Green Building Council Finland

Rakennetussa ympäristössä tarvitaan aktiivisia tekoja, ja oman vaikuttavuuden selvittäminen on yksi niistä

Ilmastopaneeli IPCC asetti vuonna 2018 hiilibudjetin, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Rakennusala on yksi isoimmista hiilipäästöjen tuottajista Suomessa, ja isoilta toimijoilta on jo nähty ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen tarvitaan tietoa nykytilasta eli lähtötasosta, lähtötason määrittämiseen taas hiilijalanjälkilaskentaa.

Isot rakennusalan toimijat, kuten rakennus- ja projektikehitysyritys Skanska, kiinteistöjä omistava Ylva ja rakennusmateriaaleja tarjoava Saint Gobain, ovat tehneet jo kiitettävästi ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Jotta yritykset pääsevät tavoitteisiinsa, tarvitaan tekoja ja tietoa.

Mia Andelin, Sweco

Mekin Swecolla tiedämme, millä toimenpiteillä tavoittelemme hiilineutraaliutta toiminnassamme Suomessa vuonna 2030. Siitä on kiittäminen hiilijalanjälkilaskentaa. Tammikuussa valmistunut, jatkossa vuosittain tehtävä laskelma erittelee Swecon Suomen toiminnoista aiheutuvat päästöt. Olemme suunnittelutalo, ja tietotyölle ominaiseen tapaan merkittävin osa päästöistä muodostuu toimistojen energiankulutuksesta ja henkilöstön liikkumisesta.

Hiilijalanjälkilaskenta on tapa ymmärtää yrityksen ympäristö- ja kestävyysvaikutuksia. Laskenta avaa sitä, mitä omissa prosesseissa tapahtuu, mistä on saatavilla tietoa ja mitä ei vielä tiedetä. Se auttaa ymmärtämään, mikä on olennaista, mistä tarvitaan lisätietoa ja missä tarvitaan laajempaa muutosta. Vasta kun päästölähteet ovat tiedossa, toimenpiteitä voidaan miettiä ja toimintatapoja muuttaa.

Laskelmamme noudatti Greenhouse Gas Protocol -standardia, joka erittelee suorat ja epäsuorat päästöt. Laskelma vahvisti käsitystämme siitä, että meidän on tuotava kestävyyskriteerit entistä paremmin osaksi hankintaohjeita ja linjattava energiankäyttöä uusiutuvien energiamuotojen valintaan ja kulutuksen seurantaan. Uusimme kalustoamme hallitusti ja järkevästi sen vanhentuessa ja hankimme valtaosan käyttämästämme sähköstä uusiutuvista lähteistä.

Laskenta mahdollistaa tiedon jakamisen, muihin vertailun ja keskustelunavaukset. Pystymme yhdistämään voimamme – voimme Swecolla kyllä kannustaa työntekijöitä käyttämään päästöttömiä liikkumismuotoja, mutta ihmiset eivät suosi joukkoliikennettä tai pyöräilyä, elleivät palvelut ole olemassa, kunnossa ja houkuttelevia.

Hiilijalanjälki tarvitsee parikseen hiilikädenjäljen

Hiilijalanjälki kuvaa toiminnan haitallisia vaikutuksia. Siksi se tulee minimoida. Jalanjäljen vastakohta on kädenjälki, joka kuvaa yrityksen kykyä vähentää päästökuormitusta arvoketjussaan ja yhteiskunnassa. Suunnitteluyrityksen merkittävin vaikutus yhteiskunnan kestävyyteen on asiakkaille tehdyssä työssä: suunnitelluissa rakennuksissa, asuinalueissa, infrassa, teollisuuslaitoksissa ja energiajärjestelmissä. Toimimme päästö- ja energiaintensiivisillä aloilla, ja haluamme tarjota asiakkaillemme kestäviä vaihtoehtoja. Kädenjälkemme vaikutus on suurempi kuin jalanjälkemme, mutta molemmista tulee pitää huolta.

Oleellisten vaikutusten tunnistaminen, eli hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, on tie tekoihin. Mitä enemmän yritys tietää, sitä helpompi sen on tunnistaa ratkaisut, joilla lähteä liikkeelle niin omassa toiminnassaan kuin asiakkaille tarjottavissa ratkaisuissa. Hiilineutraaliustavoitteen tarkoitus on muuttaa yrityksen toimintaa pysyvästi kestäväksi, mikä vaatii muutosjohtamista. Laskennan tuloksista on viestittävä koko organisaatiolle ja sidosryhmille sekä työntekijöitä osallistettava toimenpiteitä sisältävän tiekartan kehitystyöhön.

Loppujen lopuksi ei ole kyse yhdestä yrityksestä tai työntekijästä, vaan siitä, että kaikkia tarvitaan tekemään yhteiskunnastamme nykyistä kestävämpi. Tieto on ensiaskel kohti ymmärrystä ja toimia, esimerkin näyttäminen ensiaskel kohti laajaa systeemistä muutosta.

Mia Andelin, kestävän kehityksen johtaja, Sweco

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Mikko Nousiainen jättää Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan tehtävät

4.10.2022
Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on pyytänyt eroa tehtävästään järjestön toimitusjohtajana. ”Vuodet ovat olleet hyvin vauhdikkaita ja koen, että nyt on vuoro hengähdystauolle ja hyvä hetki ottaa aikaa

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on