Green Building Council Finland

Mitä johtajana voi tehdä ilmaston hyväksi?

Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, puhui organisaatioiden johtajien roolista ilmastotyössä #BuildingLifen lähettiläiden eli Ambassador Forumin tapaamisessa 28.3.2022.

Tuuli Kaskinen, Kuva CLC.

CLC ry:n (CLC Climate Leadership Coalition) tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yleiseen kilpailukykyyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia. Tuuli Kaskinen on toiminut viimeksi ajatushautomo Demos Helsingin konsultatiivisen työn johtajana. Kaskinen aloitti CLC ry:n toimitusjohtajana 1.4.2022.

Kaskinen esitteli CLC:n avaintavoitteista kolme kohtaa:

1. Hiilen hinta

Esimerkiksi EU:n Green Dealin onnistuminen edellyttää myös yksityisen rahan liikettä – ja se tapahtuu hiilen hinnalla. ”On tärkeää, että päästökauppajärjestelmät olisivat toimivia. Hiilitullit voivat vahvistaa eurooppalaista hiilen hinnoittelua entisestään.”, kertoi Kaskinen. ”Globaalisti päästöistä vain alle neljännes on hinnoittelun pirissä, mutta etenkin energiasektorilla hiilen hinta on ollut merkittävä draiveri jo pitkään. Jatkossa vaikutus etenee muillekin sektoreille.” Kaskinen myös arveli muutoksen tapahtuvan eri puolilla maapalloa eri tavoin, mutta tapahtuvan varmasti.

2. Hiilikädenjälki

Mitä yritykset voivat tehdä, jotta päästöt vähenisivät muualla. ”Oman hiilijalanjäljen laskeminen ja omien päästöjen hallinta on jo selvitettävissä oleva asia, mutta ilmastonmuutokseen vaikutetaan hiilikädenjäljellä”, totesi Kaskinen ja laajensi vielä ajatusta globaaleihin ratkaisuihin. CLC tukee jäsentensä VTT:n teknisen tutkimuskeskuksen ja LUT-yliopiston kehittämää hiilikädenjälki-konseptia ja suosittelee sen laajempaa käyttöä EU:n alueella.

3. Hiilensidonta

Pelkillä päästövähennyksillä ei ilmastonmuutosta hillitä riittävästi. ”Hiiltä sitomalla voidaan päästä jopa hiilipositiivisuuteen, mutta toki nämä ratkaisut edellyttävät vielä paljon selvitystyötä”, totesi Kaskinen.

Mitä on hyvä huomioida juuri nyt?

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 28. helmikuuta 2022 viimeisimmän raporttinsa. Raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista muutoksiin ja haavoittuvuutta. ”IPCC vahvistaa viestiään joka julkaisulla. On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka yhä – nykyisten toimien jatkumisella entisellään – kuljetaan yhä kolmen asteen lämpenemistä, on kaikkein dramaattisimpia skenaarioita kyetty karsimaan pois.”

Figure SPM.5: Climate resilient development (CRD)

Kuudennessa raportissa nähdään, että myönteinen kehityspolku on menetetty. ”Nyt edessämme on monta haastavaa, katastrofaalistakin polkua, mutta myös mahdollisuus ns. vihreään polkuun. Uutta IPCC sanoituksessa on, että huomioidaan myös sosiaalisia näkökulmia ja että ihmisten mukana pitäminen on tärkeää.”

Mitä siis yritysjohtajan agendalle

WRI (World Resources Instituten) ja ClimateWorks säätiön State of Climate Action -raportissa arvioitiin kahtakymmentäyhtä indikaattoria kuudelta eri sektorilta. Indikaattoreista kaksi osoittaa riittävää muutosvauhtia, jolla saavutetaan sekä vuoden 2030 että 2050 tavoitteet. 13 indikaattoria osoittaa muutosta oikeaan suuntaan, mutta liian hitaasti – ja kaksi esitysmuutosta johti kokonaan väärään suuntaan. ”Huomattavaa on, että juuri Buildings -kohdassa lukee, että tietoa ei ole riittävästi edistymisen arvioimiseksi. On pohdittava, tuottavatko rakentamisen teollistumisen prosessit tähän kaivattua dataa.”

Kuva The State of Climate Action report

Mitä yritysjohtajan roolissa voi tehdä ilmaston kannalta

  1. Kulje koko ajan kohti hiilipositiivista yhtiötä ja vaikutusta
  2. Tee horisontti 2:n suunnitelma geopoliittisen tilanteen vaikutuksista energiaan ja materiaaleihin.
  3. Tuota askel kerrallaan tietoa rakentamisen ympäristövaikutuksesta. Tieto alkaa olla suunnitteluprosessin luonteva osa ja jokainen uusi pala tietoa lisää koko arvoketjun osalta hahmotusta.
  4. Minimoi jalanjälki ja maksimoi kädenjälki. Ei vain oma, vaan myös eteenpäin vievä vaikutus.
  5. Laske, seuraa ja raportoi edistyksellisimmillä mahdollisilla tavoilla.

FIGBC vinkit edelläkävijöille

#BuildingLife -lähettiläät

Suomen #BuildingLife -lähettiläät ovat alan edelläkävijöitä, jotka ovat sitoutuneet projektin yhteisiin tavoitteisiin. Lähettiläät johtavat työtä rakennetun ympäristön eri toimijoiden parhaiden päästövähennyskeinojen tunnistamiseksi. Tunnistettavat keinot otetaan nopealla aikataululla laajasti käyttöön huomioiden kaikki rakennuksen elinkaaren vaiheet. Lähettiläät toivovat, että hiilijalanjälkilaskenta tuodaan nopealla aikataululla osaksi rakennuslupaa ja uudisrakennuksille asetettava raja-arvo ohjaa tehokkaasti rakennusten koko elinkaaren hiilipäästöjen vähenemiseen.

  • Hannamari Koivula, Head of Sustainability and Property Management, Antilooppi
  • Mia Andelin, Chief Sustainability, Sweco
  • Miimu Airaksinen, Kehitysjohtaja, SRV Yhtiöt Oyj
  • Maija Jokela, Toimitusjohtaja, Ramboll Finland
  • Jan Herranen, maajohtaja, Rototec Oy
  • Kaisa-Reeta Koskinen, Projektijohtaja, Hiilineutraali Helsinki
  • Panu Pasanen, Toimitusjohtaja, One Click LCA Ltd
  • Jyrki Keinänen, Toimitusjohtaja, A-Insinöörit Oy
  • Olli Nikula, Toimitusjohtaja, Saint-Gobain Finland Oy
  • Juha Kostiainen, Johtaja, Kaupunkikehitys, YIT Oyj
  • Tuomas Särkilahti, Toimitusjohtaja, Skanska Oy
  • Ilkka Tomperi, Johtaja, Kiinteistöt, YIT Oyj
  • Ville Reinikainen, Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Granlund Oy
  • Minna Toiviainen, Liiketoimintajohtaja, Realia Management Oy
  • Laura Inha, Kehityspäällikkö, Kestävä Tampere 2030
  • Juha Rämö, Teknologiajohtaja, Consolis Parma
  • Riku Patokoski, Toimitusjohtaja, Bonava Suomi Oy
  • Topi Paananen, Toimitusjohtaja, Peikko Group Oy
  • Niina Nurminen, Rakennuttajapäällikkö, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Pasi Suutari, Kiinteistöjohtaja, SOK

Tukensa #BuildingLife -hankkeelle ovat myös antaneet

  • Krista Mikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri (6.6.2019– 18.11.2021)
  • Karla Lindahl, Toimitusjohtaja, KONE Suomi ja Baltia (31.3.2022 saakka) Etelä-Euroopan ja Välimeren alueen johtaja, KONEen johtokunnan jäsen
  • Saara Vauramo, Ohjelmajohtaja, Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021

#BuildingLife hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma on selkeä pohja jokaisen kiinteistö- ja rakennusalalla toimivan organisaation omalle suunnitelmalle. Selkeisiin toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, aihealueittain, aikajanalle asetettuna.

Kiinteistö- ja rakennusala on käymässä läpi syvää systeemistä muutosta kohti vähähiilisyyttä ja aikanaan hiilineutraaliutta.  Kaikkia keinoja ei tarvitse keksiä itse. Tutustu toimintaohjelmaan osoitteessa figbc.fi/buildinglife ja luokaa oman toimintanne hiilineutraaliustiekartta nyt.

Lisätietoja:

Lauri Tähtinen
Kehityspäällikkö
Green Building Council Finland
puh. +358 40 486 5400

Hankkeen verkkosivut

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on

Kestävä ja kierrätettävä parketille vaihtoehtoinen Parky-puulattia uudistaa julkitilojen sisustussuunnittelua

13.9.2022
Suomalainen sisustusmateriaalien maahantuoja Orient Occident on tuonut markkinoille uudenlaisen kestävän puulattian, joka on 100 % kierrätettävä ja vastuullisesti valmistettu puulattia ja kestää kovaa kulutusta sekä kosteutta.   Perinteinen parketti on ulkonäöltään