Purkumateriaalien hyödyntäminen kiinteistö- ja rakentamisalalla

Purkumateriaalien synnyn hillitseminen ja rakennusten elinkaaren pidentäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta aikanaan osa rakennuksista saavuttaa elinkaarensa pään ja purkumateriaaleja syntyy väistämättä. Purkuhankkeissa on yhä valtavasti potentiaalia kehittää rakennusten osien ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, ja ala kehittyy jatkuvasti. Kiertotaloudesta purkuhankkeissa kuultiin Green Building Council Finlandin 26.3.2021 järjestämässä ”Kiertotalous purkamisessa” -teematapaamisessa, jossa oli paikalla keskustelemassa yli 60 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijaa.

Rakennusjätettä syntyy vuosittain valtavasti ja valtaosa siitä syntyy purkamisessa ja rakennusten korjauksissa. Purkumateriaalien hyödyntämisen huomioiminen purkuhankkeissa on kiertotalouden kehittämisen näkökulmasta erittäin tärkeää ja niiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen osalta rakennusalalla ollaan vasta alkutaipaleella siirtymässä kohti kiertotaloutta. Uudelleenkäyttöä ja kierrätystä on mahdollista tehostaa nykyisilläkin ratkaisuilla merkittävästi.

Purkukartoitus kertoo, kuinka rakennuksen osat ja materiaalit saadaan kiertoon

Teematapaamisen ensimmäisessä puheenvuorossa Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä kertoi, missä purkukartoituksen hyödyntämisessä mennään Suomessa. Purkukartoituksen hyödyntämisestä onkin saatu jo paljon hyviä kokemuksia purkuhankkeiden kiertotalouskysymysten ratkomisessa. Purkukartoituksesta on kuitenkin hyötyä vain, mikäli sen tuloksia hyödynnetään mm. purku-urakan suunnittelussa ja kilpailutuksessa. Purkukartoituksen hyödyntäminen on myös sitä helpompaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa se teetetään.

Ongelmaksi kiertotalouden edistämisessä purkuhankkeissa saattaa muodostua, että purkuhanke kilpailutetaan puhtaasti pienimmän kustannuksen löytämiseksi. Tällöin purkutoimijat eivät saa välttämättä tarpeeksi tilaa keskittyä kiertotalouden edistämiseen täysimääräisesti. Pelkkä viittaus jätelainsäädäntöön ei riitä kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi, vaan purkuhankkeelle tulee asettaa materiaalikohtaisia kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteita.
Katso tarkemmin Katja Lehtosen esitysmateriaalista.

Purkukartoituksen tavoitteisiin kuuluu tunnistaa purussa syntyvät purkumateriaalit, saada haitalliset aineet pois materiaalien kierrosta, suunnitella keinot saattaa purkukohteen rakennusosat- ja materiaalit uudelleen käytettäväksi sekä hyödyntää kartoituksen tiedot purku-urakan kilpailutuksessa. Purkukartoituksen tietoja voidaan hyödyntää myös purkumateriaalien ja rakennusosien markkinoimiseksi sähköisillä markkinapaikoilla, kuten materiaalitorissa (materiaalitori.fi) tai kiertonetissä (kiertonet.fi).

Esimerkkejä materiaalien uudelleen käytöstä ja kierrätyksen edistämisestä

Tapahtumassa kuultiin esitykset Helsingin kaupungilta sekä YLVAlta ajankohtaisista purkuhankkeista. Esitykset antoivat runsaasti konkreettisia esimerkkejä ja vinkkejä siitä, kuinka kiertotaloutta purkuhankkeissa voidaan edistää.

Annukka Eriksson Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta esitteli puheenvuorossaan muutamaa kaupungin purkupilottia. Pohjustuksena hän kertoi Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartasta, johon on listattu myös purku-urakoihin liittyviä toimenpiteitä, sekä kaupungin sisäisistä ohjeista purku-urakoiden laadukkaaseen toteuttamiseen. Kaupunki onkin pilotoinut uusia käytäntöjä kahdessa pilottikohteessa. Pilotoinnissa on kokeiltu muun muassa kaupungin omia resursseja purkukohteiden rakennusosien ja irtaimiston uudelleenkäytön selvittämiseen sekä erilaisten purkumateriaaliselvitysten hyödyntämistä. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia asettaa erilaisia kiertotalousvaatimuksia purku-urakoille ja kehitetty kaupungin sisäisiä toimintamalleja ja ohjeistuksia. Konkreettisena esimerkkinä tapahtumassa kuultiin, kuinka pilottikohteista oli kartoitettu uudelleenkäytettävät osat ja irtaimisto, ja kuinka ne oli irrotettu ehjinä ja löytäneet uuden käyttökohteen esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen välityksellä. Onnistumisten lisäksi Annukka Eriksson esitteli tunnistettuja haasteita, joiden ratkaiseminen auttaisi skaalaamaan hyvät käytännöt laajemmin ja nopeammin alalle.
Katso lisää Annukka Erikssonin esitysmateriaalista.

Lyyra-korttelin kiertotaloustavoitteet

Lyyra-korttelin kiertotaloustavoitteista ja toimenpiteistä kuultiin kattava esittely YLVAn Chief Sustainability Officer Antti Ruuskalta. Helsingin Hakaniemeen rakentuvan korttelin tilalta purettiin elinkaarensa pään saavuttaneet rakennukset. Vanhojen rakennusten purkamiseen johti muun muassa sisäilmaongelmat sekä haasteet muokata rakennukset palvelemaan nykypäivän tarpeita tehokkaasti. Uusia rakennuksia suunniteltaessa on otettu tavoitteeksi, että uusi kortteli palvelee käyttäjiään joustavasti (muunneltavasti) ja tehokkaasti (monikäyttöisesti) mahdollisimman pitkään. Purkaminen on siten ollut vain osa kokonaisvaltaista kiertotalouden periaatteiden mukaan toteutettavaa hanketta, joskin tärkeä sellainen.

YLVA on allekirjoittanut Ympäristöministeriön ja RAKLIn vapaaehtoisen kestävän purkamisen Green Dealin, jonka allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat edistämään kiertotaloutta purkuhankkeissa. Antti Ruuska toivottikin kaikki kaupungit ja yritykset mukaan allekirjoittaneiden joukkoon viemään alaa eteenpäin yhteistyössä.

Puheenvuorossa kuultiin hyvistä kokemuksista ottaa purku-urakoitsijat mukaan kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseen hankkeen kilpailutuksessa. Purkuhankkeen tarjouksissa urakoitsijoiden tuli kattavasti ilmoittaa muun muassa, mitä purkumateriaaleja purussa syntyy, mihin ne viedään ja kuinka ne kierrätetään. Menettely johti lopulta toivottuun lopputulokseen ja purkumateriaalit saatiin tehokkaasti lajiteltua ilman, että purkuhankkeen kustannukset kasvoivat.

Nykypäivän standardien mukaan purkumateriaalien hyödyntämisaste oli hyvin korkea Lyyrassa. Antti Ruuska muistutti kuulijoita kuitenkin Katja Lehtosen tapaan, että korkeaan hyödyntämisasteeseen päästään jo hyödyntämällä kaikki purussa syntyvä betonimateriaali sen korkean massan vuoksi. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota myös muihin materiaaleihin ja Antti Ruuska kehotti pohtimaan materiaalikohtaisia hyödyntämistavoitteita ohjaamaan purkuhankkeen kiertotaloutta. Kokonaisten rakennusosien uudelleenkäytön suhteen haasteena on, että niiden irrottaminen on vaivalloista, eikä kysynnästä ja käyttökohteista niille ole vielä varmuutta.

Purkuyritys toivoo kiertotaloustavoitteita kilpailutuksiin

Virpi Liukkonen Purkupihalta toi tapaamisessa purkuyrityksen näkökulman esiin ja oli kiertotalouden kehittämisestä purkuhankkeissa hyvin samoilla linjoilla Katja Lehtosen kanssa. Tilaaja asettaa tarjouspyynnössä tavoitteet kiertotalouden toteuttamiselle ja urakoitsijat etsivät tarjouksissaan parhaat tavat toteuttaa kiertotalous käytännössä. Hienoa olikin kuulla, että kiertotaloustavoitteet näkyvät aiempaa enemmän purku-urakoiden tarjouspyynnöissä.

Esityksessä kuultiin myös, kuinka Purkupiha vie kiertotaloutta eteenpäin markkinaehtoisestikin. Jokainen purkukohde kartoitetaan esimerkiksi uudelleenkäytettävien koneiden osalta, eikä purkumateriaaleja suinkaan viedä yhdessä kasassa kaatopaikalle, vaan osittain ne lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön ilman erillisiä kiertotalousvaatimuksiakin. Tilaajan ja urakoitsijan yhteispeliä kuitenkin tarvitaan, jotta kiertotaloutta saadaan alalla kehitettyä ja vietyä eteenpäin. Tilaaja määrittelee, kuinka paljon kiertotaloutta halutaan toteuttaa purkuhankkeissa. Virpi Liukkonen kertoi puheenvuorossaan konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka tilaaja voi kilpailutuksissa huomioida kiertotalouden.
Katso lisää Virpi Liukkosen esitysmateriaalista.

Hyvin lajitellut purkumateriaalit ovat raaka-ainetta uusille tuotteille

Tilaisuuden lopuksi kuultiin kannustavat puheenvuorot materiaalinhyödyntäjiltä purkumateriaalien laadukkaaseen lajitteluun. Martti Hintikka Tarpaper Recycling Finlandista kertoi, kuinka rakennusten bitumikattohuovat kierrätetään asfaltin raaka-aineeksi. Bitumikattohuovista valmistetaan Lahdessa bitumirouhetta, jolla voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita asfaltin tuotannossa. Valmista asfalttia voidaan myös yhä kierrättää uudeksi asfaltiksi aikanaan, kun bitumirouheen avulla valmistettu asfalttirakenne tulee tiensä päähän.
Martti Hintikan esitysmateriaali.

Tero Peltomäki Revisol Oy:stä piti puolustuspuheenvuoron ikkunoiden irrottamiseksi ehjänä rakennusten puruissa. Kun ikkunat irrotetaan ehjänä, niissä olevat materiaalit saadaan kierrätettyä tai hyötykäytettyä tehokkaasti. Mikäli ikkunat murskautuvat sekalaisen rakennusjätteen sekaan, ei materiaaleja ole mahdollista enää kierrättää. Revisol erottelee ikkunoiden materiaalit (mm. lasi, metalli, puu) toisistaan ja toimittaa ne jatkohyödynnettäväksi. Ikkunat kannattaa toimittaa laitokselle pitkienkin matkojen takaa.
Tero Peltomäen esitysmateriaali.

Kootut vinkit kiertotalouden edistämiseen purkuhankkeissa

  • Purkukohde on syytä kartoittaa kattavasti varhaisessa vaiheessa, jotta irtaimisto ja rakennusosia saadaan ohjattua uudelleenkäyttöön ja purkumateriaalit kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Lisäksi on tärkeää saada haitallisia aineita sisältävät materiaalit pois kierrosta.
  • Rakennusosien ja irtaimiston uudelleenkäyttö on oma työvaiheensa (irroitus, varastointi, myynti), jonka järjestämiseen tulee varata aikaa ja resursseja.
  • Purkumateriaalien osalta on tärkeää seurata eri materiaalien hyötykäyttöastetta. Kierrättämällä kaikki betoni saavutetaan usein korkea hyötykäyttöaste purkuhankkeelle, mutta myös massamääriltään pienempien materiaalien, kuten kipsilevyjen, ikkunoiden ja bitumikattohuopien, lajittelu on tärkeää!
  • Aseta konkreettisia tavoitteita kiertotaloudelle purkuhankkeen kilpailutuksessa viedäksesi alaa eteenpäin. Tarjouspyynnöissä voi myös pyytää purku-urakoitsijoita esittämään omia ideoita kiertotalouden kehittämiseksi hankkeessa!
  • Pilotoi uusia tapoja saattaa rakennuksen irtaimistoa tai rakennusten osia uudelleenkäyttöön yhteistyössä alan toimijoiden (kuten kierrätyskeskukset ja digitaaliset markkinapaikat) kanssa.
  • Seuraa kiertotalouden toteutumista purkuhankkeen aikana ja viesti onnistumisista.
  • Allekirjoita kestävän purkamisen Green Deal!

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa KIRA-alan kiertotalousammattilaiset yhteen kiertotaloustapahtumissa.
Liity KIRA-alan kiertotalouden alueelliseen tai yksittäisen teeman ympärille rakennettavaan verkostoon. Lisätietoja projektin verkkosivuilla.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Ministeri Krista Mikkonen #BuildingLife -lähettilääksi: ”On aika tehdä rakentamisesta tärkeä osa ilmastoratkaisua”

20.4.2021
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on lupautunut hiilineutraalin rakennetun ympäristön puolestapuhujaksi. Hän liittyy laajaan kiinteistö- ja rakennusalaa edustavien #BuildingLife -lähettiläiden joukkoon johtamaan alan nopeaa siirtymää sanoista tekoihin. ”On aika tehdä

#BuildingLife -selvitys: Edelläkävijöiden kunnianhimoiset toimet tulee ottaa laajasti käyttöön

20.4.2021
#BuildingLife -hankkeen Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet. Ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti hiilineutraaliutta on jo otettu, mutta vauhtia tarvitaan lisää. Lue selvityksestä

Kaupungeilla merkittävä rooli rakennusmateriaalien hiilipäästöjen vähennyksessä

14.4.2021
One Click LCA/Bionova ja Carbon Neutral Cities Alliance ovat laatineet toimintaohjelman, jonka tavoitteena on ohjata kaupunkeja päästöjen vähentämisessä. Projektissa on tunnistettu toimenpiteitä, joita kaupungit voivat toteuttaa päästöjen vähentämiseksi. Projekti toteutettiin

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden kaupunkitapaamisissa kuultiin uusimmista hankkeista ja verkostoiduttiin

12.4.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Oululaiseen osaamiseen tutustuttiin 19.3. ja Tampereen tekijät olivat esillä 24.3.2021. Seuraavat alueelliset verkostot kokoontuvat 1.6. pääkaupunkiseudulla ja

Nordic collaboration webinars: start with 22.4.2021

9.4.2021
Pohjoismaiset Green Building Councilit tiivistävät yhteistyötä ja järjestävät vuoden aikana neljä mielenkiintoista seminaaria verkossa.​ Ensimmäisenä vuorossa Sweden Green Building Council. Ensimmäisen webinaarin aihe on Finance – the driving force for

FIGBC hakee kesätyöntekijää

7.4.2021
Green Building Council Finland on rakennetun ympäristön puolueeton ja yleishyödyllinen järjestö. Olemme laaja alan organisaatioiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi

Tilaa uudistunut jäsenkirjeemme

6.4.2021
Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen. Lomakkeen jäsenkirjeen tilaamiseen löydät verkkosivujemme lopusta. Tarkista

Terveisiä kuntapäättäjille

1.4.2021
Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Vaaleissa valitaan kuntavaltuustojen jäsenet seuraavalle nelivuotiselle kaudelle. Valitut päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt

Northern Horizon Capital AIFM liittyi FIGBC -verkostoon

1.4.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Northern Horizon Capital AIFM:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta

YBT Oy Green Building Council Finlandin jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt YBT Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja

Purkumateriaalien hyödyntäminen kiinteistö- ja rakentamisalalla

31.3.2021
Purkumateriaalien synnyn hillitseminen ja rakennusten elinkaaren pidentäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta aikanaan osa rakennuksista saavuttaa elinkaarensa pään ja purkumateriaaleja syntyy väistämättä. Purkuhankkeissa on yhä valtavasti potentiaalia kehittää rakennusten osien ja

Duuri Group verkostomme jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Duuri Group Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen

Kannanottomme Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailuun

30.3.2021
FIGBC:n strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2021 kuuluu varmistaa, että kaikissa merkittävissä rakennushankkeissa on ymmärretty rakennetun ympäristön vaikutus ilmastonmuutokseen ja kiertotalouden toteutumiseen. Otamme kantaa sekä kilpailutöihin että kilpailuohjelmaan. Kilpailuohjelmassa ei ole mielestämme

#BuildingLife Leaders’ Forum 2: KIRA-alan tulevaisuus ja kaupunkien rooli muutoksen edistäjinä

29.3.2021

BuildingLife -hankkeen toisessa hiilineutraalisuuden edelläkävijöiden Leaders’ Forumissa vaihdettiin ajatuksia kiinteistö- ja rakennusalan roolista Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Puheenvuoroissa myös kaupunkien rooli ja mahdollisuudet päästövähennyksiin.

Green Building Council Finlandin vuosi 2020 oli huikea menestys

25.3.2021

Green Building Council Finlandin kevätkokouksessa kerrattiin vuosikertomuksen myötä 2020 kohokohdat.

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Jan Herranen, Rototec Oy

23.3.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Uskon, että geoenergialla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ilmastotavoitteiden

Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa fiksusti toteutettuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä

22.3.2021
Rakennusten katot ja seinät voidaan valjastaa tuottamaan kaupungeissa tarpeellisia ekosysteemipalveluja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen viilentämisessä helleaaltojen aikana. Näiden ratkaisujen suorituskyky riippuu

Kannanottomme Apoli2020 -ohjelmaan

19.3.2021
Otimme kantaa Arkkitehtuuripoliittiseen APOLI2020-ohjelman visioon vuodelle 2035, jossa arkkitehtuuri, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu nostetaan keskeisiksi ilmastonmuutoksen ratkaisijoiksi. Kannanottomme keskeiset viestit: Rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki tulee nostaa keskeiseksi kriteeriksi hankintoihin ja kilpailuihin,

#BuildingLife -projektin ensimmäiset Experts’ Forum -tapahtumat sujuivat mallikkaasti

15.3.2021
Yli viisikymmentä kiinteistö- ja rakennusalan kovinta kestävyystekijää osallistui viikoilla 9 ja 10 järjestettyihin #BuildingLife -hankkeen työpajoihin, joissa kartoitettiin rakennetun ympäristön kestävyyden nykytilaa. Keskustelut olivat erittäin antoisia, ja niiden kohokohtia on

Lähes kaiken pitää muuttua, jotta voimme jatkaa niin kuin aina ennenkin – myös rakentamisessa

11.3.2021
LOIKKA-blogi | Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän on aikaa vain 14 vuotta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se tarkoittaa, että lähes kaikki pitää tehdä toisin kuin

Työpaikkailmoitus: Kiertotalouden johtava asiantuntija ja kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

8.3.2021
Tule tekemään tulevaisuustyötä ja kestävyysmuutosta!  Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään tarvitsemme lisävoimia ja siksi etsimme sinua: 

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM 2: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN ILMASTOKESTÄVYYDEN TASO

25.3.2021

#BuildingLife Leaders’ Forumin toisen tilaisuuden teemana on kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytila ja toimien riittävyys. Esittelemme Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi tuleville vuosikymmenille sekä #BuildingLife-hankkeen nykytilakatsauksen kiinteistö- ja rakennusalan kehityksestä.

LeaseGreen Green Building Council Finlandin jäseneksi

24.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt LeaseGreenin jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Opiskelijaetu: tilaa jäsenkirjeemme ja osallistu koulutuksiin maksutta

22.2.2021

Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden tilata jäsenkirjeemme ja osallistua koulutuksiin maksutta.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami