Ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja 44 ehdokasta allekirjoitti Kiertotaloussprintti-hankkeen kiertotalouslupauksen ja sitoutui samalla edistämään kiertotaloutta tukevien toimenpiteiden toteutumista sekä kiertotalouden kasvua kiinteistö- ja rakennusalalla.
Kysyimme kolmen eri puolueen läpi menneiltä kansanedustajilta, miten rakennetun ympäristön kiertotaloutta tulisi edistää ja millaisia keinoja he aikovat alkaneen toimikautensa aikana asiaan suunnata. Seuraavassa tuoreet kansanedustajat Kai Mykkänen, Tiina Elo, Anders Adlercreutz ja Atte Harjanne kertovat näkemyksensä rakennetun ympäristön kiertotaloudesta.
Rakennetun ympäristön kiertotaloutta edistetään moninaisilla keinoilla
Kysymykseen, miten Suomen tulisi edistää rakennetun ympäristön kiertotaloutta, edustajat näkevät monipuolisesti vaihtoehtoja aina materiaalien, energian ja tilojen hyötykäytöstä, hiilijalanjäljen arvioimiseen, rakennusmateriaaleihin ja kaavoitukseen.
Vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustajan ja Espoon kaupunginvaltuutetun Tiina Elon mielestä Suomen tulisi edistää rakennetun ympäristön kiertotaloutta tarkastelemalla rakentamisen ympäristövaikutuksia rakennusten ja rakennusmateriaalien koko elinkaaren ajalta.
– Rakennusmateriaalit on saatava kiertoon nykyistä
tehokkaammin, jotta neitseellisten raaka-aineiden tarve saadaan minimoitua.
Tavoitteeksi on asetettava rakennusmateriaalien hiilineutraali
valmistus. Rakennukset on suunniteltava kestäviksi, korjattaviksi ja
käyttötarpeen mukaan muunneltaviksi, ja kiinteistöjen käyttötarkoituksen
muutokset on tehtävä sujuviksi. On tärkeää saada tilat tehokkaaseen käyttöön,
jotta ei jouduta ylläpitämään ja lämmittämään hukkaneliöitä. Rakennettu
ympäristö on valjastettava sekä käyttämään että tuottamaan uusiutuvaa energiaa,
Tiina Elo vastaa.
Lisäksi Elon mielestä kunnilla ja suurilla kaupungeilla on tärkeä rooli
rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä ja kiertotalouden edistämisessä.
– Julkisia hankintoja tulee käyttää tehokkaammin kiertotalouden edistämiseen. Lisäksi kiertotalouden edistäminen edellyttää osaamisen lisäämistä. On panostettava tutkimukseen, koulutukseen ja kehitystyöhön niin rakennusten suunnittelun, toteutuksen kuin käytön osalta.
RKP:n toisen kauden kansanedustaja Anders Adlercreutz puolestaan laittaisi Suomen edistämään rakennetun ympäristön kiertotaloutta luomalla kierrätettävyydelle selkeät arviointimenetelmät ja ohjausmekanismit.
– Nykyinen Energiatodistus, yhden esimerkin mainitakseni, ei edistä kierrätettävyyttä vaan kertakäyttörakentamista. Arvioimalla rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljen voisimme edistää aidosti kierrätettävää rakentamista, Anders Adlercreutz vastaa.
Adlercreutz, joka on koulutukseltaan arkkitehti, näkee oman roolinsa myös kaavoituksella.
– Myös kaavoituksella voi edistää käyttötarkoituksen muutoksia ja sen kautta kierrätettävyyttä. Rakentamismääräysten kautta voidaan kannustaa rakentamistapoihin, joissa huollettavuutta ja muunneltavuutta helpotetaan.
Kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja ja edellisessä hallituksessa sisäministerinä sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä toiminut Kai Mykkänen näkee Suomen keinoina rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämisessä eritysesti energian ja lämmön käytön vähentämisen ja lämmönkäytön muuttamisen hiilidioksidivapaaksi sekä materiaalien kierron sulkemisen.
– Keskeisenä kysymyksenä on irrottaa kaukolämmön tuotanto ja kiinteistökohtainen lämmitys polttamisesta pääosin seuraavan 15 vuoden aikana. Siinä olennaista on oppia nappaamaan talteen rakennuksista poistuvan ilman lämpöä, johtamaan jätevesien lämpöpumppujen tuottamaa lämpöä takaisin kaukolämpöverkkoon sekä optimoimaan lämmönkäyttöä rakennuksissa ajallisesti: lämmitetään silloin, kun on lämpöä runsaasti saatavilla ja säästetään niinä hetkinä, kun kaikki paistavat joulukinkkua tai lämmittävät saunaa 20 asteen pakkasessa, Kai Mykkänen vastaa.
Lisäksi tärkeää Mykkäsen mielestä on rakentamisen materiaalien kierto.
– Rakennustyömaat ovat suuria jätteen tuottajia. Vaikka rakennuksilla syntyvien jätteiden kierrätysaste on saatu yli kaksinkertaistettua viiden vuoden takaisesta, paljon on vielä tehtävissä siinä, että varmistetaan esimerkiksi muovien ja purkumateriaalien päätyminen järkevään käyttöön polttamisen sijaan.
Vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Atte Harjanne nostaa rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämisen keskiöön rakennusmateriaalit.
– Poliittisella ohjauksella on varmistettava, että mahdollisimman iso osa rakennusmateriaalista kiertää ja se on tuotettu ja suunniteltu materiaalitehokkuus, kierrätettävyys ja uusiokäyttö mielessä pitäen. Tässä auttavat esimerkiksi standardit ja toimiva päästöjen sekä muiden ympäristöhaittojen hinnoittelu, Harjanne vastaa.
Lisäksi Harjanne ottaisi mukaan keinovalikkoon julkiset hankinnat.
– Julkisissa investoinneissa voi olla syytä harpata vielä yleisiä vaatimuksia edemmäs ja raivata tietä uusille rakennetun ympäristön kiertotalousratkaisuille. Rakentamisen kiertotaloutta ei kuitenkaan pidä ajatella jonkinlaisena erillisenä karsinanaan, vaan sen ohjauksen pitää tukea tehokkaasti päästövähennyksiä ja ympäristön kuormitusta koko yhteiskunnassa.
Kansanedustaja vaikuttaa lainsäädännössä ja valiokunnissa
Kai Mykkänen pitää tärkeimpinä keinoinaan kansanedustajana kiertotalouden edistämisessä hallitusohjelmaa ja lainsäädäntöä.
– Hallitusohjelmassa voidaan viitoittaa tie myös sellaisiin kysymyksiin, kuten pitäisikö lämmön taltteenottolaitteistot velvoittaa ottamaan käyttöön koneellisen ilmanvaihdon kerrostaloissa myös olemassa olevassa rakennuskannassa. Lainsäädäntötasolla keinoja ovat esimerkiksi energiatehokkuuslainsäädäntö ja kiinteistöveroporrastuksella motivointi. Lisäksi tällä vaalikaudella uudistettava maankäyttö- ja rakennuslaki voi toivottavasti pysäyttää kiinteistöjen vajaakäytön kasvutahdin ja pitää muunneltavuuden ja joustavuuden kohdillaan. Lisäksi jätelain päivityksellä pitäisi varmistaa, että materiaalivirrat, rakennustelineet ja muovit päätyvät tehokkaan kierrätyksen piiriin.
Mykkänen peräänkuuluttaa joustavuutta maankäyttö- ja rakennuslakiin etenkin urbaanien kortteleiden kohdalla: jos alle puolet asukkaista tarvitsee tai haluaa oman autopaikan, voisi parkkialueeksi määrätyn tilan käyttää järkevämmin, kuin että kaikille pitää kuitenkin varata omat autopaikat ja asukkaiden ne myös maksaa.
– Tällaisista normeista pitäisi päästä eroon varsinkin pääkaupunkiseudun metroasemien ja raiteiden varrella.
Myös Atte Harjanne vaikuttaisi kiertotalouteen jo hallitusneuvotteluissa.
– Vihreät haluavat vahvoja kiertotalouslinjauksia jo hallitusohjelmaan. Yksittäisenä kansanedustajana ajattelin potkia vauhtia erilaisin sanoin ja teoin siihen, että ylevät kiertotalouslinjaukset konkretisoituvat vaikuttaviksi toimiksi, Harjanne vastaa.
Anders Adlercreutz näkee vaikutuskeinoinaan toimintansa eduskunnan eri valiokunnissa.
– Toimintani ympäristövaliokunnan jäsenenä sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen ohjausryhmän jäsenenä voi näitä asioita viedä eteenpäin, Adlercreutz vastaa.
Ympäristövaliokunta käsittelee muun muassa asumista, kaavoitusta, rakentamista, ympäristön- ja luonnonsuojelua, jätehuoltoa ja vesilainsäädäntöä koskevia asioita. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarinen seurantaryhmä puolestaan ottaa kantaa uudistuksen päälinjauksiin.
Tiina Elon mielestä kiertotaloutta on edistettävä lainsäädännön keinoin, ohjelmatyöllä sekä yhteistyöllä eri tahojen kanssa.
– Jätteiden hyödyntämistä on helpotettava lainsäädännöllä ja lupamenettelyjen sujuvoittamisella. Suomessa tulee parantaa eri purkumateriaalien uudelleenkäyttö- ja kierrätystapoja. Uusiomateriaalien käytön lisäämistä kaikessa rakentamisessa sekä rakennusten purkumateriaalin saamista uudelleenkäyttöön voidaan edistää muun muassa jäte- ja ympäristölainsäädännöllä. Kiertotalouden edistäminen on huomioitava myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, Elo vastaa
Lisäksi Elo näkee, että kiertotaloutta voidaan edistää yhteistyöllä kuntien ja kaupunkien kanssa.
– Esimerkiksi ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki ohjelmaa kannattaa jatkaa ja kutsua kaupungit aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön. Myös korkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä rakennusalan toimijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämisessä.
Rakennettu ympäristö vaikuttaa isolla mittakaavallaan
Tärkeimmät syyt rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiseen löytyvät sen isosta mittakaavasta ja ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä.
Atte Harjanne edistäisi kiertotaloutta sen suuren mittakaavan vuoksi.
– Rakentaminen kattaa valtavan osan kaikesta talouden piirissä kulkevista materiaalivirroista. Ilmastonmuutoksen ja kapenevan luonnon monimuotoisuuden kaltaisten massiivisten järjestelmätason haasteiden edessä on tärkeää pitää mittakaavat mielessä. Muuten käy helposti niin, että syynäämme päivästä toiseen kassivalintoja kaupassa samalla, kun ne isoimmat kiertotalousteot esimerkiksi rakentamisessa jäävät vajaiksi, Harjanne vastaa.
Tiina Elo ottaisi kaikki keinot käyttöön ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon lajikadon pysäyttämiseksi.
– Rakentaminen kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja, aiheuttaa haitallisia päästöjä ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Kiertotalous on keskeinen keino vähentää rakentamisen haitallisia ympäristövaikutuksia. Kiertotalous luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia rakennusalalle ja tässä Suomen kannattaa olla edelläkävijä, Elo vastaa.
Kai Mykkäselle tärkein syy edistää kiertotaloutta on sama kuin 25 vuotta sitten, jolloin hän havahtui ilmastonmuutokseen ja happosateisiin.
– Pääkysymys on, onko myönteinen kädenjälkemme suurempi kuin kielteinen jalanjälkemme. Rakentamisen osalta itselleni suurin intohimon kohde on lämmitys: jos voidaan vähentää polttoöljyn ja kivihiilivoimaloiden käyttötunteja piikkikausina rakennusten älykkäämmällä energian varastoinnilla, voidaan paremmin hyödyntää halvemmalla puhtaista lähteistä saatavaa energiaa käyttämällä esimerkiksi maalämpökuiluja, Mykkänen vastaa.
Tärkeänä Mykkänen pitää edellä kuvatun kaltaisia ratkaisuja ja rakentamisen uudistamista.
– Jos voimme irrottaa kaukolämmön polttamisesta, niin se on suuri asia. Rakennettu ympäristö on suurin yksittäinen tekijä energian käytössä ja päästöissä ja siksi avainasemassa.
Myös Anders Adlercreutzin mielestä tärkein syy ryhtyä kiertotalouteen on ilmastonmuutos.
– Ilmastomuutoksen vastainen työ on tärkein perustelu, sillä noin puolet primääriresurssien käytöstä, jätteistä ja CO2-päästöistä liittyy suoraan rakentamiseen, Adlercreutz vastaa.
Kiinteistö- ja rakennusala kaipaa kestävää muutosta
Suomen kiinteistö- ja rakennusalan kestävä tulevaisuus herättää kansanedustajissa ajatuksia ja muutoksen paikkojakin löytyy.
Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa asennetason muutoksia.
– Rakentamista ja rakennuksia pitää tarkastella toiminnan alustana, ei päämääränä. Mutta pitää myös nähdä ympäristön historiallinen kerroksellisuus luontevana ja tavoiteltavana asiana. Nämä ovat pikemminkin asennetason asioita, Adlercreutz vastaa.
Kai Mykkäsen mielestä suurin ajattelun muutos liittyy lämmön käyttöön.
– Suomi on onnistunut energiatehokkuudessa rakentamisen osalta hyvin, talot ovat tiiviitä. Seuraava haaste on, ettei uusia rakennuksia automaattisesti kytketä kaukolämpöverkkoon välittämättä elinkaaren aikaisista kustannuksista ja asukkaiden kukkaroista. Eikä kuluttajakaan osaa vielä vaatia omilla maalämpökuiluilla varustettua taloa. Rakennusalan pitäisi oppia myymään elinkaaren aikaista asumiskustannusta eikä vain sitä myyntihetken hinnalla kilpailua, Mykkänen vastaa.
Tiina Elo listaa kehitettäviksi asioiksi rakentamisen laadun, puurakentamisen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kaupungeissa.
– Rakentamisen laatua on parannettava. Ennen osattiin rakentaa taloja, jotka kestävät satoja vuosia. Nykyään aivan liian usein uusissakin rakennuksissa todetaan ongelmia ja suoranaisia rakennusvirheitä. Pahimpia ovat sisäilmaongelmat, jotka tulevat kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti, Elo vastaa
– Lisäksi Suomen kannattaa satsata nykyistä merkittävästi enemmän puurakentamiseen. Se lisää puutuotteiden jalostusarvoa ja rakennukset toimivat hiilen varastoina. Betonin korvaaminen puulla on yksi keino ilmastopäästöjen vähentämiseen. Olennaista on tarkastella ja minimoida rakentamisen päästöjä koko elinkaaren aikana. Rakennetun alan lisääntyessä erityisesti kaupungeissa on tärkeää tarkastella myös sitä, miten rakennusala voisi osaltaan paitsi edistää kiertotaloutta, myös lisätä luonnonmonimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tähän keinoina ovat muunmuassa viherkatot ja muu kaupunkivihreä sekä monimuotoiset pihat ja lähiviheralueet, Tiina Elo vastaa.
Atte Harjanne puolestaan näkee kiinteistö- ja rakennusalalla merkittävän roolin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
– Ilmastonmuutoksen hillintä ja nopea kaupungistuminen edellyttävät hurjaa määrää uutta ja uudenlaista rakentamista. Tulevaisuus pitää siis kirjaimellisesti rakentaa, ja siksi kiinteistö- ja rakennusalan toimilla on ratkaiseva merkitys siinä, millaisen tulevaisuuden saamme. Kestävälle ja riittävälle rakentamiselle on siis varmistettava riittävät resurssit ja edellytykset. Rakentamisessa pitäisi nykyistä paremmin saada sitä, mitä tilaa, ja lisäksi kaiken rakentamisen ekologista ja ilmastollista jalanjälkeä on pienennettävä vielä paljon, Harjanne vastaa.
