Rakennettu ympäristö tarvitsee resurssiviisaita päättäjiä

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennettu ympäristö aiheuttaa 38 prosenttia maamme kasvihuonepäästöistä ja kuluttaa 35 prosenttia energiasta. Vaikka rakentamisen ja rakennusten energiatehokkuus kehittyy koko ajan, se ei riitä. Jotta pystymme pysäyttämään maapallon lämpenemisen edes kahteen asteeseen, meidän täytyy myös pystyä rajoittamaan rakennusmateriaaleihin sitoutunutta energiaa. Globaalin hiilibudjetin mukaan meillä ei ole tulevaisuudessa käytettävissä rakennusmateriaalien tuottamiseen kuin alle puolet siitä energiamäärästä, jota nyt käytämme. Samaan aikaan maapallon kaupungistuminen jatkuu, ja rakentamisen volyymi pysyy korkealla kaikkialla maailmassa.

Kiinteistö- ja rakennusala tarvitsee omien vähähiilisyys- ja kiertotalousponnistelujensa lisäksi tuekseen viranomaissäätelyä ja taloudellista ohjausta, jotta Suomella on mahdollisuus saavuttaa päästötavoitteet.

Panelistit Mikko Kiesiläinen (Vihreät, ei kuvassa), Pilvi Torsti (Sosiaalidemokraatit), Jalo Takala (Liike Nyt!), Tiera Laitinen (Perussuomalaiset), Jenni Pajunen (Kokoomus), Antti Siika-Aho (Keskusta) ja Tapio Luoma-Aho (Kristillisdemokraatit, ei kuvassa) kuuntelivat tarkasti alustusta rakennetun ympäristön merkityksestä ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Kuva: Pekka Huovila.


Ilmastonmuutos ja rakennetun ympäristön merkitys herättivät vilkkaan vuoropuhelun Green Building Council Finlandin järjestämässä keskustelu- ja vaalitilaisuudessa 26.3.2019. Koska kiinteistö- ja rakennusalan osuus energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on merkittävä, noin 30-40 prosenttia globaalista ja kansallisesti, tulevina vuosina tarvitaan määrätietoisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

GBC Finlandin vaalipaneeliin osallistuivat Mikko Kiesiläinen (Vihreät), Pilvi Torsti (Sosiaalidemokraatit), Jalo Takala (Liike Nyt!), Tiera Laitinen (Perussuomalaiset), Jenni Pajunen (Kokoomus), Antti Siika-Aho (Keskusta) ja Tapio Luoma-Aho (Kristillisdemokraatit). Vähähiilinen rakennettu ympäristö ja kiertotalouden edistäminen ovat tärkeitä teemoja puoluekannasta riippumatta – paneelissa oltiin lähes yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on toimittava nyt eikä heti.

Toimitusjohtaja Mikko Nousiainen kertoi panelisteille GBC Finlandin KIRA-alan vähähiilisyys -työstä. Kuva: Pekka Huovila.

GBC Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen haastoi heti panelisteja ottamaan kantaa, onko meillä tänä keväänä ilmastovaalit vai ei?

– Ilmastonmuutos on yksittäinen tärkein kysymys, joka meidän täytyy taklata. Suurin osa kustannuksista lyödään lukkoon jo suunnittelupöydässä, joten kaavoituksella ja poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys, totesi Mikko Kiesiläinen (Vihr.).

– Tänä keväänä todellakin käydään ilmastovaalit, ja ehdokkailta tarvitaan konkreettisia sitoumuksia. Ilmastokysymykset ovat olleet pinnalla jo pitkään, mutta nyt on lupaavaa liikehdintää niin yksityissektorilla kuin kansalaisten keskuudessa, erityisesti nuori polvi on ottanut teeman omakseen, kuten ilmastolakot ja mielenosoituksen kertovat. Suomessa meillä on kolme isoa tavoitetta: fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen, liikenteen sähköistäminen ja hiilinielut. Toivon, että laajemmassa keskustelussa näkyy myös rakennetun ympäristön vähähiilisyys, sanoi puolestaan Jenni Pajunen (Kok.).

Keskustan ehdokas Antti Siika-Aho pohti, vaikuttavatko ilmastokysymykset äänestyspäätöksiin, vaikka ovatkin monelle tärkeä teema.– Enemmistölle työ, perhe, liikenne ja perusturva vaikuttavat ehkä kuitenkin eniten ehdokkaan valintaan. Puolueilla onkin keskeinen rooli ylläpitää ilmasto- ja ympäristötekoja vihreänä lankana mainituissa teemoissa mukana. Suomen tavoite on olla hiilinegatiivinen maa, ja sen osalta ollaan otettu isoja askeleita esimerkiksi ympäristöministeriön valmisteleman vähähiilisen rakennetun ympäristön tiekartan muodossa. Kaikki sitoumukset, joissa yksityinen ja julkinen sektori ovat mukana, ovat tärkeitä. Moraalinen vastuu ja velvollisuus ovat korkealla.

Perussuomalaisten ehdokas Tiera Laitinen huomautti, että meillä on tänä kevään kahdet ilmastovaalit. EU vaalit ovat todella tärkeät Euroopan ja jopa globaali tulevan ilmastopolitiikan kannalta.

Keppiä vai porkkanaa?

Eräs panelisteja puhuttanut teema oli se, miten edistetään kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden bisnestä ja toimintamahdollisuuksia ilman, että laitetaan liikaa kapuloita rattaisiin. Säätelyä kuitenkin tarvitaan, etteivät ilmastoteot jää omaehtoisen toiminnan varaan.
– Halutaanko, että toimintaa ohjaa lainsäädäntö vai kunnianhimo? Kiertotalouden edistämiseksi tehdyt lainsäädännölliset toimenpiteet ovat tärkeitä, siinä ei riitä pelkkä suositus tai tahtotila. Elinkaariajattelun soisi ohjaavan etenkin koulujen ja päiväkotien rakentamista, sillä nyt valintoja tehdään monin paikoin hinnan, ei laadun ja ympäristön kannalta, huomautti Sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokas Pilvi Torsti.
Siika-ahon mukaan myös Keskusta on pohtinut tuoreessa talous ja verolinjauksessaan, pitäisikö elinkaaritehokkuus ja kierrätettävyys ottaa aiempaa selvemmin huomioon verotuksen keinoin. – Tukemalla elinkaaritehokkaita ratkaisuja kannustetaan, että materiaalit ovat kestäviä ja päätyvät lopuksi vielä kiertoon.

– Ilmastolle haitallisten tukien karsiminen on tärkeä osa ympäristötyötä. Rakennetun ympäristön kohdalla karsisin esimerkiksi kuljetustukia, lisäsi Kiesiläinen.

Jessica Karhu kertoi panelisteille Kiertotaloussprintti -hankkeesta ja kiertotalouden merkityksestä KIRA-alalle

Edelläkävijöille runsaasti mahdollisuuksia menestykseen

Panelisteille esiteltiin GBC Finlandin Sitran tuella käynnistämää Kiertotaloussprintti (2018 – 2019) hanketta. Tämä hanke tähtää alan muutokseen, niin että kiertotaloustoimet ja -kriteerit tulevat osaksi jokapäiväistä rakennetun ympäristön suunnittelua ja käyttöä. Hankkeen aikana ala määrittelee välttämättömät kiertotaloustoimenpiteet, jotka Suomessa täytyy toteuttaa.

Panelistien mielestä Suomella on hyvät edellytyksen toimia suunnannäyttäjänä vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden saralla, vaikka osuus päästöistä globaalissa mittakaavassa onkin pieni.– Suomen osuuden vähäisyyttä käytetään usein argumenttina väärin perustein. Sikäli siinä on kuitenkin perää, että ei riitä että Suomi tekee asiat oikein, vaan on toimittava EU:n tasolla esimerkiksi päästökaupan ja hiilitullien osalta, kommentoi Tiera Laitinen (PS).

– Meidän on maailmanlaajuisesti tehtävä tässä työtä ja oltava edelläkävijöitä, tämä on meille suomalaisille valtavan hyvä bisnes, kannusti elämäntyönsä rakennusalalla tehnyt Jalo Takala (Liike Nyt!).

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden innovatiivisuus ja GBC:n jäsenistön kehitysmyönteisyys ei jäänyt panelisteilta huomaamatta. Omaehtoinen toiminta ja uudet avaukset vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden edistämiseksi keräsivät ehdokasjoukolta kiitosta. Enemmänkin tietoa kiinnostavista hankkeista toivottiin.– Järjestöt ja muut kestävän rakennetun ympäristön puolesta puhuvat tahot: lobatkaa enemmän päättäjiä, paketoikaa viestinne tutkimuspohjaiseen, asiantuntijamaiseen muotoon ja lähestykää meitä rohkeasti, kehotti Tapio Luoma-Aho (KD) tilaisuuden päätteeksi.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mikko Nousiainen. Etunimi.sukunimi@figbc.fi, 0405258440

Scroll Up

Ilmoita alan tapahtuma

Bitnami