Kestävän aluekehityksen työkalut kiinnostavat. Ympäristöministeriön auditorio täyttyi äärimmilleen, kun ympäristöministeriö, RAKLI, Green Building Council Finland ja Culminatum järjestivät tilaisuuden, jossa tutustuttiin työkalujen kirjoon.
Aamupäivän aikana nähtiin, että kestävän kehityksen näkökulma on jo kaupunkisuunnittelun arkea eri puolilla Suomea. Huolta aiheutti se, että työkalut ovat hajallaan, niiden helppokäyttöisyydessä on toivomisen varaa ja suunnitteluvaihtoehtojen erojen havainnollistamista tarvitaan. Järjestäjätahot lupasivat jatkaa työtä näiden toiveiden parissa.
Kunnan strategia ja maapolitiikka vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään, painotti Antti Irjala ympäristöministeriöstä. Hän totesi, että kestävän kehityksen näkökulmasta on tärkeää mahdollistaa ekotehokkaat ratkaisut kaavoituksessa ja kannustaa ihmisiä oikeisiin valintoihin. On tärkeää tiivistää yhdyskuntarakennetta ja huolehtia asemakaava-alueiden vetovoimaisuudesta, Irjala muistutti.
Kaavoitus on palapeliä
Elina Seppänen Tampereen kaupungilta esitteli kokemuksiaan TEKO-työkalusta. Hän arvioi sen soveltuvan parhaiten osayleiskaavatasolle, koska tarkemmissa suunnitelmissa eri vaihtoehtojen erot eivät TEKO:lla ule kovin hyvin esiin. Työkalut tuovat kaivattua apua energiatarkasteluihin, mutta suunnittelija itse on kuitenkin tärkein työkalu kohti hiilineutraalia yhdyskuntaa pyrittäessä, Seppänen muistutti. Kaavatyö on iso palapeli, jonka ympärillä käytävää pohdintaa ja kompromisseja ei mikään tekninen työkalu pysty tekemään.
Helsingissä kokonaisarvioinnin työkaluna käytetään samaa työkalua nimellä HEKO, kertoi Kaarina Laakso. Siinä eri ekotehokkuuden osa-alueista lasketaan kokonaisindikaattori, joka auttaa tekemään perustellumpia valintoja. Laakso piti tärkeänä sitä, että arviointi tehdään riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta suunnitelmiin voidaan vielä vaikuttaa.
Karoliina Saarniaho kertoi, että Mikkelissä on saatu hyviä kokemuksia BREEAM Communities –työkalun käytöstä Graanin vaneritehtaan alueen suunnittelussa. Hän piti hyvänä sitä, että kriteeristöä on mahdollista soveltaa paikalliset olosuhteet huomioiden. BREEAM tarjoaa suunnittelijalle viiteen teemaan jaotellun ”muistilistan”, jonka avulla ratkaisujen kestävyyttä arvioidaan sekä ympäristön että sosiaalisesta näkökulmasta. Vihdissä on kehitetty kaksi työkalua, joiden avulla pyritään kohti ilmastostrategian tavoitteita. Mato- ja Etana-laskurit auttavat arvioimaan maankäytön toteutusvaihtoehtoja ja niiden taloudellisia vaikutuksia tavalla, jonka havainnollisuutta päättäjätkin ovat kiitelleet, kertoivat Miia Perätalo ja Petra Ståhl. Espoossa on käytössä niin kaupungin työntekijöitä, asukkaita kuin palveluntuottajiakin palveleva energiatietopalvelu, joka menee kiinteistötasolle asti. Antti Rousi nosti esiin kaikkien kaupungin virkamiesten yhtenäisen linjan tärkeyden ekotehokkuutta parannettaessa.
Tutkimustietoa ekotehokkaasta aluekehityksestä valmistuu
Useat puhujat korostivat, että kaavoituksen tehtävä on mahdollistaa vähäpäästöinen rakentaminen ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen. Kimmo Lylykangas kertoi Skaftskärissä tehtyjä ratkaisuja ilmastovaikutusten näkökulmasta tutkineesta hankkeesta. Siinä arvioitiin erilaisten kaavaratkaisujen vaikutuksia sekä rakennusten että liikennemuotojen näkökulmista. Lylykangas korosti, että alueellinen tarkastelu on ehdoton edellytys kestävälle rakentamiselle, eikä vain yksittäisen rakennuksen tasolle pidä jumiutua. Raportti Skaftskärin kokemuksista ilmestyy viikolla 41. Työkaluja suunnitteluvaihtoehtojen arvioimiseen valmistuu talven aikana useista tutkimushankkeista. KEKO:ssa on määritelty alueellista ekotehokkuutta ja kehitetty työkaluja nimenomaan Suomen ilmasto-oloihin. MALTTI-hanke tarjoaa strategisen tason työkalun matalahiilidioksidiseen aluekehitykseen.
Loppukeskusteluissa osallistujat toivoivat portaalia, joka toisi selkeyttä ekotyökalujen hajanaiselle kentälle. Suunnittelijat toivoivat saavansa apua sen arviointiin, mikä työkalu soveltuu mihinkin tilanteeseen. Toisten kokemuksista kuullaan mielellään, parhaista käytännöistä halutaan oppia ja käytännönläheiset oppaat toivotettiin tervetulleiksi. Kuntien päätöksenteon näkökulmasta toivottiin, että työkalut tuottaisivat läpinäkyvästi vertailukelpoista tietoa, joka olisi helposti havainnollistettavissa päättäjille.
Työtä ekotehokkuustyökalujen parissa siis riittää ja tilaisuuden järjestäjätahot lupasivat ottaa kopin jatkokehityksestä.
Kirjoittaja on Johanna Kaalikoski RAKLI:sta. Kirjoitus on julkaistu ERA17-sivustolla.
Esitykset:
Tampere ECO2 – Ekotehokas kaupunkisuunnittelu
Elina Seppänen, Tampereen kaupunki
lmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus -raportin tulokset
Kimmo Lylykangas, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas
Tutkimuskatsaus aihepiirin tutkimuksiin:
KEKO B -tutkimuskokonaisuus ja tulosodotukset
Katriina Rosengren, SYKE
MALTTI-hiililaskentatyökalu
Antti Säynäjoki, Aalto yliopisto
BREEAM Communities: Case Mikkeli
Karoliina Saarniaho, WSP Group
ALUESUUNNITTELIJOIDEN TARPEET JA ODOTUKSET TYÖKALUJA KOHTAAN
Kaarina Laakso, Helsingin kaupunki
Antti Rousi, Espoon kaupunki
Tarja Johansson ja Miia Perätalo, Vihdin kunta
