Green Building Council Finland

Miten rakennuskantamme sopeutuu ilmastonmuutokseen

Miten Suomen sää muuttuu tulevina vuosikymmeninä? Kykeneekö olemassa oleva rakennuskanta suojaamaan meitä myös tulevaisuudessa? Minkälaiset rakenteet ovat erityisen alttiita rasitukselle muuttuneessa ympäristössä? Miten voimme varautua tulevaan uudisrakentamisessa?

Näihin kysymyksiin vastasivat Green Building Council Finlandin 22.9.2021 järjestämässä tapahtumassa professori Jouni Punkki Aalto-yliopistosta, professori Matti Pentti Tampereen yliopistosta, elinkaarikonsultoinnin ryhmäpäällikkö Ulla Nykter Granlundilta sekä meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi.

Webinaarin tallenteen voit katsoa Vimeosta.

Suomen ilmasto on muuttunut jo, kertoi hiljattain Suomen luonto 2100-kirjan julkaissut Kerttu Kotakorpi. ”Lämpötila on noussut yli kaksi astetta ja talvet ovat muuttuneet. Lumiaika on lyhentynyt, sademäärissä on kasvua ja samaan aikaan kesän kuivuusaika on pidentynyt ja helteet rikkovat lämpöennätyksiä”, Kotakorpi tiivisti. ”Ylipäätään äärevät säätyypit ovat lisääntyneet”.

Samanaikaisesti kykymme vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin on kehittynyt. Erityisesti rakennusmateriaalit ovat kehittyneet huimasti. Vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut rakenneratkaisuissa, muta toisaalta pitkäikäisyys on ollut suunnittelun periaatteena jo kauan – vaikkei rakenteita olekaan aikoinaan suunniteltu ilmastonmuutoksen ehdoilla.

Lämpötilojen nousu vaikuttaakin siksi enemmän asukkaisiin kuin rakennuksiin. ”Eivät rakennukset kärsi lämpötilojen noususta, mutta asukkaat voivat huonosti jo suhteellisen matalissa lämpötiloissa”, totesi professori Jouni Punkki Green Building Council Finlandin webinaarissa. Sen sijaan kosteuden lisääntyminen on haaste rakennuksillekin. Kosteiden säiden lisääntyessä on rakenteiden kuivuminen hidasta.

Säätilat tulevat vaihtelemaan rajusti

Pois lukien kesien kuivat hellejaksot, ilmankosteus tulee siis tulevaisuudessa lisääntymään. Pohjois-Suomessa pakkaset vähenevät ja rännän määrä lisääntyy, mutta tulevina vuosikymmeninä voi ajoittain tulla jopa lumimäärän kasvua, eli pohjoisessa Suomessa rakenteisiin kohdistuva lumikuorma voi hetkellisesti jopa kasvaa. Sen sijaan Etelä-Suomessa lämpötila tulee yhä useammin pysyttelemään nollan yläpuolella. ”Seuraavat kymmenen vuotta ovat muuttuvan ilmaston näkökulmasta hyvin lyhyt aika – vaihtelevuuden kirjo on laajaa”, tiivisti Kerttu Kotakorpi.

Ovatko uudet rakennukset ilmastokestäviä

Monissa rakennushankkeissa tehdään jo myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmia, kertoi Ulla Nykter. Suunnitelmissa huomioidaan erityisesti hulevesien imeyttämistä tonteilla, läpäiseviä piharakenteita ja viherkattoja. Samoin pohditaan yksittäisten rakennusten vaikutusta koko alueen sopeutumiseen: miten kiinteistöt voivat tukea energiantuotantoa, hulevesien hallintaa tai miten viheralueet, julkisivujen materiaalit ja niiden väritys viilentää ympäristöään.

Sen sijaan kellarirakenteita ei toistaiseksi suunnitella vedenpainetta kestäväksi, totesivat webinaarin keskustelijat. Professori Pentti kehotti suunnittelemaan kellarirakenteet niin, että ne kestäisivät lyhytaikaista vedenpainetta. Ulla Nykter myös kehotti huomioimaan pohjaveden pinnan vaihtelut ja varautumaan vesi-infrassa ns. takalukoilla.

Mitään erityisen riskialtista materiaalia tai rakennustyyppiä ei voi kuitenkaan nimetä. ”Kaikilla materiaaleilla saadaan tehtyä tulevaisuuden ilmaston kestäviä rakennuksia, samoin kuin kaikilla materiaaleilla saadaan tehtyä kestämättömiä rakennuksia”, totesi Matti Pentti. ”Nykyisin olosuhteita voidaan jo mallintaa, sen sijaan että oppisimme aina yrityksen ja erehdyksen kautta”.

Täydellisesti ilmastonmuutokseen sopeutuva rakennus on huolellisesti suunniteltu, kosteusteknisesti varmistettu, ilmatiivis ja hyvin toteutettu kosteusrasitusta kestävistä materiaaleista, tiivisti professori Pentti. Professori Punkki korosti lisäksi yksinkertaisia ratkaisuja. ”Monimutkaiset kikkailut ovat riskialttiita”. Yksinkertaisia ratkaisuja myös todennäköisemmin toteutetaan suunnitellun mukaisesti, täydensi Pentti.

Sopeutumisen lisäksi on rakennuksilla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kerttu Kotakorpi kannustikin puheenvuorossaan valitsemaan vähäpäästöisiä materiaaleja ja miettimään onko uusi aina parempi – Miten eläminen kyseisessä rakennuksessa voisi olla ympäristöystävällisempää? 

Rakennuskantamme uusiutuu hitaasti

Olemassa olevien rakennusten muuttaminen ”moderneiksi” vie aikaa. Rakennuskantamme on kirjavaa, sillä kaikkina aikoina on tehty hyviä ja myös huonoja ratkaisuja. Ongelmallisia rakennuksia ovat esimerkiksi ryömintätilaiset, huonosti tuulettuvat alapohjat, joihin pääsee vajovesiä. Usein ongelmattomia sen sijaan ovat massiiviset kiviulkoseinät, jotka estävät kosteuden pääsyn rakenteisiin, päästävät kertyneen kosteuden ulos ja ovat ilmatiiviitä.

”Korjausrakentaminen painottuu vahvasti sisäolosuhteiden hallintaan tällä hetkellä”, kertoi Ulla Nykter. Sisälämpötilan hallinta ja jäähdytys on siis monen hankkeen listalla. Vastaavasti kaukolämmön hintojen nousun myötä myös lämmitystapamuutokset ovat yleistyneet.

Olemassa olevan rakennuskannan haasteeksi muodostunee epätoivotut kasvustot julkisivujen pinnoissa, arveli professori Punkki. Pitkät kosteat kaudet, jäätymissulamissyklit talvella ja tulvariskit lisäävät mikrobikasvulle otollisia olosuhteita. Huolto ja kunnossapito on siis yhä tärkeämpää. Vaikka julkisivut olisivat kunnossa, ongelmia syntyy, jos rakennuksen rännit ovat tukossa ja vesi vuotaa seinään.

Mitä asioita taloyhtiön hallituksissa pitäisi huomioida nyt

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pitäisi ottaa osaksi kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelmia (PTS). Tästä kaikki keskustelijat olivat yhtä mieltä ja näkivät sen myös tärkeänä bisnesmahdollisuutena. Sekä rakennuttamisen että talotekniikan suunnittelupalveluissa on runsaasti kehittämisen varaa, erityisesti, koska talotekniikalla on erittäin suuri rooli päästöjen vähentämisessä parantuneen energiatehokkuuden kautta.

Kiinteistön kuumentumista voi ehkäistä erilaisilla aurinkosuojausratkaisuilla. Myös rakenteiden värityksellä on merkitystä: tummat pinnat imevät lämpöä. Viheralueet antavat suojaa auringolta ja tuulelta ja toisaalta myös viilentävät ympäristöään.

Kaikkien ilmansuuntien rakenteet suunnitellaan yhtä kestäviksi, mutta käytännössä muuttuva sateiden suunta tarkoittaa sitä, että etenkin julkisivujen korjauksissa myös idän ja pohjoisen suunnan korjaukset tulevat lisääntymään.

”Erityisesti viivytys ja imeyttäminen alkavat olla iso kysymys tässä tiivistyvässä kaupunkisuunnittelussa, ja jokaisen rakennuksen on tässä kortensa kekoon kannettava”, kehotti Nykter.

Myös asunnon ostamista harkitsevien kannattaa varmistaa, että taloyhtiössä on realistinen PTS -dokumentaatio, jonka laadinta on perustunut faktoihin ja kuntotutkimuksiin. Myös rakennuksen sijaintiin ja viheralueiden tai puuston määrään kannattaa kiinnittää huomiota.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green