Rakennettu ympäristö nousee politiikan agendalle, kunnat saavat ohjeen kiertotaloutta tukeviksi tontinluovutusehdoiksi, rakentamisessa ja kiinteistöissä on jo paljon kiertotalousesimerkkejä. Rakentaminen + Kiertotalous -tapahtuman iltapäiväseminaari esitteli kiertotaloutta suomalaisesta näkökulmasta.
Maailman raaka-aineista puolet käytetään rakentamiseen ja rakennusala aiheuttaa kolmasosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennetun ympäristön kiertotaloutta tarvitaankin kipeästi torjumaan ilmastonmuutos- ja resurssihaastetta. Työ rakennusten suunnittelun, käytön ja kierrätyksen muuttamiseksi on jo käynnissä, mutta nopeutta pitää kasvattaa.
– Kiertotaloudessa on muistettava puhua yhä enemmän taloudesta. Rakentamiseen liittyvät mallit Suomessa osataan eikä tiedosta ja työkaluista ole pulaa, mutta taloudellista puolta ei ehkä ole painotettu täällä tarpeeksi, totesi Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen puheenvuorossaan Rakentaminen + Kiertotalous -tapahtumassa.
Rakentaminen + Kiertotalous -tapahtuma toi kiinteistö- ja rakennusalan ensimmäistä kertaa osaksi maailman kiertotalousfoorumia 5.6.2019. Seminaarin iltapäivän osuus esitteli rakennetun ympäristön kiertotalouden tilaa Suomessa, Kiertotaloussprintti -hankkeessa laadittuja kiertotaloutta tukevia tontinluovutusehtoja sekä kiertotalousesimerkkejä Suomesta ja Hollannista.
Koko kiertotalousfoorumin eräänlaiseksi pääviestiksi kohonnut SCALE IT UP sopii Nousiaisen mukaan hyvin myös suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan ohjenuoraksi.
– Pilottihankkeet ja pienillä askelilla eteneminen ei enää riitä. Meidän on tartuttava haasteeseen myös tämän päivän jälkeen, sillä koko toimiala on kiertotalouden kypsyyskäyrällä vielä alkumetreillä.
Rakennettu ympäristö politiikan agendalla
Rakennetun ympäristön potentiaali kiertotaloudessa on huomattu myös politiikassa. Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri toi puheenvuorossaan terveisiä niin tuoreesta hallitusohjelmasta kuin heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden valmisteluista.
– Hallitusohjemassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen. Nykytekemisellä siihen ei päästä, vaan tarvitaan uusia avauksia. Siinä rakennettu ympäristö on keskeinen tekijä.
Rakentamisen ala on haasteellinen muuttuja, koska kiinteistökanta uusiutuu hitaasti – vain noin prosentin vuodessa. Vuoteen 2035 mennessä luvassa on siis vain 16 prosenttia uusia rakennuksia.
– Meillä on paljon valmiiksi rakennettua rakennuskantaa, joka on vielä pitkään käytössä. Siksi myös nykyinen vanha kiinteistökanta pitää saada mukaan kiertotalouteen, ja se on iso haaste, Helena Säteri sanoi.
Säteri uskoi Euroopan komission arvottavan rakennetun ympäristön kiertotalouden agendallaan korkealle. Lähitulevaisuudessa näkyy pohjoismaisen yhteistyön tiivistymistä esimerkiksi laskentamenetelmissä. Lisäksi muutoksia on tulossa EU:sta. Rakennustuoteasetusta on uusiutumassa kiertotalouden paremmin mahdollistavaksi, nykyinen kun estää rakennustuotteiden uudelleenkäyttämistä. Terveisiä Euroopan parlamentista saatiin myös Sirpa Pietikäiseltä videon välityksellä.
Tontinluovutusehdot tukemaan kiertotaloutta
Reunaehdot kiertotalouden toteutumiselle luodaan jo kaavoitusvaiheessa. Yksi Kiertotaloussprintti-hankkeen käytäntöön edenneistä aloitteista onkin tontinluovutusehdot, joiden avulla kunnat ja kaupungit voivat ohjata rakennushankkeita kohti kiertotaloutta.
– Tontinluovutusehdot on kunnille ajankohtainen aihe, joka on nostanut tänään keväänä päätään. Olen saanut useita kyselyjä siitä, millaisia kriteerejä tonttikilpailuihin tulisi sisällyttää kiertotalouden näkökulmasta. Nyt näitä esimerkkejä on koottu julkaisuksi, Kiertotaloussprintti-hankkeen tuloksia esitellyt Jessica Karhu, GBC Finlandilta kertoi
Kiertotaloussprintti on hakenut oppeja myös Hollannista, jossa markkinavuoropuhelun ja kilpailujen käyminen on osoittautunut erittäin hyväksi tavaksi saada uusia ideoita ja ratkaisuja. Hollanti suhtautuu kiertotalouteen kunnianhimoisesti ja päättäväisesti. Eri ministeriöt tekevät yhteistyötä yli hallituskausien ja julkinen sektori käyttää vipuvoimaansa.
– Markkinavuoropuhelu on avain onnistumiseen, mutta yhteistyö vaatii aikaa. Sille on hankkeissa varattava oma resurssinsa ja aikataulunsa. Allianssimenetelmät tuntuvat tukevan tätä hyvin, kunhan se otetaan hyvin varhaisessa vaiheessa lähtökohdaksi, Jessica Karhu kuvaili puheenvuorossaan.
Jokaisesta suomalaisesta kiertotalousosaaja
Hollannin kokemuksissa korostui myös koulutuksen ja tiedonvälityksen rooli. Suomessa tätä aihepiiriä on lähestynyt Sitra, jonka kiertotalousasiantuntija Nani Pajusen mukaan tulevaisuuden kiertotalouden avainpelaajia ovat rakennetun ympäristön ammattilaisten ja julkisen hallinnon lisäksi yhtä lailla kaikki kansalaiset kuluttajina ja rakennusten käyttäjinä.
– Kukaan ei voi tehdä muutosta yksin. Tavoitteena ei ole kouluttaa kiertotalousasiantuntijoita, vaan meistä kaikista on tultava kiertotalousasiantuntijoita, Nani Pajunen alleviivasi puheessaan.
Sitran tavoitteet alkavat toteutua: Kaikilla kouluasteilla on tarjolla kiertotalouskoulutusta ja Suomen kuudesluokkalaiset elävät päivän kiertotalousyhteiskunnassa. Rakentamisen ja kiinteistöjen alalla kiertotalouskoulutusta tarjoavat esimerkiksi Aallon ja Yalen yliopistot, Lapin AMK sekä Tampereen yliopisto.
Kiertotaloudesta on jo paljon esimerkkejä
Kiertotalous ei ole kiinteistö- ja rakennusalalla uusi ilmiö, mutta sen vauhdittamiseksi kokemukset ja tieto hyvin toimivista esimerkkiratkaisuista on saatava leviämään yhä useampiin korviin. Seminaarissa niistä ääneen mahtui vain pieni joukko, 10 suomalaisen yrityksen tai muun organisaation edustajaa, jotka esittelivät laajan kirjon jo olemassa olevia kiertotalousratkaisuja rakennetun ympäristön elinkaaren eri vaiheisiin.
Mukana olivat rakennustyömaiden ylijäämäongelmia ratkova Netlet, mineraalivillajätteiden hyödyntämistä ekobetonin raaka-aineena tutkiva Oulun yliopisto, muovieristeitä kierrättävä Finnfoamin Kierrätyssäkki, kiertotaloutta rakennushankkeissa konseptoimalla edistävä NCC, Espoon kaupunki ja Keran alueen kiertotaloustulevaisuus, Ilmarinen ja kiertotalous tilaajan ja sijoittajan näkökulmasta, Vantaan kiertotaloustiekartta ja kaupunkien kiertotaloussiirtymää tukeva CIRCUiT hanke, RAKLIn Kiertotalousklikikka, CirEco Finlandin kiertotalouskortteli Tampereella sekä Ethican visio ekosysteemien lailla toimivista kiertotalouskaupungeista.
Kiertotaloussprintti-hankkeessa koottu julkaisu listaa vielä tätäkin laajemman joukon suomalaisia rakennetun ympäristön kiertotaloustekoja aina yritysten tuotteista ja palveluista, hankkeisiin, kaupunkien toimintaan sekä kiertotalousaiheisiin opinnäytetöihin. Julkaisu toimii hakuteoksena siitä, mitä kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden saralla tapahtuu.
Miltä näyttää rakennetun kiertotalouden tulevaisuus?
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden tulevaisuus kiteytyy ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittisen ja Sitran Nani Pajusen mukaan seitsemään kohtaan.
Ensinnäkin muutoksen tahti nopeutuu ja vauhti kiihtyy. Toiseksi alueiden suunnittelu on kriittisessä osassa kiertotalouden toteutumisessa ja siinä, voidaanko Suomessa elää kiertotalouden mukaista arkea. Kolmanneksi koko rakennuksen elinkaaren mukana matkassa kulkeva tieto ja rakennuksen reseptiikka on olennainen osa kiertotaloustulevaisuutta.
Tärkeäksi tekijäksi nousee myös digitalisaatio, jolta odotetaan paljon kiertotalouden edistäjänä. Kiertotaloudenmukaisen rakentamisen referensseillä ja hyvillä esimerkeillä on puolestaan oppimisen kannalta suuri merkitys. Lisäksi tarvitaan erilaisten asioiden harmonisointia, vaikka onkin kiire, siinä ei puhujien mukaan saa luistaa tai menetetään yhteensopivuus niin kansallisesti kuin naapureiden kanssa.
Viimeiseksi tulevaisuuden näkymäksi puhujat listasivat suomalaisen asenteen. On omasta tahdostamme kiinni, tuleeko Suomesta kokoaan suurempi kiertotaloustoimija. Maailmalla on avautumassa valtavat markkinat vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle rakentamiselle. Sitä osaamista voisi tulevaisuudessa viedä ulkomaillekin.
