Menu
Menu

IPCC:n maankäyttöraportti koskettaa myös urbaania rakennettua ympäristöä

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Jessica Karhu

Elokuun alussa julkaistu IPCC:n maankäyttöraportti keskittyy globaaleihin maankäytön muutosten vaikutuksiin ilmastonmuutokseen ja ruokahuoltoon. Raportin tulokset kulminoituvat ruokajärjestelmän päästöjen pienentämiseen, missä oleellista on metsäkadon lopettaminen, turvemaiden hiilivarastojen suojelu ja hiilinielujen kasvattaminen.

Raportin mukaan viimeisen 50 vuoden aikana maailmassa on raivattu luonnontilaista metsää ja maata pelloksi ja karjan laidunmaaksi noin 16 Suomen verran. Raportin mukaan nykyinen peltomäärä riittäisi hyvin ruokkimaan kasvavankin väestön, jos peltoja hoidettaisiin hyvin, siirryttäisiin syömään vähemmän lihaa ja pienennettäisiin ruokahävikkiä. Peltoalasta 70 prosenttia käytetään eläinten rehuntuotantoon ja samaan aikaan 30 prosenttia tuotetusta sadosta menee hävikkinä roskiin.

IPCC:n maankäyttöraportti haastaa koko yhteiskunnan miettimään maankäyttöä

Kaupunkien rooli tässä ongelmakentässä on moninainen:

  1. Ruokahävikkiä syntyy kaupungeissa. Lähes 55 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa, Suomessa kaupungistumisaste on jo yli 80 prosenttia (Maailmanpankin tilastotietokanta, 2017). Ruokakuljetusten logistiikkakeskukset sijaitsevat kaupunkien alueilla tai lähimailla. Sillä on väliä, mitä kaupunkilaiset syövät ja miten urbaani infra hoitaa ruuan kuljetukset hävikkiä välttäen
  2. Kaupungistuminen vie maa-alaa toisaalta maaekosysteemeiltä kuten metsiltä ja kosteikoilta ja myös ruuan tuotannolta.
  3. Kaupungeissa lämpösaarekeilmiö nostaa lämpötiloja ja tulvariskiä imeytymättömien tulvavesien kautta.

Samaan aikaan kaupungeissa voidaan ratkaista näitä ilmastonmuutosta aiheuttavia tekijöitä. Kaupungeissa voidaan tehokkaasti edistää kasvisruokapainotteista ruokavaliota ja kotitalouksien ruokahävikkiä valistuksella ja julkisten toimijoiden toimesta. Älykkäällä infrasuunnittelulla voidaan ehkäistä varastoinnista ja logistiikasta aiheuttavaa ruokahävikkiä.

Kestävällä aluesuunnittelulla pystymään minimoimaan ekosysteemeille aiheutuvaa vahinkoa rakennettaessa kaupunkeja. Kestävä kaupunkikehitys myös etsii kompensointikeinoja vahinkojen korvaamiseksi. Niitä voi olla soiden ennallistaminen ja metsitys muualla kuin suunnittelualueella. Kestävä kaupunkisuunnittelu tukee myös ruuan tuotantoa kaupunkirakenteessa ja ravinteiden kierrätystä.

Kestävä kaupunkirakenne sisältää viherympäristöä, puita mikroilmaston viilennykseen ja hiilinieluiksi sekä puistoalueita tulvavesien imeyttämiseen. Kiertotalous kaupungeissa tukee kestävää kaupunkirakennetta ja luo markkinoita vähähiilisille uusiomateriaaleille.

Lue lisää:

Scroll Up

Ilmoita alan tapahtuma

Bitnami