Näkökulmia rakentamisen haasteisiin

Kirjoittaja Jyri Nieminen toimii rakenne- ja talotekniikkaan, teollisuus- ja energiatekniikkaan, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan sekä asiantuntijapalveluihin erikoistuneen FMC Groupin kestävän kehityksen palveluiden johtajana.

Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan rakennusten energiankäytön pienentäminen on kustannustehokkain keino vaikuttaa energiankäytöstä aiheutuviin päästöihin. Päästöjen pienentäminen edellyttää kuitenkin tarkastelua yhdyskuntatasolla yksittäisten rakennusten sijaan. Jos rakennuskannan energiankäytön pienentyminen ei vaikuta energian tuotantorakenteisiin, ei päästövähennystavoitteita saavuteta täysimääräisesti. Yksittäisen, esimerkiksi öljylämmitteisen rakennuksen osalta päästöjen vähennys on kuitenkin selviö. Lisäksi ihmisten tekemillä omaa elämäntapaa koskevilla valinnoilla on suuri merkitys saavutettavaan energiansäästöön ja siitä aiheutuviin päästövaikutuksiin.

Energiatehokkaassa rakentamisessa korostuvat hankintaosaaminen, kokonaisuuden hallinta ja valitettavasti myös sopimusmenettelyt. Yksityinen rakennuttaja on yksin toimiessaan kaikkein heikoimmassa asemassa sopimusten tekemisessä ja niiden noudattamisen valvonnassa. Tämä näkyy selvimmin rakentamisen lopputuotteen laadussa. Myös tästä syystä kokonaisuuden hallinnan merkitys kasvaa. Näin saavutetaan kustannussäästöjä ja saadaan vähemmällä enemmän.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on vastuussa lopputuloksesta. Siksi on pystyttävä kommunikoimaan rakentamiselle selkeät ja ymmärrettävät tavoitteet, joita rakentamisella halutaan saavuttaa. Tavoitteiden asettaminen jo ennen varsinaisen suunnittelun alkamista on tärkeää, koska prosessin kuluessa muutosten tekeminen on tunnetusti hankalaa ja kallista.

Haasteina rakentamisen laatu ja energiatehokkuuden tarkastelu kokonaisuutena

Julkinen keskustelu rakennusten energiatehokkuudesta on pyörinyt rakenteiden lämmöneristystason ja siihen liittyvien kosteusriskien ympärillä. Keskustelussa rakentamisen laatu ja sen merkitys kosteusvaurioiden syntymisessä ja terveellisten ja viihtyisien kotien rakentamisessa on jäänyt oudon vähälle huomiolle. Lämmöneristyksen paksuus sinänsä ei ole riski. Sen sijaan rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen laatu on yhä merkittävä kosteusvaurioiden aiheuttaja. Tässä suhteessa ongelmia on koko rakentamisen prosessissa.

On selvää, että uudet ratkaisut pitää tutkia ja testata ennen käyttöönottoa. Mutta kuinka kauan tarvitaan koerakentamista asioissa, jotka perustuvat jo olemassa oleviin ratkaisuihin, materiaaleihin, teknologiaan ja rakentamistapoihin? Kun rakentamista vaivaavat asenteet, huolimattomuus ja ajattelemattomuus ja osaamisen puute, ei koerakentaminen tuo erityistä hyötyä rakentamiseen yleensä, ellei koerakentaminen ole määrätietoista osaamisen kasvattamista. Paksuja lämmönerityksiä on matalaenergiataloihin tehty jo yli 20 vuotta koerakentamishankkeissa ilman rakenteiden toimimattomuudesta johtuvia kosteusvaurioita.

Toisaalta pelkkä lämmöneristyksen kasvattaminen on osaoptimointia, joka ei johda haluttuun lopputulokseen. Tarvitaan energiatehokkuuden tarkastelua kokonaisuutena. Muutama vuosi sitten PassivHaus Institut ehdotteli suomalaisen passiivipientalon ulkoseinään ja yläpohjaan järjettömiä 70 sentin ja metrin lämmöneristyskerroksia, jotta tilojen lämmitystehon tarve saataisiin halutulle tasolle. Hyvään ja energiatehokkaaseen lopputulokseen pääsee huomattavasti vähemmälläkin.

Samalla, kun on taivasteltu rakennuksen ulkovaippaan liittyviä muutostarpeita, on talotekniikan rooli jäänyt vähälle huomiolle. Ilmanvaihdon toimivuus, lämpöpumppujen luvattua pienemmät lämpökertoimet ja taloteknisten säätöjärjestelmien toimimattomuus ovat nykyrakentamisen heikkouksia.

Elinkaarikustannusten arvioimiseksi huomio kustannusten lisäksi tuleviin hyötyihin

Tulevaisuuden rakentamista pidetään lähtökohtaisesti kalliina, vaikka tulevien vaatimusten mukaisia rakennuksia on toteutettu myös aivan normaaleilla urakkahinnoilla. Ensi vuosikymmenen alussa rakentamismääräysten pohjaksi tulevan lähes nollenergiatalon kustannukset ovat nykymääräysten mukaiseen taloon verrattuna korkeintaan 10 % korkeammat. Passiivi- ja nollaenergiataloja on rakennettu 0–5 % lisäkustannuksilla.

Lahden vanhusten asuntosäätiön rakennuttamassa lähes nollaenergiapalvelutalossa urakkahinta on samansuuruinen kuin palvelutalorakentamisessa keskimäärin. Uuden palvelutalon kilpailuttamisessa käytettiin toimivuuteen perustuvaa menettelyä. Toimivuuspohjaisella kilpailuttamisella annetaan palveluiden tarjoajille mahdollisuus keskittyä olennaisimpaan eli oman perusosaamisen hyödyntämiseen rakentamisessa – edellyttäen, että tätä perusosaamista on. Toimivuuden korostaminen edellyttää laatuajattelun terävöittämistä ja viemistä suunnittelupöydältä työmaalle ja rakennuksen käyttöön. Tilaajan kannalta keskitytään kokonaisuuteen sen sijaan, että haettaisiin osaoptimoinnilla säästöjä yksittäisiin ratkaisuihin. Elinkaariedullisuus ei synny pelkästään kustannustarkasteluilla vaan myös tulevien hyötyjen tarkasteluilla.

Ominaislämpöhäviötarkasteluista kokonaisenergiatarkasteluun

Suomen rakentamismääräykset ovat vuoden 2012 muutosten jälkeen oikealla uomalla. Määräysten tavoitteena pitäisi olla enenergiankäytöstä johtuvien päästöjen pienentäminen. Siksi pitäisi olla rohkeutta luopua ulkovaipan ominaislämpöhäviötarkasteluista ja keskittyä energiamuuntokertoimilla painotettuun kokonaisenergiatarkasteluun ja edelleen rakennuksen käytön aikaiseen kokonaisenergian käyttöön. Tämä antaisi rakennusten suunnittelijoille paremmat lähtökohdat optimoida ratkaisuja myös toimivuuslähtöisesti.

Korjausrakentaminen tulee energiamääräysten piiriin 2013. Lähestymistapa on odotettua lempeämpi. Energiatehokkuuden parantaminen tulee kyseeseen silloin, kun se liitettynä muihin rakennuksen välttämättömiin korjauksiin voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti muun korjaustoiminnan ohella. Energiatehokkuuden parantamisen kustannukset ovat rakennuksen laajassa korjauksessa suuruusluokalleen noin kolmannes kokonaiskustannuksista. Tässäkin on mahdollisuus merkittäviin kustannussäästöihin.

Suomi on kaikesta huolimatta rakentamisen energiatehokkuudessa maailman johtavien maiden joukossa – vaikka meillä kovin hanakasti väitetäänkin, että olemme valovuosia muita jäljessä aivan kaikessa. Kannattaa muistaa, että rakennusten kosteusvaurioihin ei läheskään kaikkialla suhtauduta yhtä vakavasti kuin meillä.

Parantamisen varaa toki on. Mutta huonolla itsetunnolla ja haluttomuudella tarttua uusiin asioihin ei maailmaa saati yritysten kassavirtojakaan juuri paranneta. Tietoa ja kokemuksia hyödynnettäväksi kertyy koko ajan lisää. Ongelmiin pitäisi pystyä tarttumaan ponnekkaammin. On kuitenkin hyvä muistaa, että lainsäädäntö luo puitteet yritysten toiminnalle. Yritysten pitää sopeutua tähän ja kehittää liiketoiminnalleen mallit, joilla toiminta on taloudellisesti kannattavaa myös energiatehokkaassa rakentamisessa.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

TA-Asumisoikeus Oy Asuntomessujen Vihreä teko -kilpailun voittoon

8.7.2021
Ensimmäinen Vihreä teko -kunniamaininta Talo Pyörteelle, toinen Lohjan Saarennalle Lohjan Hiidensalmessa näytetään mallia niin kerrostalojen kuin omakotitalojen ilmastoystävällisessä rakentamisessa. Ammattitaitoisen suunnittelun ja rakentamisen merkitys korostuu, kun halutaan rakentaa energiatehokas ja

Rakennustiedolta käsikirja kiertotalouteen

7.7.2021
Rakennustiedon hiljattain julkaisema kirja “Kiertotalous rakennetussa ympäristössä” pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä kiertotalous tarkoittaa tällä hetkellä kiinteistö- ja rakentamisalalla. Kysymykseen kuullaan näkökulmia laajasti alan eturivin ammattilaisilta, ja Eeva Huttunen on onnistunut

Kestävyys on yhteistyötä – hyvää kesää!

23.6.2021
Hyvä Green Building Council Finland -verkoston jäsen,Iso kiitos tästä keväästä! Toimialamme tunnelma tuntuu virittäytyneen aivan uudelle tasolle kevään aikana, sillä vähähiilisyys, hiilineutraalius ja kiertotalous ovat vahvasti mukana kaikissa keskusteluissa, ja

#BuildingLife Expert Fora 2 -työpajoissa kehitettiin innovatiivisia ratkaisuja kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi

21.6.2021
#BuildingLife – projektin toiselle Expert Forum -kierrokselle saimme yli 90 ilmoittautumista. Ilmoittautuneet jaettiin seitsemään ryhmään arvioimaan rakennetun ympäristön päästövähennystoimenpiteitä hankkeiden eri vaiheissa. Työpajoissa jakauduttiin pienryhmiin pohtimaan kolmea tehtävää. Ulkopuoliset ajurit

#BuildingLife -lähettiläät kokoontuivat keskustelemaan hankkeen tavoitteista ja tulevaisuudesta MEP Sirpa Pietikäisen johdolla

21.6.2021
#BuildingLife Ambassador Forum kokosi 20 KIRA-alan muutosjohtajaa keskustelemaan hankkeen tavoitteista, Suomen hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta sekä toimialan muutoksen vauhdittamisesta. Keskustelun avasi MEP Sirpa Pietikäinen. Kestävä rakennettu ympäristö vaatii yhä laajempaa

Liity Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten LinkedIn-ryhmään

18.6.2021
Kootaan Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden asiantuntijat, parhaat toimintamallit ja innovaatiot yhteen! Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä -hankkeessa perustimme nyt kaupunki- ja teematapaamisten

Liity mukaan innovaatiohaasteeseen etsimään uusia kiertotalousratkaisuja ja liiketoimintamalleja kiinteistö- ja rakennusalalle!

18.6.2021
Tarvitsemme muutoksen lineaarisesta ota-käytä-jätä -toiminnasta kiertotalouteen! Kiinteistö- ja rakennusala on yksi suurimmista energian ja materiaalien käyttäjistä, ja se tuottaa EU-alueella noin 40 % CO2-päästöistä sekä lähes kolmanneksen jätteistä.  Ympäristöllisten syiden

Rakennetussa ympäristössä tarvitaan aktiivisia tekoja, ja oman vaikuttavuuden selvittäminen on yksi niistä

16.6.2021
Ilmastopaneeli IPCC asetti vuonna 2018 hiilibudjetin, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Rakennusala on yksi isoimmista hiilipäästöjen tuottajista Suomessa, ja isoilta toimijoilta on jo nähty ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen

Raja-arvojen odottaminen on tarpeetonta

14.6.2021
Hiilineutraali rakennettu ympäristö tehdään puristamalla jokaisen hankkeen päästöt mahdollisimman alas. Moni rakennuttaja on turhaan pysähtynyt odottamaan kansallisia ohjausmenetelmiä ja raja-arvoja, vaikka hiilijalanjäljen ohjaaminen on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt, kirjoittavat

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ville Reinikainen, Granlund

11.6.2021
#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Olen suurimman osan työurastani työskennellyt energiatehokkuuden, uusien energiaratkaisujen

WorldGBC raportoi edistymisestä matkalla kohti NetZeroa

10.6.2021
Raportti esittelee esimerkkejä toimista, joilla pyritään saavuttamaan WorldGBC: n visio hiilettömästä rakennetusta ympäristöstä, sekä murtaa myyttejä, jotta voimme paremmin ymmärtää mitä NetZero tarkoittaa kiinteistö- ja rakennusalalla. WorldGBC details built environment

#BuildingLife -verkosto vaatii toimia hiilineutraalin rakennetun ympäristön edistämiseksi Euroopassa

10.6.2021
Euroopassa, rakennusten käyttö aiheuttaa noin 40 % energiankulutuksesta ja 36 % CO2-päästöistä. Globaalisti, jopa 11 % päästöistä aiheutuu kuitenkin rakennusmateriaaleista ja työmaatoiminnoista. Lisäksi rakennusten osuus veden kulutuksesta on 33 %

Pääkaupunkiseudun kiertotalous rakentuu yhteisvoimin

9.6.2021
HSY ja FIGBC yhdistivät voimansa ja järjestivät CIRCuIT ja Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamiskeskittymä -hankkeiden yhteistyönä rakentamisen kiertotalouden edistämiseen keskittyvän etätapahtuman kesäkuun alussa. Seminaarissa kuultiin monipuolisia puheenvuoroja sekä hankkeiden ajankohtaisista aiheista

Kuinka Varsinais-Suomen KIRA-ala vastaa tulevaisuuden kiertotaloushaasteisiin

9.6.2021
Rakentamisen kiertotalous on nostettu Varsinais-Suomessa kiertotalouden tiekarttaan, kertoi Valonian Anni Lahtela kiertotaloustapahtumassa, jonka Green Building Council Finland, Turku Science Park Oy ja Valonia järjestivät yhdessä 8.6.2021. Lisäksi Lahtela kertoi viime

Seinien sisällä – säätelyn ulkopuolella

9.6.2021
Vähähiilinen rakentaminen ja rakennetun ympäristön kiertotalous on kaikkien huulilla; tuskin enää löytyy asiantuntija- tai asiakastahoa, joka ei näitä periaatteita haluaisi noudattaa – sama pätee tilasuunnitteluun. Uusi normaali jatkaa digitalisaation aluilleen

World Green Building Week: #BuildingResilience

2.6.2021
WorldGBC kutsuu kiinteistö- ja rakennussektorin organisaatioita viettämään World Green Building Weekiä 20–24. syyskuuta 2021. Haastavien aikojen jälkeen kampanja keskittyy resilienssiin – kykyyn sopeutua ja toisaalta hidastaa ilmastonmuutosta. Teemaviikon ajan WorldGBC

FIGBC ehdotukset kuntien ilmastotalkoiden vauhdittamiseen

1.6.2021
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teetti konsulttiyhtiö Sitowisella selvityksen, jonka mukaan suomalaisissa kunnissa on ryhdytty aktiivisesti ilmastotalkoisiin. Tekemistä kuitenkin riittää vuoteen 2035 – ja sen jälkeenkin. Selvityksen mukaan yli kaksisataa kuntaa

FIGBC kesätyöntekijäksi Heikki Moilanen

31.5.2021
Arkkitehdiksi opiskeleva Heikki Moilanen aloitti Green Building Council Finlandin kesätyöntekijänä toukokuun puolivälissä. Heikki osallistuu muun muassa LifeLevel(s)– ja #BuildingLife-hankkeiden ohjeiden ja ohjelman tuottamiseen, kiertotalouden edistämiseen sekä projektiemme verkkosivujen päivittämiseen ja

Videomme kuntapäättäjille rohkaisee kestävien päätösten tekemiseen

25.5.2021
Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Pian valittavat päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt tehtävät sijoitukset realisoituvat tulevaisuuden säästöinä, tuloina

Kutsu pyöreän pöydän ääreen kestävyysosaamisvajeemme poistamiseksi

24.5.2021
Rakennustieto ja Green Building Council ovat koonneet nyt kahdesti kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA-alan) täydennyskoulutusta tarjoavat organisaatiot keskustelemaan toimialan keskeisistä ympäristön kestävyyteen ja kestävään rakentamiseen liittyvistä osaamis- ja koulutustarpeista, hahmottamaan tämän

Hiilinegatiivinen linoleumi

19.5.2021
Forbo Flooring Systems kehittää, valmistaa ja myy lattiapäällysteitä. Toimintamme avainsanoja ovat kestävä kehitys, toimivuus ja design. Siitä lähtien kun aloitimme lattiapäällysteiden valmistuksen, alkaen linoleumista yli 100 vuotta sitten, olemme sitoutuneet

Osallistu World Green Building Weekiin syyskuussa 2021

17.5.2021
World Green Building Week on kestävän rakennetun ympäristön kansainvälinen teemaviikko. Tänä vuonna kokoamme koko verkoston yhdeksi ääneksi 20. – 24.9.2021. Osallistu 45 minuutin briiffaukseen 16.6. tai 18.6. klo 10 alkaen.

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ilkka Tomperi, Varma

7.5.2021
#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Rakennetun ympäristön rooli maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Olemme

Ella Lahtinen Green Building Council Finlandin uudeksi kestävän kehityksen asiantuntijaksi

4.5.2021
Ella Lahtinen, DI, aloittaa kestävän kehityksen asiantuntijana 4.5.2021. Lahtinen siirtyy Green Building Council Finlandille Vahanen Rakennusfysiikalta. ”Olen koulutukseltani rakennesuunnittelija, mutta työssäni keskittynyt aiemmin rakennusten kuntotutkimuksiin, sisäilmatutkimuksiin sekä näihin liittyvään korjaussuunnitteluun.
    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami