Green Building Council Finland

Näkökulmia rakentamisen haasteisiin

Kirjoittaja Jyri Nieminen toimii rakenne- ja talotekniikkaan, teollisuus- ja energiatekniikkaan, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan sekä asiantuntijapalveluihin erikoistuneen FMC Groupin kestävän kehityksen palveluiden johtajana.

Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan rakennusten energiankäytön pienentäminen on kustannustehokkain keino vaikuttaa energiankäytöstä aiheutuviin päästöihin. Päästöjen pienentäminen edellyttää kuitenkin tarkastelua yhdyskuntatasolla yksittäisten rakennusten sijaan. Jos rakennuskannan energiankäytön pienentyminen ei vaikuta energian tuotantorakenteisiin, ei päästövähennystavoitteita saavuteta täysimääräisesti. Yksittäisen, esimerkiksi öljylämmitteisen rakennuksen osalta päästöjen vähennys on kuitenkin selviö. Lisäksi ihmisten tekemillä omaa elämäntapaa koskevilla valinnoilla on suuri merkitys saavutettavaan energiansäästöön ja siitä aiheutuviin päästövaikutuksiin.

Energiatehokkaassa rakentamisessa korostuvat hankintaosaaminen, kokonaisuuden hallinta ja valitettavasti myös sopimusmenettelyt. Yksityinen rakennuttaja on yksin toimiessaan kaikkein heikoimmassa asemassa sopimusten tekemisessä ja niiden noudattamisen valvonnassa. Tämä näkyy selvimmin rakentamisen lopputuotteen laadussa. Myös tästä syystä kokonaisuuden hallinnan merkitys kasvaa. Näin saavutetaan kustannussäästöjä ja saadaan vähemmällä enemmän.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on vastuussa lopputuloksesta. Siksi on pystyttävä kommunikoimaan rakentamiselle selkeät ja ymmärrettävät tavoitteet, joita rakentamisella halutaan saavuttaa. Tavoitteiden asettaminen jo ennen varsinaisen suunnittelun alkamista on tärkeää, koska prosessin kuluessa muutosten tekeminen on tunnetusti hankalaa ja kallista.

Haasteina rakentamisen laatu ja energiatehokkuuden tarkastelu kokonaisuutena

Julkinen keskustelu rakennusten energiatehokkuudesta on pyörinyt rakenteiden lämmöneristystason ja siihen liittyvien kosteusriskien ympärillä. Keskustelussa rakentamisen laatu ja sen merkitys kosteusvaurioiden syntymisessä ja terveellisten ja viihtyisien kotien rakentamisessa on jäänyt oudon vähälle huomiolle. Lämmöneristyksen paksuus sinänsä ei ole riski. Sen sijaan rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen laatu on yhä merkittävä kosteusvaurioiden aiheuttaja. Tässä suhteessa ongelmia on koko rakentamisen prosessissa.

On selvää, että uudet ratkaisut pitää tutkia ja testata ennen käyttöönottoa. Mutta kuinka kauan tarvitaan koerakentamista asioissa, jotka perustuvat jo olemassa oleviin ratkaisuihin, materiaaleihin, teknologiaan ja rakentamistapoihin? Kun rakentamista vaivaavat asenteet, huolimattomuus ja ajattelemattomuus ja osaamisen puute, ei koerakentaminen tuo erityistä hyötyä rakentamiseen yleensä, ellei koerakentaminen ole määrätietoista osaamisen kasvattamista. Paksuja lämmönerityksiä on matalaenergiataloihin tehty jo yli 20 vuotta koerakentamishankkeissa ilman rakenteiden toimimattomuudesta johtuvia kosteusvaurioita.

Toisaalta pelkkä lämmöneristyksen kasvattaminen on osaoptimointia, joka ei johda haluttuun lopputulokseen. Tarvitaan energiatehokkuuden tarkastelua kokonaisuutena. Muutama vuosi sitten PassivHaus Institut ehdotteli suomalaisen passiivipientalon ulkoseinään ja yläpohjaan järjettömiä 70 sentin ja metrin lämmöneristyskerroksia, jotta tilojen lämmitystehon tarve saataisiin halutulle tasolle. Hyvään ja energiatehokkaaseen lopputulokseen pääsee huomattavasti vähemmälläkin.

Samalla, kun on taivasteltu rakennuksen ulkovaippaan liittyviä muutostarpeita, on talotekniikan rooli jäänyt vähälle huomiolle. Ilmanvaihdon toimivuus, lämpöpumppujen luvattua pienemmät lämpökertoimet ja taloteknisten säätöjärjestelmien toimimattomuus ovat nykyrakentamisen heikkouksia.

Elinkaarikustannusten arvioimiseksi huomio kustannusten lisäksi tuleviin hyötyihin

Tulevaisuuden rakentamista pidetään lähtökohtaisesti kalliina, vaikka tulevien vaatimusten mukaisia rakennuksia on toteutettu myös aivan normaaleilla urakkahinnoilla. Ensi vuosikymmenen alussa rakentamismääräysten pohjaksi tulevan lähes nollenergiatalon kustannukset ovat nykymääräysten mukaiseen taloon verrattuna korkeintaan 10 % korkeammat. Passiivi- ja nollaenergiataloja on rakennettu 0–5 % lisäkustannuksilla.

Lahden vanhusten asuntosäätiön rakennuttamassa lähes nollaenergiapalvelutalossa urakkahinta on samansuuruinen kuin palvelutalorakentamisessa keskimäärin. Uuden palvelutalon kilpailuttamisessa käytettiin toimivuuteen perustuvaa menettelyä. Toimivuuspohjaisella kilpailuttamisella annetaan palveluiden tarjoajille mahdollisuus keskittyä olennaisimpaan eli oman perusosaamisen hyödyntämiseen rakentamisessa – edellyttäen, että tätä perusosaamista on. Toimivuuden korostaminen edellyttää laatuajattelun terävöittämistä ja viemistä suunnittelupöydältä työmaalle ja rakennuksen käyttöön. Tilaajan kannalta keskitytään kokonaisuuteen sen sijaan, että haettaisiin osaoptimoinnilla säästöjä yksittäisiin ratkaisuihin. Elinkaariedullisuus ei synny pelkästään kustannustarkasteluilla vaan myös tulevien hyötyjen tarkasteluilla.

Ominaislämpöhäviötarkasteluista kokonaisenergiatarkasteluun

Suomen rakentamismääräykset ovat vuoden 2012 muutosten jälkeen oikealla uomalla. Määräysten tavoitteena pitäisi olla enenergiankäytöstä johtuvien päästöjen pienentäminen. Siksi pitäisi olla rohkeutta luopua ulkovaipan ominaislämpöhäviötarkasteluista ja keskittyä energiamuuntokertoimilla painotettuun kokonaisenergiatarkasteluun ja edelleen rakennuksen käytön aikaiseen kokonaisenergian käyttöön. Tämä antaisi rakennusten suunnittelijoille paremmat lähtökohdat optimoida ratkaisuja myös toimivuuslähtöisesti.

Korjausrakentaminen tulee energiamääräysten piiriin 2013. Lähestymistapa on odotettua lempeämpi. Energiatehokkuuden parantaminen tulee kyseeseen silloin, kun se liitettynä muihin rakennuksen välttämättömiin korjauksiin voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti muun korjaustoiminnan ohella. Energiatehokkuuden parantamisen kustannukset ovat rakennuksen laajassa korjauksessa suuruusluokalleen noin kolmannes kokonaiskustannuksista. Tässäkin on mahdollisuus merkittäviin kustannussäästöihin.

Suomi on kaikesta huolimatta rakentamisen energiatehokkuudessa maailman johtavien maiden joukossa – vaikka meillä kovin hanakasti väitetäänkin, että olemme valovuosia muita jäljessä aivan kaikessa. Kannattaa muistaa, että rakennusten kosteusvaurioihin ei läheskään kaikkialla suhtauduta yhtä vakavasti kuin meillä.

Parantamisen varaa toki on. Mutta huonolla itsetunnolla ja haluttomuudella tarttua uusiin asioihin ei maailmaa saati yritysten kassavirtojakaan juuri paranneta. Tietoa ja kokemuksia hyödynnettäväksi kertyy koko ajan lisää. Ongelmiin pitäisi pystyä tarttumaan ponnekkaammin. On kuitenkin hyvä muistaa, että lainsäädäntö luo puitteet yritysten toiminnalle. Yritysten pitää sopeutua tähän ja kehittää liiketoiminnalleen mallit, joilla toiminta on taloudellisesti kannattavaa myös energiatehokkaassa rakentamisessa.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green