Menu
Menu

Rakennetun ympäristön pitää ohjata kohti kiertotaloutta

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook
Johtava kiertotalousasiantuntija Nani Pajunen

Maailman talousmalli on perustunut liian pitkään luonnonvarojen ylikulutukseen. Sen seurauksena ilmastonmuutos etenee vauhdilla ja luonnonvaroista on pulaa. Kiertotalous on uusi talousmalli, jolla halutaan haastaa lineaarinen tapamme elää; tuota, valmista, käytä ja heitä pois. Sitran tavoitteena on yhdessä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa saada aikaan systeeminen muutos kohti kiertotaloutta. Tavoitteena on hyvä arki, joka toteutetaan maapallon kantokyvyn rajoissa.

Ensimmäinen kiertotalouden tiekartta julkaistiin syksyllä 2016. Se oli ensimmäinen suunnitelma ja lista toimenpiteistä, joilla muutos kohti kiertotaloutta tehdään Suomessa. Tiekartta oli nimensä mukaisesti työsuunnitelma – tulevaisuus tehdään, ei vain suunnitella.

Tiekartan ensimmäiseen versioon haastettiin mukaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita, julkisia ja yksityisiä toimijoita. Mukaan haluttiin suuret teollisuussektorit, kuten rakennusteollisuus. Tiekartan toteutustyöhön alettiin sen julkaisemisen jälkeen haastaa niitä aloja, jotka siinä eivät vielä vahvasti näkyneet. Ympäristöministeriön ja Green Building Councilin kanssa starttasimme yhdessä sateenvarjohankkeen, Kiertotaloussprintin, joka toi kiertotalouden myös rakennussektorille. Tavoitteena oli haastaa rakennussektori itse miettimään, mitä kiertotalous tarkoittaa rakentamisessa ja miten sitä voidaan alalla edistää. Hanke käynnistyi vauhdilla, ja alalla toimivat asiantuntijat lähtivät työpajoissa innokkaasti kehittämään kiertotalouskriteerejä rakennusalalle.

Uusi tiekartta antaa suuntaviivat kiertotalouden edistämiseen

Nyt, vuonna 2019, on aika katsoa sekä menneeseen että etenkin tulevaisuuteen: mitä on tehty, mitä on saatu aikaan ja kuinka edetään eteenpäin. Kriittinen siirto – tiekartta 2.0 julkaistiin viime viikon keskiviikkona. Se kertoo, mitkä asiat ovat edenneet, mitä ja miten asioita jatketaan ja ketkä uudet toimijat halutaan muutokseen mukaan.

Kaupungistumisen megatrendi on yksi suurimmista ajureista edistää kiertotaloutta rakennetun ympäristön sektorilla. Miten tulevaisuuden kaupungit suunnitellaan ja toteutetaan, on täysin ratkaisevaa kiertotalousyhteiskunnan syntymisen kannalta. Mahdollistavatko uudet asuinalueet kiertotalouden mukaisen elämäntavan, esimerkiksi erilaiset jakamispalvelut, paikallisen ruuantuotannon, ravinteiden kierron sekä käytetyn materiaalin talteenoton ja uuden käytön?

Kiertotalouskriteerit ja rakennustietokanta tekojen tukena

Tiekartassa esitetään kaksi toimenpidettä, joilla edistetään kiertotaloutta rakennusalalla lähitulevaisuudessa. Rakennusalan toimijat kehittivät itselleen Green Building Council Finland ry:n, ympäristöministeriön ja Sitran tukemana kiertotalouskriteerit, jotka vastaavat maailman kaupungistumisen tuomiin ympäristöhaasteisiin. Kriteereillä näytetään, missä vaiheessa ja minkälaisin toimenpitein toimintatapoja muutetaan rakentamisen elinkaaren aikana ja kuinka kiertotalousratkaisut otetaan käyttöön niin alueiden suunnittelussa kuin rakennustuotteiden valmistuksessakin.

Toinen tiekarttaan nostettu toimenpide on rakennustietokannan tekeminen. Tällä hetkellä rakennetussa ympäristössä olevan materiaalin määrää, laatua ja koostumusta ei tarkkaan tiedetä. Materiaalien uudelleen käytön parantamiseksi on tiedettävä nykyistä paremmin käytössä olevien ja kiertoon lähtevien materiaalien koostumus, kokonaismäärät ja maantieteellinen sijainti. Ympäristöministeriö aloittaa yhteistyössä Sitran kanssa valmistelutyön rakennustietokannan perustamiseksi. Tavoitteena on muun muassa vähentää rakentamisen jätemääriä, parantaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä materiaalina sekä lisätä rakennus- ja purkujätteen tilastoinnin tarkkuutta ja oikeellisuutta.

Rakennusten ja niissä käytettävien materiaalien ja tuotteiden kiertotalous alkaa aina elinkaaren alusta. Nykymaailmassa kehitetään koko ajan monimutkaisempia materiaaliseoksia, kun materiaaleille tavoitellaan muun muassa älykkyyttä, lujuutta ja kestävyyttä. Materiaalikehitysvaihe on täysin ratkaiseva materiaalien kiertotalouden onnistumisen kannalta. Paras materiaaliosaaminen on elinkaaren alkupäässä, jolloin pitäisi päättää, mitä materiaalille elinkaaren lopussa tapahtuu ja minkälaisena seoksena se voi kiertää uudelleen käyttöön. Sama koskee tuote- ja prosessisuunnittelua. Alueiden suunnittelulla puolestaan ratkaistaan, missä ja miten näitä materiaaleja ja tuotteita käytetään.

Kestävä, kannattava liiketoiminta kiertotalouden pohjana

Kiertotaloussprintti on aktivoinut hienosti alan toimijoita mukaan kiertotalouden edistämiseen. Sen lisäksi, että hankkeen pohjalta saatiin tiekarttaan toimenpide, tarvitaan myös tekoja. Nyt etsitään niitä yrityksiä ja julkisia toimijoita, jotka ottavat kiertotalouden kriteerit käyttöön omassa toiminnassaan ja sitä kautta edistävät kestävää tulevaisuutta.

Kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet – sosiaalinen, taloudellinen sekä ympäristönäkökulma – ovat oleellisia kestävää tulevaisuutta tehtäessä. Yrityksille kestävää liiketoimintaa on kannattava liiketoiminta, niin kiinteistö- ja rakennusalalla kuin muillakin toimialoilla. Niinpä myös kiertotalouden tulee aina olla kannattavaa. Maailmantaloudessa, joka toimii maapallon kantokyvyn mukaan ja sen osana, luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouden kehityksestä tulee olla osa kiertotalouden tavoitteita kaikilla osa-alueilla.

Kirjoittaja:

Nani Pajunen toimii Sitrassa johtavana asiantuntijana Kiertotalous-avainalueella. Nanin vastuulla Sitran kiertotaloustyössä on kiertotalous teollisuudessa sekä koulutus- ja tutkimusasiat. Hän vetää Sitran puolelta Kiertotaloussprintti-hanketta. Hanke haastaa rakennusalan miettimään, kuinka kiertotalous alalla toteutetaan.

Scroll Up

Ilmoita alan tapahtuma

Bitnami