Rakennuksen purkuvaihe luo markkinat kiertotaloudelle

Rakennuksen purkuvaihe on mahdollisuus kiertotaloudelle, mikäli materiaalit saadaan tehokkaasti kiertoon uusiksi tuotteiksi ja raaka-aineeksi. SATO:n kiertotalousvalmennuksen pilotissa pureudutaan kiinteistön elinkaaren loppuvaiheen haasteisiin.

Rakennetussa ympäristössä pyritään nykyään pitkiin elinkaariin, mutta toisinaan vanhaa on purettava uuden tieltä olosuhteiden muuttuessa. Kiertotalous tulee painavimmin näkyväksi juuri rakennuksen elinkaaren lopulla purkamisessa ja materiaalien kierrättämisessä sekä loppusijoituksessa. Kiinteistöjen omistajat ovat olennaisessa roolissa purkamiseen ryhtymisessä.

– Purkamispäätös on aina monen tekijän summa. Punnittavana ovat niin hiilijalanjälki, elinkaari kuin korjattavuus. On tarkasteltava, milloin purkaminen on paras vaihtoehto, joskus ympäristöystävällisempikin pidemmässä juoksussa. Ja kun joskus joudutaan purkamaan, on tärkeä tietää, miten se voidaan tehdä kiertotalouskriteerien mukaisesti, sanoo rakennuttaja-asiamies Jere Tuomainen SATO:lta.

Rakennukseen sitoutuneen hiilen vuoksi rakennuskantaa pitäisi purkaa mahdollisimman vähän. Toisaalta SATO:lla on huomattu, että päätöstä ei kannata tehdä, ennen kuin kohde on kokonaisuudessaan arvioitu.

– Purkamis- tai säilyttämispäätöstä ei pitäisi tehdä hankkeen alussa, vaan vasta kun kaikki asumisterveyteen ja elinkaarikestävyyteen liittyvät selvitykset on tehty, hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala sanoo.

SATO on suuri kiinteistönomistaja ja vuokranantaja, joka omistaa noin 26 000 asuntoa ja peruskorjaa sekä rakennuttaa niitä vuosittain satamäärin. Rakennusjätteitä SATO:n hankkeissa tuotettiin viime vuonna 14 500 tonnia, kun koko Suomessa rakennus- ja purkujätettä syntyy yhteensä noin 1,6 miljoonaa tonnia. 

Kiertotalousvalmennuksen pilottiprojektissaan SATO kehittää toimintamallejaan sekä rakennuttamisen käytäntöjään. Tavoitteena on löytää keinoja peruskorjauksen, osittaisen purkamisen sekä kokonaispurun ympäristövaikutusten ja hanketalouden vertailemiseen.

Pilottikohteessa purkupäätös oli jo tehty, joten tähtäimeen otettiin purkamisesta oppiminen. Ajatuksena on, että hyvän prosessin avulla iso rakennuttaja voisi saada pienetkin määrät materiaalia hyötykäyttöön tehokkaasti. Pilotissa kokeillaan ympäristöministeriön purkukartoitusohjetta ja purkamisen laskentamallia osana rakentamisen hiilijalanjälkilaskentaa ja purkamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Kierrätettävää betonista ja tiskipöytiin

SATO:n pilottikohteena on Helsingin Oulunkylän Maaherrantien kaavakehityskohde, jossa on päädytty purkamaan vanhat asuinkerrostalot uudisrakentamisen tieltä. Hissittömät, kolmikerroksiset, vuonna 1977 valmistuneet rakennukset puretaan, sillä ne vaatisivat täydellistä peruskorjausta. Asuntoja taloissa on yhteensä 155, ja asunnot sekä päiväkotirakennuksen sisältävän korttelin purku on suunniteltu syksylle 2020.

SATO:n pilottikohteena hankkeessa ovat Helsingin Oulunkylässä purkutuomion saaneet kerrostalot. Kuva: Emmi Kaukelin

Pilotissa parannetaan purkujätteen hyödynnettävyysastetta kelpoisuustutkimuksen avulla ja etsitään konkreettisia purkamisessa hyödynnettäviä toimintatapoja, kuten purkujätteen logistiikan optimointia. Konkreettinen havainto on betonin suuri osuus ja uusien käyttötarkoitusten löytämisen vaikeus.

– Pilottikohteemme materiaalista noin 95 prosenttia on betonia, mutta asuinkohteessa on myös muuta käyttökelpoista tavaraa, kuten kodinkoneita, tiskipöytiä ja hanoja, joille voi olla helppokin löytää uutta käyttöä, suunnittelupäällikkö Jussi Väisänen sanoo.

– Materiaaleihin on myös sitoutunut eri määrä energiaa. Juuri nämä moniaineiset, korkean jalostusasteen tuotteet kuten kodinkoneet olisi paras saada kiertämään tuotteina, vastuullisuusasiantuntija Tiina Lehti lisää.

Lisää kysyntää kierrätysraaka-aineelle

Ekotehokkuuden kannalta on merkitystä, voiko materiaalin uusiokäyttää sellaisenaan vai jalostaa uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Purkukohteessa kierrätettävät materiaalit tai uudelleenkäytettävät rakennustuotteet voivat pienentää seuraavan rakennuksen valmistuksen ympäristövaikutuksia, mutta markkinat eivät vielä tue sujuvaa kiertotaloutta.

– Rakennusmateriaalien ja tavaroiden uusiokäytön osalta Suomessa on yhä suuri tarve innovaatioille. Ideoita yksittäisten materiaalien jatkokäyttöön on olemassa äärimmäisen vähän, Jere Tuomainen sanoo.

Yksi jatkokäyttöpaikka ja hyödyntäjä jaetta kohden on liian vähän ammattimaisesti toimivien kierrätysmarkkinoiden syntymiseen.

– Yhden vastaanottajan varassa oleminen on suuri riski. Tontille mahtuu vain rajallinen määrä materiaalia ja työmailla tulee logistisia haasteita. Hyötykäyttöön saataisiin paljon enemmän purkumateriaalia, mikäli vastaanottajia olisi enemmän. Tarjontaa on, mutta kysyntää tarvitaan lisää, Tuomainen sanoo. 

SATO ja Helsingin Kierrätyskeskus kokeilivat Oulunkylän pilottikohteessa rakennusten irtaimiston (mm. kodinkoneet, tiskipöydät ja hanat, lamput) myymistä kuluttaja-asiakkaille lämminhenkisessä kierrätystapahtumassa. Kokeilu oli menestys! Kuvassa Tiina Lehti SATO:ta ja Visa Kivisaari FIGBC:ltä. Kuva: Jessica Karhu

Tie uusiksi tuotteiksi on vielä pitkä

Oulunkylän kohteessa on purkukartoituksen mukaan betonin lisäksi muun muassa kodinkoneita, keittiö- ja vesikalusteita, kipsilevyä, kattohuopaa, metallia, puujätettä ja paljon ikkunalasia. Yhtenä kumppanina onkin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, jonka kanssa toteutettiin yhteinen kierrätystapahtuma syyskuussa.

– Yksi innovoinnin paikka olisivat elementtiportaat. Koska kerroskorkeus on 40 vuodessa kasvanut 20 cm, niiden uudelleenkäyttö on haastavaa. Kuitenkin portaikko on usein teknisesti hyvässä kunnossa, Kirsi Ojala sanoo.

Uusiokäyttöä määrittävät myös tiukat terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset sekä esimerkiksi energiatehokkuus.

– Asumisterveellisyydestä ei voida tinkiä. Kierrätystuotteissa on taattava yhtä lailla esimerkiksi päästöttömät pintamateriaalit. Ja haluavatko ihmiset uuteen kotiinsa vanhan mutta toimivan kodinkoneen, jää nähtäväksi, Jussi Väisänen pohtii.

SATO:n kerhohuoneissa on kierrätysmateriaaleista valmistettuja tekstiilejä, jotka palosuojattuna täyttävät sekä asumisturvallisuuden että kiertotalouden vaatimukset. Kaikissa SATO:n uudis- ja peruskorjauskohteissa jätevaunujen ämpärit valmistetaan kierrätysmuovista.

Paikallinen uudelleenkäyttö on haaste

Materiaalien vaihteluväli on suuri. Jätesangoille toisen ääripään muodostaa betoni, jota voidaan käyttää murskattuna maatäytöissä, kivikoreissa tai maavalleissa. Oulunkylässä tontin nykymaanpinta on korkea, eikä täytteelle ole tarvetta omalla tontilla.

– Olemme kartoittaneet lähistöltä infrahankkeita, jossa purkubetoni voisi olla hyödyksi, mutta sellaista ei ole näkyvissä. Ideaalitilanne olisi, että betoni murskataan purkupaikalla ja kuljetetaan mahdollisimman lähelle pienillä päästöillä, Tiina Lehti kertoo.

SATO:lla onkin mietitty, voisivatko jonkinlaiset kaupunginosakohtaiset materiaalitorit toimia rakennusmateriaalien kierrätyskeskuksina. Myös purkumateriaalin uusiokäyttö tuotteina on vielä pienimuotoista.

– Julkisivun betonielementtien käyttöä pihalaattoina on mietitty, mutta sekin on työlästä ja hintavaa. Kaikkiaan vanhan materiaalin työstäminen uuteen käyttöön vaikuttaa tällä hetkellä kalliilta ja hankalalta, Jussi Väisänen sanoo.

Purkumateriaaleille kaivattaisiinkin CE-merkinnän kaltaista vakuutta.

– Jos kierrätystä halutaan tulevaisuudessa harjoittaa laajemmin, on mietittävä kuka ottaa vastuun todentamalla kierrätysosien kelpoisuuden uudiskohteessa niin että kaikilla osapuolilla on turvallinen olo, Jere Tuomainen muistuttaa.

Kiertotalouden merkitys kasvaa

Täysmittainen kiertotalous näyttää olevan rakennetussa ympäristössä vasta aluillaan. SATO:lla nähdään kuitenkin tulevaisuudessa potentiaalia.

– Isoilla kiinteistönomistajilla kiertotalous on jo nyt tärkeässä roolissa, ja uskon sen kasvavan. Iso merkitys on määräyksien ja ohjauksen muotoutumisessa, Kirsi Ojala arvioi.

Uusien materiaalivirtojen kauppapaikkojen ja vapaaehtoisen purkukartoituksen uskotaan lisäävän kiertotaloutta konkreettisestikin, kun eri toimijoiden yhteistyö saadaan toimimaan, alustat kuntoon ja useampia vastaanottajia materiaaleille.

Myös rakennusten käyttäjiltä tulee uutta painetta.

–  Uusiomateriaalit ovat yleisesti trendi kuluttajien keskuudessa. Uskon, että sitä arvostetaan tulevaisuudessa myös meidän alallamme enemmän ja se vaikuttaa ostopäätöksiin kasvavasti, Tiina Lehti sanoo.

Kiertotalouden edistyminen vaatii ajattelutavan muutoksen jokaiselta alan toimijalta.

– Pitäisi lähteä siitä, että aina kun rakennettaan jotain uutta, mietittäisiin mitä olemassa olevaa siinä voidaan hyödyntää. Paljon asioita on siis mietittävä jo ennen purkuvaihetta, etenkin se miten, rakennus saadaan pysymään käytössä mahdollisimman pitkään, Tiina Lehti toteaa.


Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita. Näitä kiertotaloushaasteita ratkotaan yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO:n sekä Helsingin kaupungin kanssa pilottiprojekteissa. Pilottiprojektit tuovat työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja laajemmin alan hyödynnettäväksi.

Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista hankkeen tulosseminaari-webinaariin lokakuussa tai FinnBuild -messuille!

21.10.2020 | 12.00–16.00 Hankkeen tulosseminaari (webinaari)

13.4.2021 | 10.00–12.30 Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa (FinnBuild -messut)


Lisätiedot

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230

Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899

Green Building Council Finland: https://figbc.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM 2: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN ILMASTOKESTÄVYYDEN TASO

25.3.2021

#BuildingLife Leaders’ Forumin toisen tilaisuuden teemana on kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytila ja toimien riittävyys. Esittelemme Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi tuleville vuosikymmenille sekä #BuildingLife-hankkeen nykytilakatsauksen kiinteistö- ja rakennusalan kehityksestä.

LeaseGreen Green Building Council Finlandin jäseneksi

24.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt LeaseGreenin jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Opiskelijaetu: tilaa jäsenkirjeemme ja osallistu koulutuksiin maksutta

22.2.2021

Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden tilata jäsenkirjeemme ja osallistua koulutuksiin maksutta.

Hiilineutraalius on päivän sana myös sisustamisessa!

17.2.2021

LOIKKA-blogi | Green Building Council Finland -yhteistyön yksi vahvuus löytyy sen laaja-alaisuudesta. Huomio kohdistuu rakentamiseen ja kiinteistöihin kokonaisuutena – myös sisustamisen ratkaisuihin, joiden saralla hiilineutraalius tekee tällä hetkellä vahvasti tuloaan.

Olemme yli 200 organisaation yhteistyöverkosto

17.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus hyväksyi uudet jäsenhakemukset 16.2.2021. Verkostossamme on nyt yli 200 organisaatiota. Toimikunnissamme on yli 400 aktiivista, kestävästi rakennetun ympäristön ammattilaista. Yhdessä olemme Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin

#BuildingLife Expert Fora 1

2.3.2021

Tapahtumissa kerätään tietoa KIRA-alan hiilineutraaliustoimenpideohjelman kokoamista varten. Tulosten avulla valmistellaan KIRA-alan ilmastokestävyyden nykytilakatsaus julkaistavaksi ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa. Tuloksien avulla laadittu muutosta ohjaava toimenpideohjelma julkaistaan syksyllä World Green Building Weekillä.

NREP Green Building Council Finlandin jäseneksi

10.2.2021

NREP:n Liittyminen Green Building Council Finlandin toimintaan on osa NREP:n tavoitetta olla edelläkävijä rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

#BuildingLife -hankkeen Leaders’ Forumissa polkaistiin vähähiilisyyden toimintaohjelma käyntiin

8.2.2021
BuildingLife -hankkeen Leaders’ Forum starttasi 4.2.2021. Hankkeen Euroopan tason tavoite on laatia tiekartta EU:n lainsäädännölle kohti rakennusten koko elinkaaren päästöjen huomioimista ja tuomaan konkreettisia ratkaisuja rakennetun ympäristön päästöjen vähentämiseksi COP26-

Kiertotalouskaupungin kehittämisessä maankäytön suunnittelu on avainasemassa

3.2.2021

LOIKKA-blogi | Kuntien kiertotalouslähtöinen maankäytön suunnittelu ja aluekehitys jouduttavat siirtymää kiertotalouteen. Lisäksi ne tukevat kiertotalouteen nojaavan liiketoiminnan syntyä ja kasvua.

Palaute vuodelta 2020: FIGBC:lle arvosana 8,7

28.1.2021
Green Building Council Finland toteutti jäsentyytyväisyyskyselyn vuoden 2020 lopulla ja palautetta on myös kerätty jatkuvasti vuoden aikana. Saamiemme vastausten perusteella arvioimme toimintaamme jatkuvan parantamisen hengessä – toimintamme ja strategiamme ytimessä

Hyviä kokemuksia päästöttömien työmaiden infrahankkeista

27.1.2021

LOIKKA-blogi | Syksyllä 2020 julkaistiin vapaaehtoinen Päästötön työmaa green deal -sopimus, jonka tavoitteena on siirtyä asteittain fossiilivapaisiin infra- ja talorakennustyömaihin. Uusia toimintatapoja sekä hankintakriteereitä on jo sovellettu Helsingissä ja Espoossa.

Miisa Tähkänen ja Anne Valkama aloittavat Green Building Council Finlandilla

22.1.2021
Miisa Tähkänen aloittaa johtavana asiantuntijana 1.2.2021 ja Anne Valkama Green Building Council Finlandin viestintäpäällikkönä 25.1.2021. ”Rakennetun ympäristön suhtautuminen ilmastonmuutokseen tuottaa monia haasteita. Sektorin energiankulutus on 40 % ja C02-päästöt noin

Liity CEEQUAL asiantuntijaryhmään edistämään menetelmän käyttöä Suomessa!

20.1.2021

CEEQUAL-arviointimenetelmän hyödyntäminen kasvattaa suosiotaan Suomessa. Tule mukaan uuteen asiantuntijaryhmään verkostoitumaan ja vaihtamaan vertaistukea kestävän kehityksen menetelmän soveltamisesta infra-alalla!

Green Building Council Finlandin jäsenenä liityt alan edelläkävijöihin

20.1.2021

Onko sinun organisaatiosi 200. jäsenemme? Täytä jäsenhakemus jo tänään! Green Building Council Finlandin jäsenyys on vahva viesti sitoutumisesta rakennetun ympäristön toimintakäytäntöjen kehittämiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kiertotalouden edistämiseen.

Geopolymeeribetonin comeback – Lohjan Pyörteessä vietiin kiertotalous käytäntöön poikkitieteellisellä yhteistyöllä ja rohkeudella

18.1.2021

LOIKKA-blogi | Erilaiset geopolymeerit ja vaihtoehtoisia sideaineita hyödyntävät betonit tekevät voimakkaasti paluuta rakennusmateriaaleiksi alhaisempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta. Lohjan asuntomessuille 2021 valmistuvalle Pyörre-talolle valettiin aurinkoisena syyskuun maanantaina, 28.9.2020, geopolymeeribetonista autotallin lattia.

A-Insinöörit ja Realia ovat Green Building Council Finlandin kumppanijäsenet vuonna 2021

15.1.2021
A-Insinöörit ja Realia toimivat Green Building Council Finlandin kumppanijäseninä vuonna 2021. Kumppanijäsenten ja FIGBC:n yhteisenä tavoitteena on vauhdittaa rakennus- ja kiinteistöalan muutosta kohti ekologisesti kestävämpiä toimintatapoja ja ratkaisuja. Kuluvat vuodet

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM – SUOMEN KICK-OFF

4.2.2021
Forumin tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja ymmärrystä kiinteistö- ja rakennusalan sekä energiasektorin sisällä hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön tähtäävistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Leaders’ Forumin tilaisuuksissa 2021 kuullaan alan parhaat esimerkit vaikuttavasta toiminnasta,

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymän kick- off -webinaari kutsui mukaan tekemään muutosta

13.1.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä hankkeen kick-off pidettiin 12.1.2021 yli 70 osallistujan seurassa. Kick-offin tavoitteena oli jakaa tietoa hankkeesta ja innostaa toimijoita mukaan. Jos et itse ehtinyt kick-off tilaisuuteen, ei

FIGBC:n kevätkokous 2021

25.3.2021
Hyvä jäsen, Kutsumme sinut Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) kevätkokoukseen ja sen jälkeiseen #BuildingLife Leaders’ Forumiin. Kokous järjestetään Microsoft TEAMS -etäyhteydellä ja FIGBC:n toimistolla: katso tarkemmin kokouskutsusta. Jos

#BuildingLife -lähettiläät kannustavat nopeisiin toimiin rakennetun ympäristön hiilipäästöjen vähentämiseksi

12.1.2021
Joukko merkittäviä suomalaisia yritysjohtajia on lähtenyt #BuildingLife-lähettiläiksi näyttämään omalla esimerkillään, miten rakennettua ympäristöä viedään kohti hiilineutraaliutta. #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin hanke, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen

Jäsenemme – kerro ajankohtaisia kuulumisia tai näkökulmiasi Loikka-blogissa!

8.1.2021

Tervetuloa kirjoittamaan, herättämään keskustelua ja kertomaan organisaatiosi kestävän rakennetun ympäristön asioista laajemmalle yleisölle! Blogissa julkaistaan kannanottoja, nostoja ja mielipiteitä kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraalisuudesta, kiertotaloudesta ja kestävämmän elämän lähtökohdista kumpuavista aiheista.

WorldGBC:n vuosikertomus 2020 julkaistu: verkoston työ tarpeellisempaa kuin koskaan ennen

7.1.2021

World Green Building Council (WorldGBC) julkaisi vuodenvaihteessa vuosikertomuksensa vuodelta 2020. Julkaisussa esitellään sekä WorldGBC:n että maailmanlaajuisen Green Building Council -verkoston viime vuoden tärkeimpiä saavutuksia.

Fira Green Building Council Finlandin jäseneksi

18.12.2020

Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Fira Group Oy:n jäsenekseen. Fira on rakennusalan rohkea uudistaja, joka luo kestävää rakennettua ympäristöä ihmisiä kuunnellen.

Kuljetusrinki Green Building Council Finlandin jäseneksi

18.12.2020

Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Kuljetusrinki Oy:n jäsenekseen. Kuljetusrinki Oy on 30-vuotias perheyritys, joka tuottaa ympäristönhuoltopalveluita meille ja tuleville sukupolville. Tärkeimpinä arvoina toimintaa ohjaavat vastuullisuus, läpinäkyvyys ja ympäristöasiat.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami