Green Building Council Finland

Miten rakennuskantamme sopeutuu ilmastonmuutokseen

Miten Suomen sää muuttuu tulevina vuosikymmeninä? Kykeneekö olemassa oleva rakennuskanta suojaamaan meitä myös tulevaisuudessa? Minkälaiset rakenteet ovat erityisen alttiita rasitukselle muuttuneessa ympäristössä? Miten voimme varautua tulevaan uudisrakentamisessa?

Näihin kysymyksiin vastasivat Green Building Council Finlandin 22.9.2021 järjestämässä tapahtumassa professori Jouni Punkki Aalto-yliopistosta, professori Matti Pentti Tampereen yliopistosta, elinkaarikonsultoinnin ryhmäpäällikkö Ulla Nykter Granlundilta sekä meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi.

Webinaarin tallenteen voit katsoa Vimeosta.

Suomen ilmasto on muuttunut jo, kertoi hiljattain Suomen luonto 2100-kirjan julkaissut Kerttu Kotakorpi. ”Lämpötila on noussut yli kaksi astetta ja talvet ovat muuttuneet. Lumiaika on lyhentynyt, sademäärissä on kasvua ja samaan aikaan kesän kuivuusaika on pidentynyt ja helteet rikkovat lämpöennätyksiä”, Kotakorpi tiivisti. ”Ylipäätään äärevät säätyypit ovat lisääntyneet”.

Samanaikaisesti kykymme vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin on kehittynyt. Erityisesti rakennusmateriaalit ovat kehittyneet huimasti. Vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut rakenneratkaisuissa, muta toisaalta pitkäikäisyys on ollut suunnittelun periaatteena jo kauan – vaikkei rakenteita olekaan aikoinaan suunniteltu ilmastonmuutoksen ehdoilla.

Lämpötilojen nousu vaikuttaakin siksi enemmän asukkaisiin kuin rakennuksiin. ”Eivät rakennukset kärsi lämpötilojen noususta, mutta asukkaat voivat huonosti jo suhteellisen matalissa lämpötiloissa”, totesi professori Jouni Punkki Green Building Council Finlandin webinaarissa. Sen sijaan kosteuden lisääntyminen on haaste rakennuksillekin. Kosteiden säiden lisääntyessä on rakenteiden kuivuminen hidasta.

Säätilat tulevat vaihtelemaan rajusti

Pois lukien kesien kuivat hellejaksot, ilmankosteus tulee siis tulevaisuudessa lisääntymään. Pohjois-Suomessa pakkaset vähenevät ja rännän määrä lisääntyy, mutta tulevina vuosikymmeninä voi ajoittain tulla jopa lumimäärän kasvua, eli pohjoisessa Suomessa rakenteisiin kohdistuva lumikuorma voi hetkellisesti jopa kasvaa. Sen sijaan Etelä-Suomessa lämpötila tulee yhä useammin pysyttelemään nollan yläpuolella. ”Seuraavat kymmenen vuotta ovat muuttuvan ilmaston näkökulmasta hyvin lyhyt aika – vaihtelevuuden kirjo on laajaa”, tiivisti Kerttu Kotakorpi.

Ovatko uudet rakennukset ilmastokestäviä

Monissa rakennushankkeissa tehdään jo myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmia, kertoi Ulla Nykter. Suunnitelmissa huomioidaan erityisesti hulevesien imeyttämistä tonteilla, läpäiseviä piharakenteita ja viherkattoja. Samoin pohditaan yksittäisten rakennusten vaikutusta koko alueen sopeutumiseen: miten kiinteistöt voivat tukea energiantuotantoa, hulevesien hallintaa tai miten viheralueet, julkisivujen materiaalit ja niiden väritys viilentää ympäristöään.

Sen sijaan kellarirakenteita ei toistaiseksi suunnitella vedenpainetta kestäväksi, totesivat webinaarin keskustelijat. Professori Pentti kehotti suunnittelemaan kellarirakenteet niin, että ne kestäisivät lyhytaikaista vedenpainetta. Ulla Nykter myös kehotti huomioimaan pohjaveden pinnan vaihtelut ja varautumaan vesi-infrassa ns. takalukoilla.

Mitään erityisen riskialtista materiaalia tai rakennustyyppiä ei voi kuitenkaan nimetä. ”Kaikilla materiaaleilla saadaan tehtyä tulevaisuuden ilmaston kestäviä rakennuksia, samoin kuin kaikilla materiaaleilla saadaan tehtyä kestämättömiä rakennuksia”, totesi Matti Pentti. ”Nykyisin olosuhteita voidaan jo mallintaa, sen sijaan että oppisimme aina yrityksen ja erehdyksen kautta”.

Täydellisesti ilmastonmuutokseen sopeutuva rakennus on huolellisesti suunniteltu, kosteusteknisesti varmistettu, ilmatiivis ja hyvin toteutettu kosteusrasitusta kestävistä materiaaleista, tiivisti professori Pentti. Professori Punkki korosti lisäksi yksinkertaisia ratkaisuja. ”Monimutkaiset kikkailut ovat riskialttiita”. Yksinkertaisia ratkaisuja myös todennäköisemmin toteutetaan suunnitellun mukaisesti, täydensi Pentti.

Sopeutumisen lisäksi on rakennuksilla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kerttu Kotakorpi kannustikin puheenvuorossaan valitsemaan vähäpäästöisiä materiaaleja ja miettimään onko uusi aina parempi – Miten eläminen kyseisessä rakennuksessa voisi olla ympäristöystävällisempää? 

Rakennuskantamme uusiutuu hitaasti

Olemassa olevien rakennusten muuttaminen ”moderneiksi” vie aikaa. Rakennuskantamme on kirjavaa, sillä kaikkina aikoina on tehty hyviä ja myös huonoja ratkaisuja. Ongelmallisia rakennuksia ovat esimerkiksi ryömintätilaiset, huonosti tuulettuvat alapohjat, joihin pääsee vajovesiä. Usein ongelmattomia sen sijaan ovat massiiviset kiviulkoseinät, jotka estävät kosteuden pääsyn rakenteisiin, päästävät kertyneen kosteuden ulos ja ovat ilmatiiviitä.

”Korjausrakentaminen painottuu vahvasti sisäolosuhteiden hallintaan tällä hetkellä”, kertoi Ulla Nykter. Sisälämpötilan hallinta ja jäähdytys on siis monen hankkeen listalla. Vastaavasti kaukolämmön hintojen nousun myötä myös lämmitystapamuutokset ovat yleistyneet.

Olemassa olevan rakennuskannan haasteeksi muodostunee epätoivotut kasvustot julkisivujen pinnoissa, arveli professori Punkki. Pitkät kosteat kaudet, jäätymissulamissyklit talvella ja tulvariskit lisäävät mikrobikasvulle otollisia olosuhteita. Huolto ja kunnossapito on siis yhä tärkeämpää. Vaikka julkisivut olisivat kunnossa, ongelmia syntyy, jos rakennuksen rännit ovat tukossa ja vesi vuotaa seinään.

Mitä asioita taloyhtiön hallituksissa pitäisi huomioida nyt

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pitäisi ottaa osaksi kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelmia (PTS). Tästä kaikki keskustelijat olivat yhtä mieltä ja näkivät sen myös tärkeänä bisnesmahdollisuutena. Sekä rakennuttamisen että talotekniikan suunnittelupalveluissa on runsaasti kehittämisen varaa, erityisesti, koska talotekniikalla on erittäin suuri rooli päästöjen vähentämisessä parantuneen energiatehokkuuden kautta.

Kiinteistön kuumentumista voi ehkäistä erilaisilla aurinkosuojausratkaisuilla. Myös rakenteiden värityksellä on merkitystä: tummat pinnat imevät lämpöä. Viheralueet antavat suojaa auringolta ja tuulelta ja toisaalta myös viilentävät ympäristöään.

Kaikkien ilmansuuntien rakenteet suunnitellaan yhtä kestäviksi, mutta käytännössä muuttuva sateiden suunta tarkoittaa sitä, että etenkin julkisivujen korjauksissa myös idän ja pohjoisen suunnan korjaukset tulevat lisääntymään.

”Erityisesti viivytys ja imeyttäminen alkavat olla iso kysymys tässä tiivistyvässä kaupunkisuunnittelussa, ja jokaisen rakennuksen on tässä kortensa kekoon kannettava”, kehotti Nykter.

Myös asunnon ostamista harkitsevien kannattaa varmistaa, että taloyhtiössä on realistinen PTS -dokumentaatio, jonka laadinta on perustunut faktoihin ja kuntotutkimuksiin. Myös rakennuksen sijaintiin ja viheralueiden tai puuston määrään kannattaa kiinnittää huomiota.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Työpaikkailmoitus: Kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

15.10.2021
Tule vauhdittamaan toimialamme markkinamuutosta ja siirtymää kiertotaloudelliseen, hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Etsimme sinua  Kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä  Haemme rakennetun ympäristön toimialaa tuntevaa ja kestävään kehitykseen vahvasti sitoutunutta henkilöä työskentelemään tiimissämme asiantuntijana ja

BuildingToCop26 – Tutustu virtuaaliseen näyttelyyn ja tapahtumiin

14.10.2021
YK:n ilmastokokous, eli COP26 järjestetään 31.10. – 12.11.2021 Glasgowssa. #BuildingToCOP26 projektiorganisaatio, johon kuuluvat mm. World Green Building Council, C40 Cities, The World Business Council for Sustainable Development (WBCSD), GlobalABC, Resilience

Hae FIGBC uusien toimikuntien jäseneksi!

11.10.2021
Toimikunnat, asiantuntijaryhmät ja tietenkin myös eri projektien työpajoihin osallistujat ovat Green Building Council Finlandin tekemisen ytimessä. Rakennetun ympäristön hiilineutraalius, kiertotalous tai energiatehokkuus eivät toteudu yhden tiimin työnä, vaan laajalla yhteistyöllä.

Miten rakennuskantamme sopeutuu ilmastonmuutokseen

30.9.2021
Miten Suomen sää muuttuu tulevina vuosikymmeninä? Kykeneekö olemassa oleva rakennuskanta suojaamaan meitä myös tulevaisuudessa? Minkälaiset rakenteet ovat erityisen alttiita rasitukselle muuttuneessa ympäristössä? Miten voimme varautua tulevaan uudisrakentamisessa? Näihin kysymyksiin vastasivat

Mitä ilmastonmuutos edellyttää rakentamisessa

30.9.2021
“Maapallon keskilämpötila on globaalisti noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken”, kertasi Hilppa Gregow, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, 20.9.2021

#Buildinglife – elinkelpoista ympäristöä rakentamassa

30.9.2021
Noin vuosi sitten Green Building Council Finlandissa laadittiin uutta strategiaa. Niissä keskusteluissa jäsenistömme kanssa todettiin, että tarvittaisiin yhteinen näkemys siitä, miten tästä toimialasta saataisiin hiilineutraali, starttasi aloituspuheenvuoron Lauri Tähtinen, FIGBC.

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -tapahtuman kooste

29.9.2021
Green Building Council Finland ja KTI Kiinteistötieto Oy selvittivät keväällä 2021 hiilineutraaliin energiankäyttöön sitoutuneiden kiinteistönomistajien määrän. Katsaus julkistettiin 24.9.2021. Lataa ja lue katsaus täältä. KTI Yritysvastuuanalyysi perustuu tietopohjaiseen vertailuun ja

Mistä kiertotalous- ja vähähiilisyyskoulutusta kiinteistö- ja rakennusalalle?

29.9.2021
Green Building Council järjesti 21.9.2021 tietoiskun kestävän KIRA-alan täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Tapahtuman aluksi Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen muistutti käynnissä olevasta Green Building Week -teemaviikosta, jonka teemana on vuonna 2021

Vaalitoimikunnan ilmoitus – Hae Green Building Council Finlandin hallituksen jäseneksi

28.9.2021
Green Building Council Finlandin 23.11.2021 syyskokouksessa täydennetään yhdistyksemme hallitusta. Hallitukseen valittavien henkilöiden valintaa valmistelee vaalitoimikunta. Jos olet kiinnostunut FIGBC:n hallitustehtävistä ja toiminnan kehittämisestä tai haluat ehdottaa henkilöitä hallitukseen, ota yhteyttä

Resilienssi aluesuunnittelussa – Kestävä aluesuunnittelu -webinaarin antia

28.9.2021
Green Building Council Finlandin, RAKLI:n ja ympäristöministeriön torstaina 23.9.2021 järjestämässä jo perinteeksi muodostuneessa Kestävä aluesuunnittelu – seminaarissa keskusteltiin kestävästä aluesuunnittelusta, miten aluekehityksen tilanne muuttuu koronapandemian jälkeen sekä kuultiin ajankohtaisia tietoiskuja.

Kiertotalous koskee myös kiinteistöjä

28.9.2021
”Vanhassa vara parempi”, kuuluu vanha sanonta, joka sisältää paljon viisautta. Vaikka uusi ja kiiltävä luonnollisesti kiehtoo kuluttajia myös kiinteistöjen ja kotien kohdalla, olisi kuitenkin aina kannattavaa miettiä ja harkita, miten

Jatke liittyy Green Building Council Finlandin yhteistyöverkostoon

27.9.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Jatke-konsernin jäsenekseen. FIGBC on Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto. Verkoston jäsenet tuovat yhdessä hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat