Green Building Council Finland

Rakennuksen purkuvaihe luo markkinat kiertotaloudelle

Rakennuksen purkuvaihe on mahdollisuus kiertotaloudelle, mikäli materiaalit saadaan tehokkaasti kiertoon uusiksi tuotteiksi ja raaka-aineeksi. SATO:n kiertotalousvalmennuksen pilotissa pureudutaan kiinteistön elinkaaren loppuvaiheen haasteisiin.

Rakennetussa ympäristössä pyritään nykyään pitkiin elinkaariin, mutta toisinaan vanhaa on purettava uuden tieltä olosuhteiden muuttuessa. Kiertotalous tulee painavimmin näkyväksi juuri rakennuksen elinkaaren lopulla purkamisessa ja materiaalien kierrättämisessä sekä loppusijoituksessa. Kiinteistöjen omistajat ovat olennaisessa roolissa purkamiseen ryhtymisessä.

– Purkamispäätös on aina monen tekijän summa. Punnittavana ovat niin hiilijalanjälki, elinkaari kuin korjattavuus. On tarkasteltava, milloin purkaminen on paras vaihtoehto, joskus ympäristöystävällisempikin pidemmässä juoksussa. Ja kun joskus joudutaan purkamaan, on tärkeä tietää, miten se voidaan tehdä kiertotalouskriteerien mukaisesti, sanoo rakennuttaja-asiamies Jere Tuomainen SATO:lta.

Rakennukseen sitoutuneen hiilen vuoksi rakennuskantaa pitäisi purkaa mahdollisimman vähän. Toisaalta SATO:lla on huomattu, että päätöstä ei kannata tehdä, ennen kuin kohde on kokonaisuudessaan arvioitu.

– Purkamis- tai säilyttämispäätöstä ei pitäisi tehdä hankkeen alussa, vaan vasta kun kaikki asumisterveyteen ja elinkaarikestävyyteen liittyvät selvitykset on tehty, hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala sanoo.

SATO on suuri kiinteistönomistaja ja vuokranantaja, joka omistaa noin 26 000 asuntoa ja peruskorjaa sekä rakennuttaa niitä vuosittain satamäärin. Rakennusjätteitä SATO:n hankkeissa tuotettiin viime vuonna 14 500 tonnia, kun koko Suomessa rakennus- ja purkujätettä syntyy yhteensä noin 1,6 miljoonaa tonnia. 

Kiertotalousvalmennuksen pilottiprojektissaan SATO kehittää toimintamallejaan sekä rakennuttamisen käytäntöjään. Tavoitteena on löytää keinoja peruskorjauksen, osittaisen purkamisen sekä kokonaispurun ympäristövaikutusten ja hanketalouden vertailemiseen.

Pilottikohteessa purkupäätös oli jo tehty, joten tähtäimeen otettiin purkamisesta oppiminen. Ajatuksena on, että hyvän prosessin avulla iso rakennuttaja voisi saada pienetkin määrät materiaalia hyötykäyttöön tehokkaasti. Pilotissa kokeillaan ympäristöministeriön purkukartoitusohjetta ja purkamisen laskentamallia osana rakentamisen hiilijalanjälkilaskentaa ja purkamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Kierrätettävää betonista ja tiskipöytiin

SATO:n pilottikohteena on Helsingin Oulunkylän Maaherrantien kaavakehityskohde, jossa on päädytty purkamaan vanhat asuinkerrostalot uudisrakentamisen tieltä. Hissittömät, kolmikerroksiset, vuonna 1977 valmistuneet rakennukset puretaan, sillä ne vaatisivat täydellistä peruskorjausta. Asuntoja taloissa on yhteensä 155, ja asunnot sekä päiväkotirakennuksen sisältävän korttelin purku on suunniteltu syksylle 2020.

SATO:n pilottikohteena hankkeessa ovat Helsingin Oulunkylässä purkutuomion saaneet kerrostalot. Kuva: Emmi Kaukelin

Pilotissa parannetaan purkujätteen hyödynnettävyysastetta kelpoisuustutkimuksen avulla ja etsitään konkreettisia purkamisessa hyödynnettäviä toimintatapoja, kuten purkujätteen logistiikan optimointia. Konkreettinen havainto on betonin suuri osuus ja uusien käyttötarkoitusten löytämisen vaikeus.

– Pilottikohteemme materiaalista noin 95 prosenttia on betonia, mutta asuinkohteessa on myös muuta käyttökelpoista tavaraa, kuten kodinkoneita, tiskipöytiä ja hanoja, joille voi olla helppokin löytää uutta käyttöä, suunnittelupäällikkö Jussi Väisänen sanoo.

– Materiaaleihin on myös sitoutunut eri määrä energiaa. Juuri nämä moniaineiset, korkean jalostusasteen tuotteet kuten kodinkoneet olisi paras saada kiertämään tuotteina, vastuullisuusasiantuntija Tiina Lehti lisää.

Lisää kysyntää kierrätysraaka-aineelle

Ekotehokkuuden kannalta on merkitystä, voiko materiaalin uusiokäyttää sellaisenaan vai jalostaa uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Purkukohteessa kierrätettävät materiaalit tai uudelleenkäytettävät rakennustuotteet voivat pienentää seuraavan rakennuksen valmistuksen ympäristövaikutuksia, mutta markkinat eivät vielä tue sujuvaa kiertotaloutta.

– Rakennusmateriaalien ja tavaroiden uusiokäytön osalta Suomessa on yhä suuri tarve innovaatioille. Ideoita yksittäisten materiaalien jatkokäyttöön on olemassa äärimmäisen vähän, Jere Tuomainen sanoo.

Yksi jatkokäyttöpaikka ja hyödyntäjä jaetta kohden on liian vähän ammattimaisesti toimivien kierrätysmarkkinoiden syntymiseen.

– Yhden vastaanottajan varassa oleminen on suuri riski. Tontille mahtuu vain rajallinen määrä materiaalia ja työmailla tulee logistisia haasteita. Hyötykäyttöön saataisiin paljon enemmän purkumateriaalia, mikäli vastaanottajia olisi enemmän. Tarjontaa on, mutta kysyntää tarvitaan lisää, Tuomainen sanoo. 

SATO ja Helsingin Kierrätyskeskus kokeilivat Oulunkylän pilottikohteessa rakennusten irtaimiston (mm. kodinkoneet, tiskipöydät ja hanat, lamput) myymistä kuluttaja-asiakkaille lämminhenkisessä kierrätystapahtumassa. Kokeilu oli menestys! Kuvassa Tiina Lehti SATO:ta ja Visa Kivisaari FIGBC:ltä. Kuva: Jessica Karhu

Tie uusiksi tuotteiksi on vielä pitkä

Oulunkylän kohteessa on purkukartoituksen mukaan betonin lisäksi muun muassa kodinkoneita, keittiö- ja vesikalusteita, kipsilevyä, kattohuopaa, metallia, puujätettä ja paljon ikkunalasia. Yhtenä kumppanina onkin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, jonka kanssa toteutettiin yhteinen kierrätystapahtuma syyskuussa.

– Yksi innovoinnin paikka olisivat elementtiportaat. Koska kerroskorkeus on 40 vuodessa kasvanut 20 cm, niiden uudelleenkäyttö on haastavaa. Kuitenkin portaikko on usein teknisesti hyvässä kunnossa, Kirsi Ojala sanoo.

Uusiokäyttöä määrittävät myös tiukat terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset sekä esimerkiksi energiatehokkuus.

– Asumisterveellisyydestä ei voida tinkiä. Kierrätystuotteissa on taattava yhtä lailla esimerkiksi päästöttömät pintamateriaalit. Ja haluavatko ihmiset uuteen kotiinsa vanhan mutta toimivan kodinkoneen, jää nähtäväksi, Jussi Väisänen pohtii.

SATO:n kerhohuoneissa on kierrätysmateriaaleista valmistettuja tekstiilejä, jotka palosuojattuna täyttävät sekä asumisturvallisuuden että kiertotalouden vaatimukset. Kaikissa SATO:n uudis- ja peruskorjauskohteissa jätevaunujen ämpärit valmistetaan kierrätysmuovista.

Paikallinen uudelleenkäyttö on haaste

Materiaalien vaihteluväli on suuri. Jätesangoille toisen ääripään muodostaa betoni, jota voidaan käyttää murskattuna maatäytöissä, kivikoreissa tai maavalleissa. Oulunkylässä tontin nykymaanpinta on korkea, eikä täytteelle ole tarvetta omalla tontilla.

– Olemme kartoittaneet lähistöltä infrahankkeita, jossa purkubetoni voisi olla hyödyksi, mutta sellaista ei ole näkyvissä. Ideaalitilanne olisi, että betoni murskataan purkupaikalla ja kuljetetaan mahdollisimman lähelle pienillä päästöillä, Tiina Lehti kertoo.

SATO:lla onkin mietitty, voisivatko jonkinlaiset kaupunginosakohtaiset materiaalitorit toimia rakennusmateriaalien kierrätyskeskuksina. Myös purkumateriaalin uusiokäyttö tuotteina on vielä pienimuotoista.

– Julkisivun betonielementtien käyttöä pihalaattoina on mietitty, mutta sekin on työlästä ja hintavaa. Kaikkiaan vanhan materiaalin työstäminen uuteen käyttöön vaikuttaa tällä hetkellä kalliilta ja hankalalta, Jussi Väisänen sanoo.

Purkumateriaaleille kaivattaisiinkin CE-merkinnän kaltaista vakuutta.

– Jos kierrätystä halutaan tulevaisuudessa harjoittaa laajemmin, on mietittävä kuka ottaa vastuun todentamalla kierrätysosien kelpoisuuden uudiskohteessa niin että kaikilla osapuolilla on turvallinen olo, Jere Tuomainen muistuttaa.

Kiertotalouden merkitys kasvaa

Täysmittainen kiertotalous näyttää olevan rakennetussa ympäristössä vasta aluillaan. SATO:lla nähdään kuitenkin tulevaisuudessa potentiaalia.

– Isoilla kiinteistönomistajilla kiertotalous on jo nyt tärkeässä roolissa, ja uskon sen kasvavan. Iso merkitys on määräyksien ja ohjauksen muotoutumisessa, Kirsi Ojala arvioi.

Uusien materiaalivirtojen kauppapaikkojen ja vapaaehtoisen purkukartoituksen uskotaan lisäävän kiertotaloutta konkreettisestikin, kun eri toimijoiden yhteistyö saadaan toimimaan, alustat kuntoon ja useampia vastaanottajia materiaaleille.

Myös rakennusten käyttäjiltä tulee uutta painetta.

–  Uusiomateriaalit ovat yleisesti trendi kuluttajien keskuudessa. Uskon, että sitä arvostetaan tulevaisuudessa myös meidän alallamme enemmän ja se vaikuttaa ostopäätöksiin kasvavasti, Tiina Lehti sanoo.

Kiertotalouden edistyminen vaatii ajattelutavan muutoksen jokaiselta alan toimijalta.

– Pitäisi lähteä siitä, että aina kun rakennettaan jotain uutta, mietittäisiin mitä olemassa olevaa siinä voidaan hyödyntää. Paljon asioita on siis mietittävä jo ennen purkuvaihetta, etenkin se miten, rakennus saadaan pysymään käytössä mahdollisimman pitkään, Tiina Lehti toteaa.


Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita. Näitä kiertotaloushaasteita ratkotaan yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO:n sekä Helsingin kaupungin kanssa pilottiprojekteissa. Pilottiprojektit tuovat työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja laajemmin alan hyödynnettäväksi.

Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista hankkeen tulosseminaari-webinaariin lokakuussa tai FinnBuild -messuille!

21.10.2020 | 12.00–16.00 Hankkeen tulosseminaari (webinaari)

13.4.2021 | 10.00–12.30 Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa (FinnBuild -messut)


Lisätiedot

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230

Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899

Green Building Council Finland: https://figbc.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green