Rakennuksen purkuvaihe luo markkinat kiertotaloudelle

Rakennuksen purkuvaihe on mahdollisuus kiertotaloudelle, mikäli materiaalit saadaan tehokkaasti kiertoon uusiksi tuotteiksi ja raaka-aineeksi. SATO:n kiertotalousvalmennuksen pilotissa pureudutaan kiinteistön elinkaaren loppuvaiheen haasteisiin.

Rakennetussa ympäristössä pyritään nykyään pitkiin elinkaariin, mutta toisinaan vanhaa on purettava uuden tieltä olosuhteiden muuttuessa. Kiertotalous tulee painavimmin näkyväksi juuri rakennuksen elinkaaren lopulla purkamisessa ja materiaalien kierrättämisessä sekä loppusijoituksessa. Kiinteistöjen omistajat ovat olennaisessa roolissa purkamiseen ryhtymisessä.

– Purkamispäätös on aina monen tekijän summa. Punnittavana ovat niin hiilijalanjälki, elinkaari kuin korjattavuus. On tarkasteltava, milloin purkaminen on paras vaihtoehto, joskus ympäristöystävällisempikin pidemmässä juoksussa. Ja kun joskus joudutaan purkamaan, on tärkeä tietää, miten se voidaan tehdä kiertotalouskriteerien mukaisesti, sanoo rakennuttaja-asiamies Jere Tuomainen SATO:lta.

Rakennukseen sitoutuneen hiilen vuoksi rakennuskantaa pitäisi purkaa mahdollisimman vähän. Toisaalta SATO:lla on huomattu, että päätöstä ei kannata tehdä, ennen kuin kohde on kokonaisuudessaan arvioitu.

– Purkamis- tai säilyttämispäätöstä ei pitäisi tehdä hankkeen alussa, vaan vasta kun kaikki asumisterveyteen ja elinkaarikestävyyteen liittyvät selvitykset on tehty, hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala sanoo.

SATO on suuri kiinteistönomistaja ja vuokranantaja, joka omistaa noin 26 000 asuntoa ja peruskorjaa sekä rakennuttaa niitä vuosittain satamäärin. Rakennusjätteitä SATO:n hankkeissa tuotettiin viime vuonna 14 500 tonnia, kun koko Suomessa rakennus- ja purkujätettä syntyy yhteensä noin 1,6 miljoonaa tonnia. 

Kiertotalousvalmennuksen pilottiprojektissaan SATO kehittää toimintamallejaan sekä rakennuttamisen käytäntöjään. Tavoitteena on löytää keinoja peruskorjauksen, osittaisen purkamisen sekä kokonaispurun ympäristövaikutusten ja hanketalouden vertailemiseen.

Pilottikohteessa purkupäätös oli jo tehty, joten tähtäimeen otettiin purkamisesta oppiminen. Ajatuksena on, että hyvän prosessin avulla iso rakennuttaja voisi saada pienetkin määrät materiaalia hyötykäyttöön tehokkaasti. Pilotissa kokeillaan ympäristöministeriön purkukartoitusohjetta ja purkamisen laskentamallia osana rakentamisen hiilijalanjälkilaskentaa ja purkamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Kierrätettävää betonista ja tiskipöytiin

SATO:n pilottikohteena on Helsingin Oulunkylän Maaherrantien kaavakehityskohde, jossa on päädytty purkamaan vanhat asuinkerrostalot uudisrakentamisen tieltä. Hissittömät, kolmikerroksiset, vuonna 1977 valmistuneet rakennukset puretaan, sillä ne vaatisivat täydellistä peruskorjausta. Asuntoja taloissa on yhteensä 155, ja asunnot sekä päiväkotirakennuksen sisältävän korttelin purku on suunniteltu syksylle 2020.

SATO:n pilottikohteena hankkeessa ovat Helsingin Oulunkylässä purkutuomion saaneet kerrostalot. Kuva: Emmi Kaukelin

Pilotissa parannetaan purkujätteen hyödynnettävyysastetta kelpoisuustutkimuksen avulla ja etsitään konkreettisia purkamisessa hyödynnettäviä toimintatapoja, kuten purkujätteen logistiikan optimointia. Konkreettinen havainto on betonin suuri osuus ja uusien käyttötarkoitusten löytämisen vaikeus.

– Pilottikohteemme materiaalista noin 95 prosenttia on betonia, mutta asuinkohteessa on myös muuta käyttökelpoista tavaraa, kuten kodinkoneita, tiskipöytiä ja hanoja, joille voi olla helppokin löytää uutta käyttöä, suunnittelupäällikkö Jussi Väisänen sanoo.

– Materiaaleihin on myös sitoutunut eri määrä energiaa. Juuri nämä moniaineiset, korkean jalostusasteen tuotteet kuten kodinkoneet olisi paras saada kiertämään tuotteina, vastuullisuusasiantuntija Tiina Lehti lisää.

Lisää kysyntää kierrätysraaka-aineelle

Ekotehokkuuden kannalta on merkitystä, voiko materiaalin uusiokäyttää sellaisenaan vai jalostaa uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Purkukohteessa kierrätettävät materiaalit tai uudelleenkäytettävät rakennustuotteet voivat pienentää seuraavan rakennuksen valmistuksen ympäristövaikutuksia, mutta markkinat eivät vielä tue sujuvaa kiertotaloutta.

– Rakennusmateriaalien ja tavaroiden uusiokäytön osalta Suomessa on yhä suuri tarve innovaatioille. Ideoita yksittäisten materiaalien jatkokäyttöön on olemassa äärimmäisen vähän, Jere Tuomainen sanoo.

Yksi jatkokäyttöpaikka ja hyödyntäjä jaetta kohden on liian vähän ammattimaisesti toimivien kierrätysmarkkinoiden syntymiseen.

– Yhden vastaanottajan varassa oleminen on suuri riski. Tontille mahtuu vain rajallinen määrä materiaalia ja työmailla tulee logistisia haasteita. Hyötykäyttöön saataisiin paljon enemmän purkumateriaalia, mikäli vastaanottajia olisi enemmän. Tarjontaa on, mutta kysyntää tarvitaan lisää, Tuomainen sanoo. 

SATO ja Helsingin Kierrätyskeskus kokeilivat Oulunkylän pilottikohteessa rakennusten irtaimiston (mm. kodinkoneet, tiskipöydät ja hanat, lamput) myymistä kuluttaja-asiakkaille lämminhenkisessä kierrätystapahtumassa. Kokeilu oli menestys! Kuvassa Tiina Lehti SATO:ta ja Visa Kivisaari FIGBC:ltä. Kuva: Jessica Karhu

Tie uusiksi tuotteiksi on vielä pitkä

Oulunkylän kohteessa on purkukartoituksen mukaan betonin lisäksi muun muassa kodinkoneita, keittiö- ja vesikalusteita, kipsilevyä, kattohuopaa, metallia, puujätettä ja paljon ikkunalasia. Yhtenä kumppanina onkin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, jonka kanssa toteutettiin yhteinen kierrätystapahtuma syyskuussa.

– Yksi innovoinnin paikka olisivat elementtiportaat. Koska kerroskorkeus on 40 vuodessa kasvanut 20 cm, niiden uudelleenkäyttö on haastavaa. Kuitenkin portaikko on usein teknisesti hyvässä kunnossa, Kirsi Ojala sanoo.

Uusiokäyttöä määrittävät myös tiukat terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset sekä esimerkiksi energiatehokkuus.

– Asumisterveellisyydestä ei voida tinkiä. Kierrätystuotteissa on taattava yhtä lailla esimerkiksi päästöttömät pintamateriaalit. Ja haluavatko ihmiset uuteen kotiinsa vanhan mutta toimivan kodinkoneen, jää nähtäväksi, Jussi Väisänen pohtii.

SATO:n kerhohuoneissa on kierrätysmateriaaleista valmistettuja tekstiilejä, jotka palosuojattuna täyttävät sekä asumisturvallisuuden että kiertotalouden vaatimukset. Kaikissa SATO:n uudis- ja peruskorjauskohteissa jätevaunujen ämpärit valmistetaan kierrätysmuovista.

Paikallinen uudelleenkäyttö on haaste

Materiaalien vaihteluväli on suuri. Jätesangoille toisen ääripään muodostaa betoni, jota voidaan käyttää murskattuna maatäytöissä, kivikoreissa tai maavalleissa. Oulunkylässä tontin nykymaanpinta on korkea, eikä täytteelle ole tarvetta omalla tontilla.

– Olemme kartoittaneet lähistöltä infrahankkeita, jossa purkubetoni voisi olla hyödyksi, mutta sellaista ei ole näkyvissä. Ideaalitilanne olisi, että betoni murskataan purkupaikalla ja kuljetetaan mahdollisimman lähelle pienillä päästöillä, Tiina Lehti kertoo.

SATO:lla onkin mietitty, voisivatko jonkinlaiset kaupunginosakohtaiset materiaalitorit toimia rakennusmateriaalien kierrätyskeskuksina. Myös purkumateriaalin uusiokäyttö tuotteina on vielä pienimuotoista.

– Julkisivun betonielementtien käyttöä pihalaattoina on mietitty, mutta sekin on työlästä ja hintavaa. Kaikkiaan vanhan materiaalin työstäminen uuteen käyttöön vaikuttaa tällä hetkellä kalliilta ja hankalalta, Jussi Väisänen sanoo.

Purkumateriaaleille kaivattaisiinkin CE-merkinnän kaltaista vakuutta.

– Jos kierrätystä halutaan tulevaisuudessa harjoittaa laajemmin, on mietittävä kuka ottaa vastuun todentamalla kierrätysosien kelpoisuuden uudiskohteessa niin että kaikilla osapuolilla on turvallinen olo, Jere Tuomainen muistuttaa.

Kiertotalouden merkitys kasvaa

Täysmittainen kiertotalous näyttää olevan rakennetussa ympäristössä vasta aluillaan. SATO:lla nähdään kuitenkin tulevaisuudessa potentiaalia.

– Isoilla kiinteistönomistajilla kiertotalous on jo nyt tärkeässä roolissa, ja uskon sen kasvavan. Iso merkitys on määräyksien ja ohjauksen muotoutumisessa, Kirsi Ojala arvioi.

Uusien materiaalivirtojen kauppapaikkojen ja vapaaehtoisen purkukartoituksen uskotaan lisäävän kiertotaloutta konkreettisestikin, kun eri toimijoiden yhteistyö saadaan toimimaan, alustat kuntoon ja useampia vastaanottajia materiaaleille.

Myös rakennusten käyttäjiltä tulee uutta painetta.

–  Uusiomateriaalit ovat yleisesti trendi kuluttajien keskuudessa. Uskon, että sitä arvostetaan tulevaisuudessa myös meidän alallamme enemmän ja se vaikuttaa ostopäätöksiin kasvavasti, Tiina Lehti sanoo.

Kiertotalouden edistyminen vaatii ajattelutavan muutoksen jokaiselta alan toimijalta.

– Pitäisi lähteä siitä, että aina kun rakennettaan jotain uutta, mietittäisiin mitä olemassa olevaa siinä voidaan hyödyntää. Paljon asioita on siis mietittävä jo ennen purkuvaihetta, etenkin se miten, rakennus saadaan pysymään käytössä mahdollisimman pitkään, Tiina Lehti toteaa.


Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita. Näitä kiertotaloushaasteita ratkotaan yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO:n sekä Helsingin kaupungin kanssa pilottiprojekteissa. Pilottiprojektit tuovat työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja laajemmin alan hyödynnettäväksi.

Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista hankkeen tulosseminaari-webinaariin lokakuussa tai FinnBuild -messuille!

21.10.2020 | 12.00–16.00 Hankkeen tulosseminaari (webinaari)

13.4.2021 | 10.00–12.30 Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa (FinnBuild -messut)


Lisätiedot

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230

Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899

Green Building Council Finland: https://figbc.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook
Scroll Up

Ilmoita alan tapahtuma

Bitnami