Green Building Council Finland

Rakennetussa ympäristössä tarvitaan aktiivisia tekoja, ja oman vaikuttavuuden selvittäminen on yksi niistä

Ilmastopaneeli IPCC asetti vuonna 2018 hiilibudjetin, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Rakennusala on yksi isoimmista hiilipäästöjen tuottajista Suomessa, ja isoilta toimijoilta on jo nähty ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen tarvitaan tietoa nykytilasta eli lähtötasosta, lähtötason määrittämiseen taas hiilijalanjälkilaskentaa.

Isot rakennusalan toimijat, kuten rakennus- ja projektikehitysyritys Skanska, kiinteistöjä omistava Ylva ja rakennusmateriaaleja tarjoava Saint Gobain, ovat tehneet jo kiitettävästi ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Jotta yritykset pääsevät tavoitteisiinsa, tarvitaan tekoja ja tietoa.

Mia Andelin, Sweco

Mekin Swecolla tiedämme, millä toimenpiteillä tavoittelemme hiilineutraaliutta toiminnassamme Suomessa vuonna 2030. Siitä on kiittäminen hiilijalanjälkilaskentaa. Tammikuussa valmistunut, jatkossa vuosittain tehtävä laskelma erittelee Swecon Suomen toiminnoista aiheutuvat päästöt. Olemme suunnittelutalo, ja tietotyölle ominaiseen tapaan merkittävin osa päästöistä muodostuu toimistojen energiankulutuksesta ja henkilöstön liikkumisesta.

Hiilijalanjälkilaskenta on tapa ymmärtää yrityksen ympäristö- ja kestävyysvaikutuksia. Laskenta avaa sitä, mitä omissa prosesseissa tapahtuu, mistä on saatavilla tietoa ja mitä ei vielä tiedetä. Se auttaa ymmärtämään, mikä on olennaista, mistä tarvitaan lisätietoa ja missä tarvitaan laajempaa muutosta. Vasta kun päästölähteet ovat tiedossa, toimenpiteitä voidaan miettiä ja toimintatapoja muuttaa.

Laskelmamme noudatti Greenhouse Gas Protocol -standardia, joka erittelee suorat ja epäsuorat päästöt. Laskelma vahvisti käsitystämme siitä, että meidän on tuotava kestävyyskriteerit entistä paremmin osaksi hankintaohjeita ja linjattava energiankäyttöä uusiutuvien energiamuotojen valintaan ja kulutuksen seurantaan. Uusimme kalustoamme hallitusti ja järkevästi sen vanhentuessa ja hankimme valtaosan käyttämästämme sähköstä uusiutuvista lähteistä.

Laskenta mahdollistaa tiedon jakamisen, muihin vertailun ja keskustelunavaukset. Pystymme yhdistämään voimamme – voimme Swecolla kyllä kannustaa työntekijöitä käyttämään päästöttömiä liikkumismuotoja, mutta ihmiset eivät suosi joukkoliikennettä tai pyöräilyä, elleivät palvelut ole olemassa, kunnossa ja houkuttelevia.

Hiilijalanjälki tarvitsee parikseen hiilikädenjäljen

Hiilijalanjälki kuvaa toiminnan haitallisia vaikutuksia. Siksi se tulee minimoida. Jalanjäljen vastakohta on kädenjälki, joka kuvaa yrityksen kykyä vähentää päästökuormitusta arvoketjussaan ja yhteiskunnassa. Suunnitteluyrityksen merkittävin vaikutus yhteiskunnan kestävyyteen on asiakkaille tehdyssä työssä: suunnitelluissa rakennuksissa, asuinalueissa, infrassa, teollisuuslaitoksissa ja energiajärjestelmissä. Toimimme päästö- ja energiaintensiivisillä aloilla, ja haluamme tarjota asiakkaillemme kestäviä vaihtoehtoja. Kädenjälkemme vaikutus on suurempi kuin jalanjälkemme, mutta molemmista tulee pitää huolta.

Oleellisten vaikutusten tunnistaminen, eli hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, on tie tekoihin. Mitä enemmän yritys tietää, sitä helpompi sen on tunnistaa ratkaisut, joilla lähteä liikkeelle niin omassa toiminnassaan kuin asiakkaille tarjottavissa ratkaisuissa. Hiilineutraaliustavoitteen tarkoitus on muuttaa yrityksen toimintaa pysyvästi kestäväksi, mikä vaatii muutosjohtamista. Laskennan tuloksista on viestittävä koko organisaatiolle ja sidosryhmille sekä työntekijöitä osallistettava toimenpiteitä sisältävän tiekartan kehitystyöhön.

Loppujen lopuksi ei ole kyse yhdestä yrityksestä tai työntekijästä, vaan siitä, että kaikkia tarvitaan tekemään yhteiskunnastamme nykyistä kestävämpi. Tieto on ensiaskel kohti ymmärrystä ja toimia, esimerkin näyttäminen ensiaskel kohti laajaa systeemistä muutosta.

Mia Andelin, kestävän kehityksen johtaja, Sweco

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli