtui?
Tekniset ratkaisut energiansäästöön eivät pitkälle auta, jos tiloissa työskentelevät ihmiset eivät muuta toimintaansa. Pelkällä koulutuksellakaan tuloksia ei tule, jos niitä ei mitata ja seurata. Tarvitaan siis sekoitus niitä kaikkia, samaan aikaan: tekniikkaa, koulutusta ja seurantaa.
Tavoitteen pitää myös olla kaikille selvä ja tarpeeksi haastava.
Tavoitteet ylitetty vuodesta toiseen
Itellan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjään 30% vuoteen 2020 mennessä (vertailukohtana vuosi 2007, suhteutettuna liikevaihtoon). Kiinteistöjen osalta tavoitteenamme on säästää vuosittain sähkönkulutuksessa 2 prosenttia ja lämmönkulutuksessa 3 prosenttia vuoteen 2015 asti.
Vuonna 2013 suurten kohteiden sähkönkulutus väheni 2 487 GWh, eli 4,1 prosenttia ja lämmönkulutus 1 680, eli 4,4 prosenttia (lämpötilakorjattuna). Suuret kohteet, kuten varastot, terminaalit ja postikeskukset, käyttävät noin 75 prosenttia kaikesta sähköstä.
Vuonna 2012 sähköä säästyi 3% ja lämpöä 7%. Vuonna 2011 sähkönsäästö oli 7% ja lämmön 11%. Itellan CO2-päästöt ovat laskeneet jo 20% kuudessa vuodessa.
Perusta kuntoon tekniikalla
Vuonna 2011 työ aloitettiin laittamalla perusasiat kuntoon eli säätämällä kiinteistöjen olosuhteet tavoitteiden mukaisiksi ja laitteiden sekä valaistuksen toiminta-ajat tarpeen mukaisiksi. Lisäksi tehtiin osassa kiinteistöä valaistukseen ohjausmuutoksia. Jokainen prosessi analysoitiin tarkkaan ja optimoitiin säädöt, korjattiin vialliset laitteet ja väärät toiminnot.
Jatkuvuutta kurinalaisella seurannalla
Perusteiden kunnostamisen jälkeen painopisteenä on ollut kurinalainen seuranta ja poikkeamiin reagoiminen. Energiankulutuksen seurantatyökaluja on alettu käyttää aktiivisesti johtamisen ja toiminnan välineenä. Kiinteistöistä vastaaville on asetettu energiankulutus yhdeksi palkkioperusteeksi.
Lisäksi laitteita on jatkuvasti optimoitu ja mm. automaatiojärjestelmän säätöohjelmia parannettu. Teknisen huollon laatuun on kiinnitetty huomioita. Myös huolto-organisaation sitoutumisella on havaittu olevan iso merkitys.
Opastusta, opastusta…
Käyttäjien asenteella ja aktiivisella osallistumisella on luonnollisesti iso merkitys energiatehokkuuteen. Koulutustilaisuudet ja sisäisten viestintäkanavien monipuolinen käyttö ovat tärkeitä, mutta vähintään yhtä suuri merkitys on esimiesten ja asiantuntijoiden tekemä opastus käytännön tilanteissa. Ei siis lapasta lastausoven väliin, automatiikkaa estämään![hr]
Blogin kirjoittaja Hanna Kaustia on Itella yritysvastuujohtaja. Tutustu Hannaan LinkedInissä!
