Green Building Council Finland

Mitä Suomi voi oppia Hollannilta infran kiertotaloudesta?

Hollannin infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriöön kuuluvan Rijkswaterstaatin kokemusten mukaan infralla on suuri painoarvo kiertotaloudessa. Sen opeista voi hyötyä myös Suomen infra-ala kiertotalouskestävyytensä kehittämisessä.

Alankomaiden väyläviranomaisen opeista kertoivat kiertotalousasiantuntijat Jessica Leffers ja Evert Schut Rakentaminen + Kiertotalous -ajankohtaispäivässä marraskuussa. Hollanti on kiertotalouden edelläkävijämaa, jolta myös Suomi voi oppia hyödyntämään infrarakentamisen potentiaalia kiertotaloudessa.

Hollannin tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä sataprosenttisesti kiertotalousmaa ja vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Maan infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriön kuuluvan Rijkswaterstaat  on ottanut aktiivisen roolin ja on mukana muuttamassa maansa rakennusalaa kiertotalouden periaatteiden mukaiseksi. Hollannin väyläviranomaisen kiertotalousasiantuntijat Jessica Leffers ja Evert Schut jakoivat Rakentaminen + Kiertotalous -tapahtumassa suomalaisille kollegoilleen kokemuksiaan siitä, miten rakennetulle ympäristölle luodaan onnistunut kiertotalousstrategia tavoitteista käytäntöön.

Hollannin tavoite on olla 100 prosenttisesti kiertotalousyhteiskunta vuonna 2050

Infran sana painaa kiertotaloudessa

Kiinteistö- ja rakennusalalla käytävässä kiertotalouskeskustelussa saatetaan tulevaisuudessa kuulla yhä enemmän myös infrarakentamisen ääntä. Syyt inrfan painoarvolle ovat selkeät: Suurten volyymien infrassa myös ympäristövaikutukset ovat suuret.

Jessica Leffers ja Evert Schut korostivat infran roolia kiertotaloudessa. Hollannissa rakentamisen kuluttamista luonnonvaroista puolet käytetään infrassa. Vaikka infra on olennainen osa kiertotaloutta, monet EU:n Green Dealin ja kiertotalous Action Planin toimenpiteistä keskittyvät yhä rakennuksiin.

Infrarakentamisen volyymi kasvaa ja sitä myöten materiaalien kysyntä kasvaa, mikä luo painetta materiaalien tuotannolle. Rakennukset ja infrastruktuuri ovat riippuvaisia toisistaan ja yhteisistä materiaalivirroista: Hollannissa 97 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä menee kiertoon, siitä 90 prosenttia käytetään infrarakentamisessa ja kolme prosenttia talonrakentamisessa. Tulevaisuudessa suhde näyttää muuttuvan kiertotalouden lisääntyessä, mikä vaikeuttaa infran kierrätysmateriaalin saatavuutta. Muutosta onkin Leffersin mukaan koordinoitava paremmin näiden kahden rakentamisen sektorin kesken.

Ympyrä sulkeutuu

Kiertotalouden myötä Rijkswaterstaatista, joka on nykyisellään maan suurimpia rakennusmateriaalin käyttäjiä, tulee Evert Schutin mukaan todennäköisesti myös suurin kierrätysmateriaalien toimittaja, jonka pitää itsekin noudattaa itse asettamiaan hankintakriteerejä.

Asema materiaalintoimittajana vaati uudenlaista yhteistyötä toimitusketjun kanssa. Rijkswaterstaat käynnistikin Impuls-nimisen infra-alan kiertotalousohjelmansa vuonna 2016. Sen lähtökohtana ovat konkreettiset tavoitteet ja tiekartta, päämääränään täysin kiertotalouden mukainen ja ilmastoneutraali toiminta vuoteen 2030 mennessä.

Hollannin kiertotalousohjelman keskeiset teemat

Rijkswaterstaatin kiertotalousohjelma rakentuu kuuden teeman ympärille. Ne käsittelevät infrarakentamisen näkökulmasta olennaisia aiheita, joista Evert Schut nosti esiin keskeisimpiä havaintoja.

Materiaalien kierto: Kiertotaloudessa olennainen materiaalien kierto yhdestä elinkaaresta seuraavaan, säilyttäen samalla materiaalin arvon.

Mittaaminen: Eräs keskeinen haaste on ollut mitata etukäteen kiertotaloutta pitkäikäisissä rakenteissa ottaen samalla huomioon kaikki elinkaaren vaiheet. Hollannissa haluttiin mitata kiertotalouden lopputuloksia, kuten ympäristön, luonnonvarojen ja arvon säilymistä. Indikaattoreiksi valittiin mm. rakenteiden rappeutuminen, purettavuus ja muuntojoustavuus. Tulevaisuuden tarpeisiin muuntautumiskykyisellä infralla on odotettavissa pidempi elinkaari ja se on parempi myös ympäristölle, mutta miten arvioida sillan muuntojoustavuutta suhteessa tulevaisuuden liikennemääriin?

Tiedonhallinta: Hollantilaisen arkkitehdin Thomas Raun mukaan ”jäte on materiaalia ilman identiteettiä”. Jos materiaalin koostumus ei ole tiedossa, sitä ei voi käyttää uudelleen. Siksi koko elinkaaren ajan materiaalin mukana kulkevat data on ohjelman keskeinen teema, josta tiedon omistaminen ja turvallisuus ovat kuumia aiheita, kun tietoa halutaan säilöä sadoiksi vuosiksi eteenpäin.

Julkiset hankinnat: Hollannissa ympäristövaikutuksille lasketaan tyypillisesti hinta eli kustannukset yhteiskunnalle (Environmental Cost Indicator, ECI). Elinkaariarvion (LCA) rinnalla hankinnoissa käytetään indikaattoreita, kuten maankäyttö ja biodiversiteetti sekä uusimpana ’yli yhden elinkaaren katsomista’. Kiertotaloudessa on lopulta kyse materiaalien pitämisestä kierrossa mahdollisimman pitkään ja indikaattoreiden tulisi laskea vaikutukset aina toiseen ja kolmanteen sykliin asti.

Learning by doing: Tätä toimintamallia käyttämällä Rijkswaterstaat kehittää ja testaa kiertotalousmyönteistä toimintaansa aina suunnittelusta arviointimenetelmiin ja kerää tietoa. Toimintamalli on tuonut virastolle paitsi hyviä teknisiä tuloksia, paljon uudenlaisia yhteistyötapoja kumppaniensa kanssa. 

Rijkswaterstaatin ‘Impuls Programme Circular Economy for the infra sector’ -ohjelman teemat.
Kuva: Leffers & Schut, Rijkswaterstaat

Kolme kiertotalouden oppia Hollannin väyläviranomaiselta

1. Infra ja rakennukset kytkeytyvät kiertotaloudessa toisiinsa ja yhteisiin materiaalivirtoihin, ja muutosta on koordinoitava yhdessä kahden sektorin kesken.

2. Kiertotalouden mukainen pyrkimys kauaskantoiseen ajatteluun ja materiaalien toisen ja kolmannen elinkaaren huomioimiseen uudistaa infrarakennuttajan ajattelua kokonaisvaltaisesti.

3. Learning by doing -toimintamallilla voi saavuttaa paitsi teknisiä tuloksia löytää uudenlaisia yhteistyön tapoja kumppaniverkoston kanssa.

Ympäristöministeriön vuosittain järjestämässä kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ajankohtaispäivässä kuultiin laajemminkin infran roolista kiertotaloudessa. Tilaisuuden järjestivät ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL ja Sitra.

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2020 -tapahtuman live-tallenteen voit katsoa tästä linkistä kahden viikon ajan: https://youtu.be/YaPcDNtggT0

Puhujien esitysaineistot ovat ladattavissa: Tilaisuuden tapahtumasivulta

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green

Purkupihasta FIGBC:n uusin jäsen – samalla kolmensadan jäsenen raja rikki 

27.10.2022
Green Building Council Finlandin tavoitteena on, että rakennettu ympäristö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme erilaisia selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla alalla toimivat voivat vauhdittaa omaa

Kymmenessä vuodessa kolmensadan jäsenen raja rikki – FIGBC aikoo jatkossakin vauhdittaa toimialan kehitystä 

27.10.2022
Suomen Green Building Councilin perusti vuoden 2010 keväällä 29 organisaatiota, jotka näkivät tarpeen uudenlaiselle yhteistyölle toimialamme kestävän kehityksen vauhdittamiseksi.   FIGBC:n perustajajäseniä ovat Asuntosäätiö, Citycon Oyj, CO2.FI Oy, Fimera Oy ERMS,

Kuinka sopeudumme muuttuvaan ilmastoomme? WGBC julkaisi uuden oppaan.

26.10.2022
Lehdistötiedote 26.10.2022 klo 11:00 Suomen aikaa World Green Building Councilin uusi julkaisu “Climate Change Resilience in the Built Environment” kokoaa yhteen vaikuttavia ja käytännöllisiä ratkaisuja kiinteistö-, yhteisö- ja kaupunkitasolla ilmastonmuutokseen