Green Building Council Finland

Mitä Suomi voi oppia Hollannilta infran kiertotaloudesta?

Hollannin infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriöön kuuluvan Rijkswaterstaatin kokemusten mukaan infralla on suuri painoarvo kiertotaloudessa. Sen opeista voi hyötyä myös Suomen infra-ala kiertotalouskestävyytensä kehittämisessä.

Alankomaiden väyläviranomaisen opeista kertoivat kiertotalousasiantuntijat Jessica Leffers ja Evert Schut Rakentaminen + Kiertotalous -ajankohtaispäivässä marraskuussa. Hollanti on kiertotalouden edelläkävijämaa, jolta myös Suomi voi oppia hyödyntämään infrarakentamisen potentiaalia kiertotaloudessa.

Hollannin tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä sataprosenttisesti kiertotalousmaa ja vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Maan infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriön kuuluvan Rijkswaterstaat  on ottanut aktiivisen roolin ja on mukana muuttamassa maansa rakennusalaa kiertotalouden periaatteiden mukaiseksi. Hollannin väyläviranomaisen kiertotalousasiantuntijat Jessica Leffers ja Evert Schut jakoivat Rakentaminen + Kiertotalous -tapahtumassa suomalaisille kollegoilleen kokemuksiaan siitä, miten rakennetulle ympäristölle luodaan onnistunut kiertotalousstrategia tavoitteista käytäntöön.

Hollannin tavoite on olla 100 prosenttisesti kiertotalousyhteiskunta vuonna 2050

Infran sana painaa kiertotaloudessa

Kiinteistö- ja rakennusalalla käytävässä kiertotalouskeskustelussa saatetaan tulevaisuudessa kuulla yhä enemmän myös infrarakentamisen ääntä. Syyt inrfan painoarvolle ovat selkeät: Suurten volyymien infrassa myös ympäristövaikutukset ovat suuret.

Jessica Leffers ja Evert Schut korostivat infran roolia kiertotaloudessa. Hollannissa rakentamisen kuluttamista luonnonvaroista puolet käytetään infrassa. Vaikka infra on olennainen osa kiertotaloutta, monet EU:n Green Dealin ja kiertotalous Action Planin toimenpiteistä keskittyvät yhä rakennuksiin.

Infrarakentamisen volyymi kasvaa ja sitä myöten materiaalien kysyntä kasvaa, mikä luo painetta materiaalien tuotannolle. Rakennukset ja infrastruktuuri ovat riippuvaisia toisistaan ja yhteisistä materiaalivirroista: Hollannissa 97 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä menee kiertoon, siitä 90 prosenttia käytetään infrarakentamisessa ja kolme prosenttia talonrakentamisessa. Tulevaisuudessa suhde näyttää muuttuvan kiertotalouden lisääntyessä, mikä vaikeuttaa infran kierrätysmateriaalin saatavuutta. Muutosta onkin Leffersin mukaan koordinoitava paremmin näiden kahden rakentamisen sektorin kesken.

Ympyrä sulkeutuu

Kiertotalouden myötä Rijkswaterstaatista, joka on nykyisellään maan suurimpia rakennusmateriaalin käyttäjiä, tulee Evert Schutin mukaan todennäköisesti myös suurin kierrätysmateriaalien toimittaja, jonka pitää itsekin noudattaa itse asettamiaan hankintakriteerejä.

Asema materiaalintoimittajana vaati uudenlaista yhteistyötä toimitusketjun kanssa. Rijkswaterstaat käynnistikin Impuls-nimisen infra-alan kiertotalousohjelmansa vuonna 2016. Sen lähtökohtana ovat konkreettiset tavoitteet ja tiekartta, päämääränään täysin kiertotalouden mukainen ja ilmastoneutraali toiminta vuoteen 2030 mennessä.

Hollannin kiertotalousohjelman keskeiset teemat

Rijkswaterstaatin kiertotalousohjelma rakentuu kuuden teeman ympärille. Ne käsittelevät infrarakentamisen näkökulmasta olennaisia aiheita, joista Evert Schut nosti esiin keskeisimpiä havaintoja.

Materiaalien kierto: Kiertotaloudessa olennainen materiaalien kierto yhdestä elinkaaresta seuraavaan, säilyttäen samalla materiaalin arvon.

Mittaaminen: Eräs keskeinen haaste on ollut mitata etukäteen kiertotaloutta pitkäikäisissä rakenteissa ottaen samalla huomioon kaikki elinkaaren vaiheet. Hollannissa haluttiin mitata kiertotalouden lopputuloksia, kuten ympäristön, luonnonvarojen ja arvon säilymistä. Indikaattoreiksi valittiin mm. rakenteiden rappeutuminen, purettavuus ja muuntojoustavuus. Tulevaisuuden tarpeisiin muuntautumiskykyisellä infralla on odotettavissa pidempi elinkaari ja se on parempi myös ympäristölle, mutta miten arvioida sillan muuntojoustavuutta suhteessa tulevaisuuden liikennemääriin?

Tiedonhallinta: Hollantilaisen arkkitehdin Thomas Raun mukaan ”jäte on materiaalia ilman identiteettiä”. Jos materiaalin koostumus ei ole tiedossa, sitä ei voi käyttää uudelleen. Siksi koko elinkaaren ajan materiaalin mukana kulkevat data on ohjelman keskeinen teema, josta tiedon omistaminen ja turvallisuus ovat kuumia aiheita, kun tietoa halutaan säilöä sadoiksi vuosiksi eteenpäin.

Julkiset hankinnat: Hollannissa ympäristövaikutuksille lasketaan tyypillisesti hinta eli kustannukset yhteiskunnalle (Environmental Cost Indicator, ECI). Elinkaariarvion (LCA) rinnalla hankinnoissa käytetään indikaattoreita, kuten maankäyttö ja biodiversiteetti sekä uusimpana ’yli yhden elinkaaren katsomista’. Kiertotaloudessa on lopulta kyse materiaalien pitämisestä kierrossa mahdollisimman pitkään ja indikaattoreiden tulisi laskea vaikutukset aina toiseen ja kolmanteen sykliin asti.

Learning by doing: Tätä toimintamallia käyttämällä Rijkswaterstaat kehittää ja testaa kiertotalousmyönteistä toimintaansa aina suunnittelusta arviointimenetelmiin ja kerää tietoa. Toimintamalli on tuonut virastolle paitsi hyviä teknisiä tuloksia, paljon uudenlaisia yhteistyötapoja kumppaniensa kanssa. 

Rijkswaterstaatin ‘Impuls Programme Circular Economy for the infra sector’ -ohjelman teemat.
Kuva: Leffers & Schut, Rijkswaterstaat

Kolme kiertotalouden oppia Hollannin väyläviranomaiselta

1. Infra ja rakennukset kytkeytyvät kiertotaloudessa toisiinsa ja yhteisiin materiaalivirtoihin, ja muutosta on koordinoitava yhdessä kahden sektorin kesken.

2. Kiertotalouden mukainen pyrkimys kauaskantoiseen ajatteluun ja materiaalien toisen ja kolmannen elinkaaren huomioimiseen uudistaa infrarakennuttajan ajattelua kokonaisvaltaisesti.

3. Learning by doing -toimintamallilla voi saavuttaa paitsi teknisiä tuloksia löytää uudenlaisia yhteistyön tapoja kumppaniverkoston kanssa.

Ympäristöministeriön vuosittain järjestämässä kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ajankohtaispäivässä kuultiin laajemminkin infran roolista kiertotaloudessa. Tilaisuuden järjestivät ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL ja Sitra.

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2020 -tapahtuman live-tallenteen voit katsoa tästä linkistä kahden viikon ajan: https://youtu.be/YaPcDNtggT0

Puhujien esitysaineistot ovat ladattavissa: Tilaisuuden tapahtumasivulta

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä