Green Building Council Finland

Ohje luotettavan hiilineutraaliusväittämän tekemiseen 

Green Building Council Finland julkaisee kauan odotetun hiilineutraalin rakennuksen ohjeen. Ohjetta on työstänyt yhteisesti FIGBC Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtajisto ja jäsenistö, yhteensä yli 160 rakennusalan ammattilaista. Kirjoittajina ovat toimineet Tytti Bruce-Hyrkäs ja Tiia-Lotta Tuominen, Granlund Oy, sekä Lauri Tähtinen Green Building Council Finlandilta. Lisäksi valmistelutyöhön ovat osallistuneet ohjeen pilotointiin osallistuneet hankkeet ja organisaatiot. 

Mitä hiilineutraalilla rakennuksella tarkoitetaan? 

Hiilineutraalius on eri asia kuin nollapäästöisyys, jossa kasvihuonekaasuja ei synny lainkaan. FIGBC:n ohjeen mukainen ”Hiilineutraali rakennus” -käsite viittaa rakennuksen hiilineutraaliuteen koko elinkaaren ajalta riippumatta siitä, missä vaiheessa elinkaarta ilmastovaikutukset syntyvät tai kuka ne aiheuttaa. Hiilineutraalin rakennuksen perusperiaatteena on saada rakennuksen koko elinkaaren ilmastopäästöt, päästöjen kanssa vertailukelpoiset ilmastohyödyt ja kompensaatiot tasapainoon. 

Tämä tarkoittaa negatiivisten ilmastovaikutusten pienentämistä, eli sekä tuotesidonnaisten että energiankäytön päästöjen minimoimista koko elinkaaren ajalta. Sen lisäksi hankkeessa kasvatetaan kompensaation minimivaatimukset täyttäviä ilmastohyötyjä mahdollisimman paljon. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan ilmastopäästöjen ja -hyötyjen tasapainon saavuttamiseksi.   

FIGBC:n ohjeen tavoitteena on, että sidosryhmien on mahdollista ymmärtää mihin hiilineutraaliusväite perustuu ja varmistua sen uskottavuudesta. Siksi hiilineutraaliusväitteen esittäjän on aina perusteltava väitteensä riittävästi ja avattava läpinäkyvästi sitä, mihin väite perustuu. 

Rakennuksen ilmastohyötyjen periaatteet  

Ohje ottaa kantaa myös rakennusten potentiaalisiin ilmastohyötyihin. Ohjeessa rakennuksen ilmastohyödyiksi katsotaan ylimääräisen uusiutuvan energian myynti, tekniset hiilivarastot (tietyin reunaehdoin), sekä tontilla kasvavaan puustoon sitoutuva hiili. 

Ilmastohyötyjen hyödyntämiseen hiilineutraaliuden tavoittelussa on suhtauduttava varauksella, sillä niiden arviointiin liittyy vielä monia haasteita. Merkittävimmät epävarmuudet liittyvät ilmastohyötyjen lisäisyyteen, pysyvyyteen, todennettavuuteen ja kaksoislaskennan välttämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että useimpia tunnistettuja ilmastohyötyjä ei voida rinnastaa päästövähennyksiin eivätkä ne ole päästövähennysten kanssa saman arvioisia.  

Hiilineutraaliuden tavoittelun näkökulmasta rakennuksen potentiaalisia ilmastohyötyjä ja niiden uskottavuutta tulee arvioida samoilla periaatteilla kuin ulkoisia kompensaatioita, ohjeessa todetaan. 

Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden luotettavuus 

Nyt julkaistua ohjetta täydentää aiemmin julkaistu ohje ”Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla”. Sen mukaan päästökompensaatioiden tulisi aina olla vasta viimeinen keino päästövähennysten ja ilmastohyötyjen jälkeen ja omat päästöt on laskettava uskottavasti ja yleisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti. 

Lisäksi kompensaatioilla tulisi aina olla todellinen ilmastovaikutus, eli kompensaatiokäyttöön hankitut päästövähennykset tai poistot todella toteutuvat ja ne pystytään todentamaan.  Kompensoinnista on myös aina viestittävä läpinäkyvästi, avoimesti sekä todenmukaisesti.  

Luotettavan hiilineutraaliusväittämän laadinta 

Hiilineutraaliusväitteen yhteydessä olisi aina kerrottava avoimesti ja läpinäkyvästi käytetyt menetelmät, rajaukset ja poikkeamat.   

Nyt julkaistu ohje organisaation oman toiminnan arviointiin ja hiilineutraaliusväittämän tekemiseen on jaettu selkeisiin aihealueisiin ja se kattaa hiilijalanjäljen arvioinnin, vertailun, sekä kuinka energiankäyttö, ilmastohyödyt ja kompensaatio tulisi kuvata. 

Lisätietoja 

Lauri Tähtinen 

Kehityspäällikkö, Green Building Council Finland 

lauri.tahtinen(at)figbc.fi 

Tytti Bruce-Hyrkäs 

Vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja, Granlund Oy 

FIGBC Rakentaminen-toimikunnan puheenjohtaja 

tytti.bruce-hyrkas(at)granlund.fi 

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Opi kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet – maksutta! 

3.2.2023
Julkaisimme Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen perehdyttävän verkkokurssin syyskuussa. Jatkamme nyt verkkokurssin maksuttomuutta kesäkuun loppuun saakka!   Kurssia suorittamassa on ollut nyt hieman alle 80 henkeä, keskiarvo kurssille annetuista palautteista on 8,1.  

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä