Green Building Council Finland

Rakennetussa ympäristössä tarvitaan aktiivisia tekoja, ja oman vaikuttavuuden selvittäminen on yksi niistä

Ilmastopaneeli IPCC asetti vuonna 2018 hiilibudjetin, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Rakennusala on yksi isoimmista hiilipäästöjen tuottajista Suomessa, ja isoilta toimijoilta on jo nähty ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen tarvitaan tietoa nykytilasta eli lähtötasosta, lähtötason määrittämiseen taas hiilijalanjälkilaskentaa.

Isot rakennusalan toimijat, kuten rakennus- ja projektikehitysyritys Skanska, kiinteistöjä omistava Ylva ja rakennusmateriaaleja tarjoava Saint Gobain, ovat tehneet jo kiitettävästi ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Jotta yritykset pääsevät tavoitteisiinsa, tarvitaan tekoja ja tietoa.

Mia Andelin, Sweco

Mekin Swecolla tiedämme, millä toimenpiteillä tavoittelemme hiilineutraaliutta toiminnassamme Suomessa vuonna 2030. Siitä on kiittäminen hiilijalanjälkilaskentaa. Tammikuussa valmistunut, jatkossa vuosittain tehtävä laskelma erittelee Swecon Suomen toiminnoista aiheutuvat päästöt. Olemme suunnittelutalo, ja tietotyölle ominaiseen tapaan merkittävin osa päästöistä muodostuu toimistojen energiankulutuksesta ja henkilöstön liikkumisesta.

Hiilijalanjälkilaskenta on tapa ymmärtää yrityksen ympäristö- ja kestävyysvaikutuksia. Laskenta avaa sitä, mitä omissa prosesseissa tapahtuu, mistä on saatavilla tietoa ja mitä ei vielä tiedetä. Se auttaa ymmärtämään, mikä on olennaista, mistä tarvitaan lisätietoa ja missä tarvitaan laajempaa muutosta. Vasta kun päästölähteet ovat tiedossa, toimenpiteitä voidaan miettiä ja toimintatapoja muuttaa.

Laskelmamme noudatti Greenhouse Gas Protocol -standardia, joka erittelee suorat ja epäsuorat päästöt. Laskelma vahvisti käsitystämme siitä, että meidän on tuotava kestävyyskriteerit entistä paremmin osaksi hankintaohjeita ja linjattava energiankäyttöä uusiutuvien energiamuotojen valintaan ja kulutuksen seurantaan. Uusimme kalustoamme hallitusti ja järkevästi sen vanhentuessa ja hankimme valtaosan käyttämästämme sähköstä uusiutuvista lähteistä.

Laskenta mahdollistaa tiedon jakamisen, muihin vertailun ja keskustelunavaukset. Pystymme yhdistämään voimamme – voimme Swecolla kyllä kannustaa työntekijöitä käyttämään päästöttömiä liikkumismuotoja, mutta ihmiset eivät suosi joukkoliikennettä tai pyöräilyä, elleivät palvelut ole olemassa, kunnossa ja houkuttelevia.

Hiilijalanjälki tarvitsee parikseen hiilikädenjäljen

Hiilijalanjälki kuvaa toiminnan haitallisia vaikutuksia. Siksi se tulee minimoida. Jalanjäljen vastakohta on kädenjälki, joka kuvaa yrityksen kykyä vähentää päästökuormitusta arvoketjussaan ja yhteiskunnassa. Suunnitteluyrityksen merkittävin vaikutus yhteiskunnan kestävyyteen on asiakkaille tehdyssä työssä: suunnitelluissa rakennuksissa, asuinalueissa, infrassa, teollisuuslaitoksissa ja energiajärjestelmissä. Toimimme päästö- ja energiaintensiivisillä aloilla, ja haluamme tarjota asiakkaillemme kestäviä vaihtoehtoja. Kädenjälkemme vaikutus on suurempi kuin jalanjälkemme, mutta molemmista tulee pitää huolta.

Oleellisten vaikutusten tunnistaminen, eli hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, on tie tekoihin. Mitä enemmän yritys tietää, sitä helpompi sen on tunnistaa ratkaisut, joilla lähteä liikkeelle niin omassa toiminnassaan kuin asiakkaille tarjottavissa ratkaisuissa. Hiilineutraaliustavoitteen tarkoitus on muuttaa yrityksen toimintaa pysyvästi kestäväksi, mikä vaatii muutosjohtamista. Laskennan tuloksista on viestittävä koko organisaatiolle ja sidosryhmille sekä työntekijöitä osallistettava toimenpiteitä sisältävän tiekartan kehitystyöhön.

Loppujen lopuksi ei ole kyse yhdestä yrityksestä tai työntekijästä, vaan siitä, että kaikkia tarvitaan tekemään yhteiskunnastamme nykyistä kestävämpi. Tieto on ensiaskel kohti ymmärrystä ja toimia, esimerkin näyttäminen ensiaskel kohti laajaa systeemistä muutosta.

Mia Andelin, kestävän kehityksen johtaja, Sweco

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse

FIGBC Toimikuntien puheenjohtajisto korostaa alan vastuuta ja yhteistyötä

2.12.2021
Toimikunnat, asiantuntijaryhmät ja tietenkin myös eri projektien työpajoihin osallistujat ovat Green Building Council Finlandin tekemisen ytimessä. Rakennetun ympäristön hiilineutraalius, kiertotalous tai energiatehokkuus eivät toteudu yhden tiimin työnä, vaan laajalla yhteistyöllä.