Green Building Council Finland

Puolet maailman raaka-aineista käytetään rakentamiseen – Rakennetun ympäristön kiertotaloutta on skaalattava isommaksi

Rakennettu ympäristö nousee politiikan agendalle, kunnat saavat ohjeen kiertotaloutta tukeviksi tontinluovutusehdoiksi, rakentamisessa ja kiinteistöissä on jo paljon kiertotalousesimerkkejä. Rakentaminen + Kiertotalous -tapahtuman iltapäiväseminaari esitteli kiertotaloutta suomalaisesta näkökulmasta.

Maailman raaka-aineista puolet käytetään rakentamiseen ja rakennusala aiheuttaa kolmasosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennetun ympäristön kiertotaloutta tarvitaankin kipeästi torjumaan ilmastonmuutos- ja resurssihaastetta. Työ rakennusten suunnittelun, käytön ja kierrätyksen muuttamiseksi on jo käynnissä, mutta nopeutta pitää kasvattaa.

– Kiertotaloudessa on muistettava puhua yhä enemmän taloudesta. Rakentamiseen liittyvät mallit Suomessa osataan eikä tiedosta ja työkaluista ole pulaa, mutta taloudellista puolta ei ehkä ole painotettu täällä tarpeeksi, totesi Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen puheenvuorossaan Rakentaminen + Kiertotalous -tapahtumassa.

Rakentaminen + Kiertotalous -tapahtuma toi kiinteistö- ja rakennusalan ensimmäistä kertaa osaksi maailman kiertotalousfoorumia 5.6.2019. Seminaarin iltapäivän osuus esitteli rakennetun ympäristön kiertotalouden tilaa Suomessa, Kiertotaloussprintti -hankkeessa laadittuja kiertotaloutta tukevia tontinluovutusehtoja sekä kiertotalousesimerkkejä Suomesta ja Hollannista.

Koko kiertotalousfoorumin eräänlaiseksi pääviestiksi kohonnut SCALE IT UP sopii Nousiaisen mukaan hyvin myös suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan ohjenuoraksi.

– Pilottihankkeet ja pienillä askelilla eteneminen ei enää riitä. Meidän on tartuttava haasteeseen myös tämän päivän jälkeen, sillä koko toimiala on kiertotalouden kypsyyskäyrällä vielä alkumetreillä.

Rakennettu ympäristö politiikan agendalla

Rakennetun ympäristön potentiaali kiertotaloudessa on huomattu myös politiikassa. Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri toi puheenvuorossaan terveisiä niin tuoreesta hallitusohjelmasta kuin heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden valmisteluista.

– Hallitusohjemassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen. Nykytekemisellä siihen ei päästä, vaan tarvitaan uusia avauksia. Siinä rakennettu ympäristö on keskeinen tekijä.

Rakentamisen ala on haasteellinen muuttuja, koska kiinteistökanta uusiutuu hitaasti – vain noin prosentin vuodessa. Vuoteen 2035 mennessä luvassa on siis vain 16 prosenttia uusia rakennuksia.

– Meillä on paljon valmiiksi rakennettua rakennuskantaa, joka on vielä pitkään käytössä. Siksi myös nykyinen vanha kiinteistökanta pitää saada mukaan kiertotalouteen, ja se on iso haaste, Helena Säteri sanoi.

Säteri uskoi Euroopan komission arvottavan rakennetun ympäristön kiertotalouden agendallaan korkealle. Lähitulevaisuudessa näkyy pohjoismaisen yhteistyön tiivistymistä esimerkiksi laskentamenetelmissä. Lisäksi muutoksia on tulossa EU:sta. Rakennustuoteasetusta on uusiutumassa kiertotalouden paremmin mahdollistavaksi, nykyinen kun estää rakennustuotteiden uudelleenkäyttämistä. Terveisiä Euroopan parlamentista saatiin myös Sirpa Pietikäiseltä videon välityksellä.

Tontinluovutusehdot tukemaan kiertotaloutta

Reunaehdot kiertotalouden toteutumiselle luodaan jo kaavoitusvaiheessa. Yksi Kiertotaloussprintti-hankkeen käytäntöön edenneistä aloitteista onkin tontinluovutusehdot, joiden avulla kunnat ja kaupungit voivat ohjata rakennushankkeita kohti kiertotaloutta.

– Tontinluovutusehdot on kunnille ajankohtainen aihe, joka on nostanut tänään keväänä päätään. Olen saanut useita kyselyjä siitä, millaisia kriteerejä tonttikilpailuihin tulisi sisällyttää kiertotalouden näkökulmasta. Nyt näitä esimerkkejä on koottu julkaisuksi, Kiertotaloussprintti-hankkeen tuloksia esitellyt Jessica Karhu, GBC Finlandilta kertoi 

Kiertotaloussprintti on hakenut oppeja myös Hollannista, jossa markkinavuoropuhelun ja kilpailujen käyminen on osoittautunut erittäin hyväksi tavaksi saada uusia ideoita ja ratkaisuja.  Hollanti suhtautuu kiertotalouteen kunnianhimoisesti ja päättäväisesti. Eri ministeriöt tekevät yhteistyötä yli hallituskausien ja julkinen sektori käyttää vipuvoimaansa.

– Markkinavuoropuhelu on avain onnistumiseen, mutta yhteistyö vaatii aikaa. Sille on hankkeissa varattava oma resurssinsa ja aikataulunsa. Allianssimenetelmät tuntuvat tukevan tätä hyvin, kunhan se otetaan hyvin varhaisessa vaiheessa lähtökohdaksi, Jessica Karhu kuvaili puheenvuorossaan.

Jokaisesta suomalaisesta kiertotalousosaaja

Hollannin kokemuksissa korostui myös koulutuksen ja tiedonvälityksen rooli. Suomessa tätä aihepiiriä on lähestynyt Sitra, jonka kiertotalousasiantuntija Nani Pajusen mukaan tulevaisuuden kiertotalouden avainpelaajia ovat rakennetun ympäristön ammattilaisten ja julkisen hallinnon lisäksi yhtä lailla kaikki kansalaiset kuluttajina ja rakennusten käyttäjinä.

– Kukaan ei voi tehdä muutosta yksin. Tavoitteena ei ole kouluttaa kiertotalousasiantuntijoita, vaan meistä kaikista on tultava kiertotalousasiantuntijoita, Nani Pajunen alleviivasi puheessaan.

Sitran tavoitteet alkavat toteutua: Kaikilla kouluasteilla on tarjolla kiertotalouskoulutusta ja Suomen kuudesluokkalaiset elävät päivän kiertotalousyhteiskunnassa. Rakentamisen ja kiinteistöjen alalla kiertotalouskoulutusta tarjoavat esimerkiksi Aallon ja Yalen yliopistot, Lapin AMK sekä Tampereen yliopisto.

Kiertotaloudesta on jo paljon esimerkkejä

Kiertotalous ei ole kiinteistö- ja rakennusalalla uusi ilmiö, mutta sen vauhdittamiseksi kokemukset ja tieto hyvin toimivista esimerkkiratkaisuista on saatava leviämään yhä useampiin korviin. Seminaarissa niistä ääneen mahtui vain pieni joukko, 10 suomalaisen yrityksen tai muun organisaation edustajaa, jotka esittelivät laajan kirjon jo olemassa olevia kiertotalousratkaisuja rakennetun ympäristön elinkaaren eri vaiheisiin.

Mukana olivat rakennustyömaiden ylijäämäongelmia ratkova Netlet, mineraalivillajätteiden hyödyntämistä ekobetonin raaka-aineena tutkiva Oulun yliopisto, muovieristeitä kierrättävä Finnfoamin Kierrätyssäkki, kiertotaloutta rakennushankkeissa konseptoimalla edistävä NCC, Espoon kaupunki ja Keran alueen kiertotaloustulevaisuus, Ilmarinen ja kiertotalous tilaajan ja sijoittajan näkökulmasta, Vantaan kiertotaloustiekartta ja kaupunkien kiertotaloussiirtymää tukeva CIRCUiT hanke, RAKLIn Kiertotalousklikikka, CirEco Finlandin kiertotalouskortteli Tampereella sekä Ethican visio ekosysteemien lailla toimivista kiertotalouskaupungeista.

Kiertotaloussprintti-hankkeessa koottu julkaisu listaa vielä tätäkin laajemman joukon suomalaisia rakennetun ympäristön kiertotaloustekoja aina yritysten tuotteista ja palveluista, hankkeisiin, kaupunkien toimintaan sekä kiertotalousaiheisiin opinnäytetöihin. Julkaisu toimii hakuteoksena siitä, mitä kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden saralla tapahtuu.

Miltä näyttää rakennetun kiertotalouden tulevaisuus?

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden tulevaisuus kiteytyy ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittisen ja Sitran Nani Pajusen mukaan seitsemään kohtaan.

Ensinnäkin muutoksen tahti nopeutuu ja vauhti kiihtyy. Toiseksi alueiden suunnittelu on kriittisessä osassa kiertotalouden toteutumisessa ja siinä, voidaanko Suomessa elää kiertotalouden mukaista arkea. Kolmanneksi koko rakennuksen elinkaaren mukana matkassa kulkeva tieto ja rakennuksen reseptiikka on olennainen osa kiertotaloustulevaisuutta.

Tärkeäksi tekijäksi nousee myös digitalisaatio, jolta odotetaan paljon kiertotalouden edistäjänä. Kiertotaloudenmukaisen rakentamisen referensseillä ja hyvillä esimerkeillä on puolestaan oppimisen kannalta suuri merkitys. Lisäksi tarvitaan erilaisten asioiden harmonisointia, vaikka onkin kiire, siinä ei puhujien mukaan saa luistaa tai menetetään yhteensopivuus niin kansallisesti kuin naapureiden kanssa.

Viimeiseksi tulevaisuuden näkymäksi puhujat listasivat suomalaisen asenteen. On omasta tahdostamme kiinni, tuleeko Suomesta kokoaan suurempi kiertotaloustoimija. Maailmalla on avautumassa valtavat markkinat vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle rakentamiselle. Sitä osaamista voisi tulevaisuudessa viedä ulkomaillekin.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green

Purkupihasta FIGBC:n uusin jäsen – samalla kolmensadan jäsenen raja rikki 

27.10.2022
Green Building Council Finlandin tavoitteena on, että rakennettu ympäristö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme erilaisia selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla alalla toimivat voivat vauhdittaa omaa

Kymmenessä vuodessa kolmensadan jäsenen raja rikki – FIGBC aikoo jatkossakin vauhdittaa toimialan kehitystä 

27.10.2022
Suomen Green Building Councilin perusti vuoden 2010 keväällä 29 organisaatiota, jotka näkivät tarpeen uudenlaiselle yhteistyölle toimialamme kestävän kehityksen vauhdittamiseksi.   FIGBC:n perustajajäseniä ovat Asuntosäätiö, Citycon Oyj, CO2.FI Oy, Fimera Oy ERMS,

Kuinka sopeudumme muuttuvaan ilmastoomme? WGBC julkaisi uuden oppaan.

26.10.2022
Lehdistötiedote 26.10.2022 klo 11:00 Suomen aikaa World Green Building Councilin uusi julkaisu “Climate Change Resilience in the Built Environment” kokoaa yhteen vaikuttavia ja käytännöllisiä ratkaisuja kiinteistö-, yhteisö- ja kaupunkitasolla ilmastonmuutokseen