Rakennuksen purkuvaihe luo markkinat kiertotaloudelle

Rakennuksen purkuvaihe on mahdollisuus kiertotaloudelle, mikäli materiaalit saadaan tehokkaasti kiertoon uusiksi tuotteiksi ja raaka-aineeksi. SATO:n kiertotalousvalmennuksen pilotissa pureudutaan kiinteistön elinkaaren loppuvaiheen haasteisiin.

Rakennetussa ympäristössä pyritään nykyään pitkiin elinkaariin, mutta toisinaan vanhaa on purettava uuden tieltä olosuhteiden muuttuessa. Kiertotalous tulee painavimmin näkyväksi juuri rakennuksen elinkaaren lopulla purkamisessa ja materiaalien kierrättämisessä sekä loppusijoituksessa. Kiinteistöjen omistajat ovat olennaisessa roolissa purkamiseen ryhtymisessä.

– Purkamispäätös on aina monen tekijän summa. Punnittavana ovat niin hiilijalanjälki, elinkaari kuin korjattavuus. On tarkasteltava, milloin purkaminen on paras vaihtoehto, joskus ympäristöystävällisempikin pidemmässä juoksussa. Ja kun joskus joudutaan purkamaan, on tärkeä tietää, miten se voidaan tehdä kiertotalouskriteerien mukaisesti, sanoo rakennuttaja-asiamies Jere Tuomainen SATO:lta.

Rakennukseen sitoutuneen hiilen vuoksi rakennuskantaa pitäisi purkaa mahdollisimman vähän. Toisaalta SATO:lla on huomattu, että päätöstä ei kannata tehdä, ennen kuin kohde on kokonaisuudessaan arvioitu.

– Purkamis- tai säilyttämispäätöstä ei pitäisi tehdä hankkeen alussa, vaan vasta kun kaikki asumisterveyteen ja elinkaarikestävyyteen liittyvät selvitykset on tehty, hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala sanoo.

SATO on suuri kiinteistönomistaja ja vuokranantaja, joka omistaa noin 26 000 asuntoa ja peruskorjaa sekä rakennuttaa niitä vuosittain satamäärin. Rakennusjätteitä SATO:n hankkeissa tuotettiin viime vuonna 14 500 tonnia, kun koko Suomessa rakennus- ja purkujätettä syntyy yhteensä noin 1,6 miljoonaa tonnia. 

Kiertotalousvalmennuksen pilottiprojektissaan SATO kehittää toimintamallejaan sekä rakennuttamisen käytäntöjään. Tavoitteena on löytää keinoja peruskorjauksen, osittaisen purkamisen sekä kokonaispurun ympäristövaikutusten ja hanketalouden vertailemiseen.

Pilottikohteessa purkupäätös oli jo tehty, joten tähtäimeen otettiin purkamisesta oppiminen. Ajatuksena on, että hyvän prosessin avulla iso rakennuttaja voisi saada pienetkin määrät materiaalia hyötykäyttöön tehokkaasti. Pilotissa kokeillaan ympäristöministeriön purkukartoitusohjetta ja purkamisen laskentamallia osana rakentamisen hiilijalanjälkilaskentaa ja purkamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Kierrätettävää betonista ja tiskipöytiin

SATO:n pilottikohteena on Helsingin Oulunkylän Maaherrantien kaavakehityskohde, jossa on päädytty purkamaan vanhat asuinkerrostalot uudisrakentamisen tieltä. Hissittömät, kolmikerroksiset, vuonna 1977 valmistuneet rakennukset puretaan, sillä ne vaatisivat täydellistä peruskorjausta. Asuntoja taloissa on yhteensä 155, ja asunnot sekä päiväkotirakennuksen sisältävän korttelin purku on suunniteltu syksylle 2020.

SATO:n pilottikohteena hankkeessa ovat Helsingin Oulunkylässä purkutuomion saaneet kerrostalot. Kuva: Emmi Kaukelin

Pilotissa parannetaan purkujätteen hyödynnettävyysastetta kelpoisuustutkimuksen avulla ja etsitään konkreettisia purkamisessa hyödynnettäviä toimintatapoja, kuten purkujätteen logistiikan optimointia. Konkreettinen havainto on betonin suuri osuus ja uusien käyttötarkoitusten löytämisen vaikeus.

– Pilottikohteemme materiaalista noin 95 prosenttia on betonia, mutta asuinkohteessa on myös muuta käyttökelpoista tavaraa, kuten kodinkoneita, tiskipöytiä ja hanoja, joille voi olla helppokin löytää uutta käyttöä, suunnittelupäällikkö Jussi Väisänen sanoo.

– Materiaaleihin on myös sitoutunut eri määrä energiaa. Juuri nämä moniaineiset, korkean jalostusasteen tuotteet kuten kodinkoneet olisi paras saada kiertämään tuotteina, vastuullisuusasiantuntija Tiina Lehti lisää.

Lisää kysyntää kierrätysraaka-aineelle

Ekotehokkuuden kannalta on merkitystä, voiko materiaalin uusiokäyttää sellaisenaan vai jalostaa uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Purkukohteessa kierrätettävät materiaalit tai uudelleenkäytettävät rakennustuotteet voivat pienentää seuraavan rakennuksen valmistuksen ympäristövaikutuksia, mutta markkinat eivät vielä tue sujuvaa kiertotaloutta.

– Rakennusmateriaalien ja tavaroiden uusiokäytön osalta Suomessa on yhä suuri tarve innovaatioille. Ideoita yksittäisten materiaalien jatkokäyttöön on olemassa äärimmäisen vähän, Jere Tuomainen sanoo.

Yksi jatkokäyttöpaikka ja hyödyntäjä jaetta kohden on liian vähän ammattimaisesti toimivien kierrätysmarkkinoiden syntymiseen.

– Yhden vastaanottajan varassa oleminen on suuri riski. Tontille mahtuu vain rajallinen määrä materiaalia ja työmailla tulee logistisia haasteita. Hyötykäyttöön saataisiin paljon enemmän purkumateriaalia, mikäli vastaanottajia olisi enemmän. Tarjontaa on, mutta kysyntää tarvitaan lisää, Tuomainen sanoo. 

SATO ja Helsingin Kierrätyskeskus kokeilivat Oulunkylän pilottikohteessa rakennusten irtaimiston (mm. kodinkoneet, tiskipöydät ja hanat, lamput) myymistä kuluttaja-asiakkaille lämminhenkisessä kierrätystapahtumassa. Kokeilu oli menestys! Kuvassa Tiina Lehti SATO:ta ja Visa Kivisaari FIGBC:ltä. Kuva: Jessica Karhu

Tie uusiksi tuotteiksi on vielä pitkä

Oulunkylän kohteessa on purkukartoituksen mukaan betonin lisäksi muun muassa kodinkoneita, keittiö- ja vesikalusteita, kipsilevyä, kattohuopaa, metallia, puujätettä ja paljon ikkunalasia. Yhtenä kumppanina onkin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, jonka kanssa toteutettiin yhteinen kierrätystapahtuma syyskuussa.

– Yksi innovoinnin paikka olisivat elementtiportaat. Koska kerroskorkeus on 40 vuodessa kasvanut 20 cm, niiden uudelleenkäyttö on haastavaa. Kuitenkin portaikko on usein teknisesti hyvässä kunnossa, Kirsi Ojala sanoo.

Uusiokäyttöä määrittävät myös tiukat terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset sekä esimerkiksi energiatehokkuus.

– Asumisterveellisyydestä ei voida tinkiä. Kierrätystuotteissa on taattava yhtä lailla esimerkiksi päästöttömät pintamateriaalit. Ja haluavatko ihmiset uuteen kotiinsa vanhan mutta toimivan kodinkoneen, jää nähtäväksi, Jussi Väisänen pohtii.

SATO:n kerhohuoneissa on kierrätysmateriaaleista valmistettuja tekstiilejä, jotka palosuojattuna täyttävät sekä asumisturvallisuuden että kiertotalouden vaatimukset. Kaikissa SATO:n uudis- ja peruskorjauskohteissa jätevaunujen ämpärit valmistetaan kierrätysmuovista.

Paikallinen uudelleenkäyttö on haaste

Materiaalien vaihteluväli on suuri. Jätesangoille toisen ääripään muodostaa betoni, jota voidaan käyttää murskattuna maatäytöissä, kivikoreissa tai maavalleissa. Oulunkylässä tontin nykymaanpinta on korkea, eikä täytteelle ole tarvetta omalla tontilla.

– Olemme kartoittaneet lähistöltä infrahankkeita, jossa purkubetoni voisi olla hyödyksi, mutta sellaista ei ole näkyvissä. Ideaalitilanne olisi, että betoni murskataan purkupaikalla ja kuljetetaan mahdollisimman lähelle pienillä päästöillä, Tiina Lehti kertoo.

SATO:lla onkin mietitty, voisivatko jonkinlaiset kaupunginosakohtaiset materiaalitorit toimia rakennusmateriaalien kierrätyskeskuksina. Myös purkumateriaalin uusiokäyttö tuotteina on vielä pienimuotoista.

– Julkisivun betonielementtien käyttöä pihalaattoina on mietitty, mutta sekin on työlästä ja hintavaa. Kaikkiaan vanhan materiaalin työstäminen uuteen käyttöön vaikuttaa tällä hetkellä kalliilta ja hankalalta, Jussi Väisänen sanoo.

Purkumateriaaleille kaivattaisiinkin CE-merkinnän kaltaista vakuutta.

– Jos kierrätystä halutaan tulevaisuudessa harjoittaa laajemmin, on mietittävä kuka ottaa vastuun todentamalla kierrätysosien kelpoisuuden uudiskohteessa niin että kaikilla osapuolilla on turvallinen olo, Jere Tuomainen muistuttaa.

Kiertotalouden merkitys kasvaa

Täysmittainen kiertotalous näyttää olevan rakennetussa ympäristössä vasta aluillaan. SATO:lla nähdään kuitenkin tulevaisuudessa potentiaalia.

– Isoilla kiinteistönomistajilla kiertotalous on jo nyt tärkeässä roolissa, ja uskon sen kasvavan. Iso merkitys on määräyksien ja ohjauksen muotoutumisessa, Kirsi Ojala arvioi.

Uusien materiaalivirtojen kauppapaikkojen ja vapaaehtoisen purkukartoituksen uskotaan lisäävän kiertotaloutta konkreettisestikin, kun eri toimijoiden yhteistyö saadaan toimimaan, alustat kuntoon ja useampia vastaanottajia materiaaleille.

Myös rakennusten käyttäjiltä tulee uutta painetta.

–  Uusiomateriaalit ovat yleisesti trendi kuluttajien keskuudessa. Uskon, että sitä arvostetaan tulevaisuudessa myös meidän alallamme enemmän ja se vaikuttaa ostopäätöksiin kasvavasti, Tiina Lehti sanoo.

Kiertotalouden edistyminen vaatii ajattelutavan muutoksen jokaiselta alan toimijalta.

– Pitäisi lähteä siitä, että aina kun rakennettaan jotain uutta, mietittäisiin mitä olemassa olevaa siinä voidaan hyödyntää. Paljon asioita on siis mietittävä jo ennen purkuvaihetta, etenkin se miten, rakennus saadaan pysymään käytössä mahdollisimman pitkään, Tiina Lehti toteaa.


Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita. Näitä kiertotaloushaasteita ratkotaan yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO:n sekä Helsingin kaupungin kanssa pilottiprojekteissa. Pilottiprojektit tuovat työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja laajemmin alan hyödynnettäväksi.

Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista hankkeen tulosseminaari-webinaariin lokakuussa tai FinnBuild -messuille!

21.10.2020 | 12.00–16.00 Hankkeen tulosseminaari (webinaari)

13.4.2021 | 10.00–12.30 Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa (FinnBuild -messut)


Lisätiedot

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230

Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899

Green Building Council Finland: https://figbc.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Ministeri Krista Mikkonen #BuildingLife -lähettilääksi: ”On aika tehdä rakentamisesta tärkeä osa ilmastoratkaisua”

20.4.2021
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on lupautunut hiilineutraalin rakennetun ympäristön puolestapuhujaksi. Hän liittyy laajaan kiinteistö- ja rakennusalaa edustavien #BuildingLife -lähettiläiden joukkoon johtamaan alan nopeaa siirtymää sanoista tekoihin. ”On aika tehdä

#BuildingLife -selvitys: Edelläkävijöiden kunnianhimoiset toimet tulee ottaa laajasti käyttöön

20.4.2021
#BuildingLife -hankkeen Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet. Ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti hiilineutraaliutta on jo otettu, mutta vauhtia tarvitaan lisää. Lue selvityksestä

Kaupungeilla merkittävä rooli rakennusmateriaalien hiilipäästöjen vähennyksessä

14.4.2021
One Click LCA/Bionova ja Carbon Neutral Cities Alliance ovat laatineet toimintaohjelman, jonka tavoitteena on ohjata kaupunkeja päästöjen vähentämisessä. Projektissa on tunnistettu toimenpiteitä, joita kaupungit voivat toteuttaa päästöjen vähentämiseksi. Projekti toteutettiin

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden kaupunkitapaamisissa kuultiin uusimmista hankkeista ja verkostoiduttiin

12.4.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Oululaiseen osaamiseen tutustuttiin 19.3. ja Tampereen tekijät olivat esillä 24.3.2021. Seuraavat alueelliset verkostot kokoontuvat 1.6. pääkaupunkiseudulla ja

Nordic collaboration webinars: start with 22.4.2021

9.4.2021
Pohjoismaiset Green Building Councilit tiivistävät yhteistyötä ja järjestävät vuoden aikana neljä mielenkiintoista seminaaria verkossa.​ Ensimmäisenä vuorossa Sweden Green Building Council. Ensimmäisen webinaarin aihe on Finance – the driving force for

FIGBC hakee kesätyöntekijää

7.4.2021
Green Building Council Finland on rakennetun ympäristön puolueeton ja yleishyödyllinen järjestö. Olemme laaja alan organisaatioiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi

Tilaa uudistunut jäsenkirjeemme

6.4.2021
Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen. Lomakkeen jäsenkirjeen tilaamiseen löydät verkkosivujemme lopusta. Tarkista

Terveisiä kuntapäättäjille

1.4.2021
Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Vaaleissa valitaan kuntavaltuustojen jäsenet seuraavalle nelivuotiselle kaudelle. Valitut päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt

Northern Horizon Capital AIFM liittyi FIGBC -verkostoon

1.4.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Northern Horizon Capital AIFM:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta

YBT Oy Green Building Council Finlandin jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt YBT Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja

Purkumateriaalien hyödyntäminen kiinteistö- ja rakentamisalalla

31.3.2021
Purkumateriaalien synnyn hillitseminen ja rakennusten elinkaaren pidentäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta aikanaan osa rakennuksista saavuttaa elinkaarensa pään ja purkumateriaaleja syntyy väistämättä. Purkuhankkeissa on yhä valtavasti potentiaalia kehittää rakennusten osien ja

Duuri Group verkostomme jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Duuri Group Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen

Kannanottomme Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailuun

30.3.2021
FIGBC:n strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2021 kuuluu varmistaa, että kaikissa merkittävissä rakennushankkeissa on ymmärretty rakennetun ympäristön vaikutus ilmastonmuutokseen ja kiertotalouden toteutumiseen. Otamme kantaa sekä kilpailutöihin että kilpailuohjelmaan. Kilpailuohjelmassa ei ole mielestämme

#BuildingLife Leaders’ Forum 2: KIRA-alan tulevaisuus ja kaupunkien rooli muutoksen edistäjinä

29.3.2021

BuildingLife -hankkeen toisessa hiilineutraalisuuden edelläkävijöiden Leaders’ Forumissa vaihdettiin ajatuksia kiinteistö- ja rakennusalan roolista Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Puheenvuoroissa myös kaupunkien rooli ja mahdollisuudet päästövähennyksiin.

Green Building Council Finlandin vuosi 2020 oli huikea menestys

25.3.2021

Green Building Council Finlandin kevätkokouksessa kerrattiin vuosikertomuksen myötä 2020 kohokohdat.

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Jan Herranen, Rototec Oy

23.3.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Uskon, että geoenergialla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ilmastotavoitteiden

Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa fiksusti toteutettuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä

22.3.2021
Rakennusten katot ja seinät voidaan valjastaa tuottamaan kaupungeissa tarpeellisia ekosysteemipalveluja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen viilentämisessä helleaaltojen aikana. Näiden ratkaisujen suorituskyky riippuu

Kannanottomme Apoli2020 -ohjelmaan

19.3.2021
Otimme kantaa Arkkitehtuuripoliittiseen APOLI2020-ohjelman visioon vuodelle 2035, jossa arkkitehtuuri, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu nostetaan keskeisiksi ilmastonmuutoksen ratkaisijoiksi. Kannanottomme keskeiset viestit: Rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki tulee nostaa keskeiseksi kriteeriksi hankintoihin ja kilpailuihin,

#BuildingLife -projektin ensimmäiset Experts’ Forum -tapahtumat sujuivat mallikkaasti

15.3.2021
Yli viisikymmentä kiinteistö- ja rakennusalan kovinta kestävyystekijää osallistui viikoilla 9 ja 10 järjestettyihin #BuildingLife -hankkeen työpajoihin, joissa kartoitettiin rakennetun ympäristön kestävyyden nykytilaa. Keskustelut olivat erittäin antoisia, ja niiden kohokohtia on

Lähes kaiken pitää muuttua, jotta voimme jatkaa niin kuin aina ennenkin – myös rakentamisessa

11.3.2021
LOIKKA-blogi | Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän on aikaa vain 14 vuotta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se tarkoittaa, että lähes kaikki pitää tehdä toisin kuin

Työpaikkailmoitus: Kiertotalouden johtava asiantuntija ja kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

8.3.2021
Tule tekemään tulevaisuustyötä ja kestävyysmuutosta!  Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään tarvitsemme lisävoimia ja siksi etsimme sinua: 

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM 2: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN ILMASTOKESTÄVYYDEN TASO

25.3.2021

#BuildingLife Leaders’ Forumin toisen tilaisuuden teemana on kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytila ja toimien riittävyys. Esittelemme Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi tuleville vuosikymmenille sekä #BuildingLife-hankkeen nykytilakatsauksen kiinteistö- ja rakennusalan kehityksestä.

LeaseGreen Green Building Council Finlandin jäseneksi

24.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt LeaseGreenin jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Opiskelijaetu: tilaa jäsenkirjeemme ja osallistu koulutuksiin maksutta

22.2.2021

Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden tilata jäsenkirjeemme ja osallistua koulutuksiin maksutta.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami