Menu
Menu

RIL:in Miimu Airaksinen: Rakennettu ympäristö on tärkeämpi kuin tiesimmekään

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook


RIL:in toimitusjohtaja Miimu Airaksinen pohtii vasta julkaistun ROTI2019 raportin pohjalta kiertotalouden merkitystä ja roolia kansallisomaisuutemmme hoidossa.

Rakennetun ympäristön merkitys on tärkeämpää kuin uskommekaan. Winston Churchillin sanoin ”Me muokkaamme rakennettua ympäristöä, jonka jälkeen se muokkaa meitä”. Rakennetulla ympäristöllä on todettu olevan tärkeä vaikutus ihmisten hyvinvointiin, ei siis ole yhdentekevää, miten me suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme rakennettua ympäristöä. Esimerkiksi äskettäin julkistetun tanskalaisen tutkimuksen mukaan viheralueiden vieressä kasvaneilla on aikuisena vähemmän mielenterveysongelmia.

Kansallisuusvarallisuutemme on kiinni rakennuksissa

Rakennettu ympäristö on myös tärkeä varallisuutemme kannalta, onhan rakennuksiin on sitoutunut 45 prosenttia kansallisvarallisuudestamme, eli noin 500 miljardia euroa. Kun siihen liitetään infran osuus, 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme on sidottu rakennettuun ympäristöömme. Kiinteistö- ja rakennusala vastaa 15% bruttokansantuotteestamme ja työllistää 500 000 ihmistä, eli 20% kaikista työllisistä. Alan energiankulutus on myös merkittävä; 35% Suomen kokonaisenergiankulutuksesta, joka vastaa 30% hiilidioksidipäästöistämme.

Kestävän kehityksen avaimet ovat käsissämme

Kiinteistö- ja rakentamisalalla onkin merkittävä rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vastatessa; YK:n 17 tavoitteesta ala vastaa suoraan 11 tavoitteeseen. Rakennetussa ympäristössä tehtävillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka ilmastonmuutosta saadaan hillittyä, ja kuinka siihen sopeudutaan parhaiten.

Ja mikä parasta, jokainen euro, mikä investoidaan rakennettuun ympäristöön tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin pienentyneinä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksina.

Rakennukset, vain muutos on pysyvää

Käyttäjät ja heidän tarpeensa muuttuvat jatkuvasti, joten tarvitaan vikkelää käyttötarkoituksen muutosprosessia sekä suunnitelmallista, ennakoivaa ylläpitoa ja uusia rahoitusmalleja rakennusten ja alueiden vetovoimaisuuden säilyttämiseksi. Voimakkaasti erilaistuvat alueet ja eri-ikäiset rakennukset vaativat räätälöityjä toimenpiteitä.

Rakennusmateriaalien lisäksi kiertotalous tulee myös arjen palveluihin

Rakennusten toiminallisuudessa ja materiaalivalinnoissa on mietittävä koko elinkaaren aikaista kestävyyttä ja päästöjä, sillä rakennuksilla on keskeinen rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Alueellinen ja käyttäjäkeskeinen näkökulma korostuu. Keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi terveellisyys, palvelujen läheisyys ja liikkumisen tarve. Myös alueellisten ja paikallisten energiaratkaisujen rooli kasvaa. Tässä kaikessa korostuu monialainen yhteistyö. Kiertotaloudesta on tulossa entistä tärkeämpi tekijä ei pelkästään rakentamisessa ja rakennusmateriaalien kierrättämisessä vaan myös asumisessa ja palveluissa. Jälleen kerran kokonaisuuden optimointi on avainasemassa.

Miimu Airaksinen

www.roti2019.wordpress.com

www.twitter.com/ROTI2019

www.facebook.com/ROTI2019

www.roti.fi

Scroll Up

Ilmoita alan tapahtuma

Bitnami