World Circular Economy Forumin yhteydessä Helsinkiin kokoontuneet kiertotalouden kärkiasiantuntijat ennustavat täydellistä suunnanmuutosta rakennus- ja kaupunkisuunnitteluun. Hiilineutraali, luonnonvaroja säästävä ja mahdollisimman vähän hukkaa synnyttävä rakennus suunnitellaan muunneltavaksi, helposti purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi.
Kiertotalouden suurtapahtuman, WCEF2019:n yhteydessä ympäristöministeriön, Suomen Green Building Councilin ja Sitran yhdessä järjestämä Rakentaminen + Kiertotalous -seminaari pureutui 5.6. uusiin tapoihin suunnitella ja rakentaa moderneja elinympäristöjä. Tilaisuuden pääpuhujiin lukeutuvat mm. A Changemaker’s Guide to the Future -kirjan vuoden 2019 alussa julkaissut tanskalainen kestävän arkkitehtuurin ekspertti Anders Lendager sekä Yhdysvalloissa vaikuttava, rakentamisen ympäristövaikutuksiin perehtynyt arkkitehti Alan Organschi. Lisäksi puhujina on kattava joukko rakennetun ympäristön kiertotalouden asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta.
Tulevaisuutta ei tarvitse odottaa – aika toimia on nyt
Tanskassa kiertotalouteen perustuvat kokeilut ovat jo pitkällä. Esimerkiksi Kööpenhaminan kupeeseen nouseva 35 000 neliömetrin ekoasuinalue UN17 Village rakennetaan kokonaan kierrätetystä betonista, puusta ja lasista. 400 asuntoa kattava kompleksi on maailman ensimmäinen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti suunniteltu rakennushanke: alueella tullaan näkemään mm. biodiversiteettiä edistäviä viherkattoja, ruokahävikkiä minimoivia jakamistalouden ratkaisuja, terveyshyötyjä tuova kylpyläkeskus sekä uusiutuvaa energiaa tuottavia aurinkovoimaloita. Kohteen suunnittelusta vastaavat tanskalaistoimistot Lendager Group ja Årstiderne Arkitekter.
Kustannustehokkaisiin rakennetun ympäristön kiertotalousratkaisuihin perehtynyt arkkitehti ja Lendager-konsernin toimitusjohtaja Anders Lendager kertoo suunnitteluprosessin olleen haastava, mutta antoisa prosessi.
– Kukaan ei ole tehnyt tällaista aiemmin, joten meillä oli pitkä tie kuljettavana. Tavoitteena oli paitsi hiilineutraali ja kiertotalouteen pohjautuva tapa rakentaa, myös luoda toimivat puitteet kestävälle elämäntavalle. Vertailimme erilaisia pienoismalleja suhteessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja pitkästä kehitystyöstä suodattui lopulta konkreettisia ratkaisuja: viherkattoja kasvien viljelyyn, ruoanjakopisteitä hävikin minimoimiseksi, hyvinvointia lisäävä kylpylärakennus, biofilttereillä varustettu vedenpuhdistusjärjestelmä ja runsaasti yhteistiloja. Halusimme luoda elinympäristön, joka on hyväksi paitsi luonnolle myös ihmisille: asuinalueen, jolla on suorastaan elämää pidentävä vaikutus, Lendager toteaa.
UN17 Villagen julkisivutiilet valmistetaan murskatusta kierrätysbetonista. Myös ikkunat ovat kierrätystavaraa. Lendagerin mukaan purku- ja kierrätysmateriaaleihin tulisi tarttua rohkeammin.
– Meillä on tapana olettaa, että lainsäädäntö on tiukempaa kuin se todellisuudessa onkaan. Hankkeissamme hyödynnettävät kierrätysmateriaalit tulevat olemassa olevista rakennuksista, joten ne ovat jo kertaalleen käyneet läpi materiaaleja koskevan sääntelyn. Purkumateriaalien on täytettävä yhä samat kriteerit ja testaammekin materiaaleja laajasti, mutta yleisesti ottaen vanha betoni on yhtä lujaa kuin uusi betoni, vanhat ikkunat ovat yhtä kestäviä kuin uudet ikkunat ja niin edelleen. Toki tietyt materiaalit vaativat tuotekehitystä esimerkiksi paloturvallisuuden osalta, mutta lähivuosina nähdään yhä enemmän resurssien uusiokäyttöä. Jätteissä on suuri potentiaali, Lendager painottaa.
Avoin yhteistyö ja tiedon jakaminen vauhdittavat vähähiilistä rakentamista
Yhdysvaltalaisen huippuyliopisto Yalen arkkitehtuurikoulussa opettava Alan Organschi painotti puheenvuorossaan elinkaariajattelua, materiaalien optimointia, keveämpiä puurakenteita raskaiden teräsrakenteiden sijaan sekä suunnittelun ja rakentamisen yksinkertaistamista.
– Hiili on ongelman ytimessä, mutta myös elämän perusedellytys. Suuri osa maailman rakennuksista, infrastruktuurista ja energiajärjestelmistä rakennetaan tai uusitaan seuraavan 15 vuoden aikana. Tehdyistä hiili-investoinnista on haettava hyötyä mahdollisimman pitkään ja toisaalta tutkittava yhä enemmän puiden ja kasvien käyttämistä ilmanpuhdistukseen ja rakenteellisena aurinkosuojana. Elinkaariajattelun ja materiaaleihin sitoutuvien luonnonvarojen optimoinnin tulisi olla osa normaalia rakennusten suunnitteluprosessia, Organschi toteaa.
WCEF2019 -tapahtumassa julkistettiin Yalen arkkitehtuurin laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteistyössä julkaisema Decarbonize Design -kurssikokonaisuus, joka on tarkoitettu kaikille rakennetun ympäristön kanssa työskenteleville: suunnittelijoille, arkkitehdeille ja insinööreille mutta myös materiaalien valmistajille, rakennusliikkeille sekä hankkeista tai rakentamisen sääntelystä päättäville. Avoin ja ilmainen verkkomateriaali koostuu videoluennoista, opettajille suunnatuista valmiista kurssiaihioista sekä korkeatasoisesta opaskirjasta. Yhteistyöhanketta on rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
