Ensimmäinen yhteispohjoismainen Green Building Council konferenssi kokosi yli 170 pohjoismaista alan vaikuttajaa yhteiseen tilaisuuteen pohtimaan miten vihreä rakentaminen muuttaa toimialaamme tulevina vuosina. Tilaisuus järjestettiin Hilton Slussen hotellissa Tukholmassa 10. ja 11. helmikuuta.
Ensimmäisenä päivänä kuultiin alustuksia eri pohjoismaista ja erityyppisiltä toimijoilta. Päivä alkoi Risto Kososen katsauksella eurooppalaiseen energialainsäädäntöön ja jatkui norjalaisen ministerin Liv Signe Navarseten tervehdyksellä ja Paul Kingin (World GBC) esityksellä vihreän rakentamisen saavutuksista kansainvälisesti. World GBC:n tilastojen mukaan BREEAM-työkalulla on sertifioitu jo 295.000 ja LEED työkalulla 35.000 rakennusta.
Toimitusjohtaja Fredrik Wirdenius kertoi Vasakronan:in saavutuksista vihreässä liiketoiminnassa. Yrityksen strategianahan on tulla hiilineutraaliksi yritykseksi ja pudottaa kiinteistöjensä energiankulutus 50 % alle ruotsalaiskiinteistöjen keskikulutuksen. Hän korosti sitä, että strategian pitää olla kaikille helppo ymmärtää ja toisaalta johdon sitoutuneisuutta siihen. Vasakronan aloitti energiatalkoot keskittymällä rakennuksiin ja tekniikkaan, mutta on viime aikoina keskittynyt yhä voimakkaammin tilojen käyttäjien sitouttamiseen. Kun he lanseerasivat ”Green Lease”-sopimukset, välittömästi 230 asiakasyritystä olivat halukkaat sellaisen tekemään. Nyt suunnitelmissa on siirtyä eteenpäin vihreisiin toimistoihin, jolloin Vasakronan tarjoaa asiakkailleen esimerkiksi ”Green Move” palvelua. Heidän omistamissaan kiinteistöissähän muuttaa joka päivä keskimäärin kaksi yritystä joko ulos tai sisään. ”Green Move”-palvelulla on tavoitteena vähentää jätteiden määrää 300 rekkalastista 150.
Jyri Seppälä kertoi suomalaisesta HINKU-projektista, missä viiden suomalaisen kunnan (Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala, ja Uusikaupunki) on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjään 80% vuoteen 2030 mennessä. Kahdessa vuodessa kunnissa on tehty yli 70 energiatehokkuuteen, energian säästämiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä ympäristömyötäisiin investointeihin liittyvää toimenpidettä. Ympäristökeskuksen johdolla on kehitetty menetelmiä päästöjen seurantaan ja vähentämiseen (mm. www.ilmastodieetti.fi).
Helga Bjarnadóttir esitteli vihreitä kohteita Islannista ja kertoi kansainvälisten luokitustyökalujen soveltuvuudesta kyseisissä kohteissa. Haasteena oli mm. luonnonpuistoon sijoitetussa vierailijarakennuksessa se, että kohde ei korvannut olemassa olevaa kiinteistöä eikä myöskään saanut pisteitä liikenneyhteyksistä. Arkkitehti Sara Gran esitteli omissa kohteissaan käyttämiä teknisiä ratkaisuja ja korosti kohteiden vaikuttavuutta ympäristöönsä mm. ottamalla paikalliset asukkaat mukaan suunnittelutyöhön. Stig Bech kertoi vihreistä markkinoista kiinteistöliiketoiminnan sopimusten näkökulmasta.
Harpa Birgisdottir kertoi tanskalaisesta selvityksestä, missä vertailtiin BREEAM, LEED ja DGNB työkalujen soveltuvuutta tanskalaiseen rakentamiseen. Tulosten mukaan saksalainen DGNB soveltui teknisesti parhaiten Tanskan lainsäädäntöön ja olosuhteisiin vaikkakin se oli kaikkein työläin ja siten kallein järjestelmä käyttää.
Enno Abel kertoi ruotsalaisesta BELOK projektista, jossa joukko ruotsalaisia kiinteistönomistajia on sitoutunut parantamaan olemassa olevan kiinteistökantansa energiatehokkuutta. Kohteessa suoritetaan perusteellinen energiakatselmus ja kohde mallinnetaan. Malli kalibroidaan todelliseen energiankulutustasoon ja sen jälkeen mallilla suoritetaan laskelmia erilaisten energiansäästökohteiden kannattavuudesta. Kiinteistön omistaja päättää kannattavuustason ja sitoutuu suorittamaan kaikki ne toimenpiteet jotka mahtuvat valittuun taloudelliseen raamiin.
Kaj Törrök kertoi miten vihreitä tuotteita tulee markkinoida. Asiakkaan tulee ensinnäkin ymmärtää miksi hänen tulee hankkia vihreää; tarvitaan selkeitä erottavia tekijöitä tavalliseen verrattuna. Toiseksi vihreydessä tulee nähdä etuja yhteiskunnalle ja ennen kaikkea kuluttajan tulee ymmärtää mitä se tarjoaa hänelle itselleen (mm. uudenlainen sosiaalinen asema, laatutietoisuus). Kaj Törrökin mukaan menestyksen edellytyksenä on yhdistää kestävän kehityksen mukainen toiminta ja selkeät symbolit, joilla voidaan parantaa asiakkaan kokemaa vihreyttä. Tällaisia symboleita voivat olla esimerkiksi laatta rakennuksen seinässä tai rakennusosa, joka tekee itse rakennuksesta vihreän näköisen.
Toisena päivänä osallistujat keskittyivät työpajoissa keskustelemaan pohjoismaisesta yhteistyöstä mm. koulutuksen ja viestinnän saralla. Lisäksi työpajoissa pohdittiin erilaisten ympäristöluokitustyökalujen tarvetta. Selkeä viesti kaikista pohjoismaista oli se, että pelkästään kansainvälisillä työkaluilla ei pärjätä, vaan kansallinen kiinteistömarkkina kaipaa huokeampaa ja yksinkertaisempaa tapaa johtaa rakennetun ympäristön ympäristötehokkuutta. LEED työpajassa paneuduttiin mm. haasteeseen todentaa kaukolämmityksen energiankäytön tehokkuus ja miten luoda yhteispohjoismaisia ACP:tä (Alternative Compliance Path) LEED International työkaluun. BREEAM työpajassa taas keskusteltiin työkalun kansallistamiseen liittyvistä käytännön haasteista.
Konferenssin tärkein anti oli kuitenkin keskustelut eri maalaisten kollegojen kanssa käytävillä ja kahvitauoilla. Osallistujista reilu 100 oli ruotsalaisia, mutta Suomestakin meitä oli 23 henkilön joukko, norjalaisia saman verran sekä islantilaisia ja tanskalaisia yhteensä parikymmentä.
Nordic Green Building Council konferenssi saa jatkoa ensi vuonna, jolloin kokoonnumme 9.–10.2. Osloon Norjaan.
Ensimmäisen päivän esitykset videoitiin ja ne tullaan laittamaan lähiaikoina You Tubeen. Samoin itse esitykset tullaan liittämään tähän uutiseen piakkoin.
