Kirjoittaja Tapio Jalo on rakentamisen ja rakennuksien energiatehokkuuden johtava asiantuntija Motivan Kuluttajat ja palvelut -yksikössä.
Rakentamisen riskit hallintaan
Rakennusinsinööriliitto RIL:n energia- ja talotekniikkaryhmä (RET) järjesti toukokuussa seminaarin rakentamisen riskien hallinnasta. Avauspuheenvuorossa Risto Vahanen toi esiin huolensa siitä, että suunnittelua hankitaan nyt selvästi alihintaan, mikä on myrkkyä laatutavoitteille ja yhteistoiminnalle. Hankkeen organisointiin ja suunnitteluun panostaminen on edellytys saada riskit hallintaan ja poistaa uusiin energiatehokkuusratkaisuihin liittyvää muutosvastarintaa. Tilaisuudessa tulivat hyvin esille laadun monet kriteerit ja se, että käyttäjän vuorovaikutus suunnittelutavoitteisiin on erityisen tärkeää. Lähes nollaenergiarakennuksen toteuttaminen edellyttää saumatonta toiminnan varmistamista kaikissa vaiheissa. Jatkossa korostuvat energian tarpeen minimointi, energiatehokas ilmanvaihto, energiankäytön tarpeenmukaisuus sekä kulutus- ja olosuhdeseuranta. Energiatehokkuuden ja sisäilmaston kannalta asia on kattavasti esitetty 2006 laaditussa ToVa –käsikirjassa.
Pakosta yhteistyöhön
Rakentamisen suurin muutosvoima on ollut pakko eli uusilla määräyksillä tehty normiohjaus. Pakosta olisi edettävä yhteistyöhön, jossa laadun tekemisestä hyötyvät kaikki osapuolet. Tämä edellyttää uusia toimivuuskriteereihin perustuvia elinkaarihankintoja, jolloin myös rakentajien osaaminen ja kehitysideat saadaan käyttöön. Yksi esimerkki muutoksen haasteesta on 90-luvulla käyttöön tullut tavoite IV-kanavien puhtaasta toteutusketjusta. Itsekin määrittelin tuolloin IV-suunnittelijana työselitykseen, että koulurakennushankkeessa kanavat tulee suojata ja asentaa niin, että ne säilyvät puhtaina koko rakentamisen ajan. Yllätys oli iso, kun IV-urakoitsijat kilvan esittivät tilaajalle isoa hyvitystä urakkahinnassa, jos ”voidaan tehdä niin kuin ennenkin”. Sisäilmaluokituksessa oleva rakennustöiden puhtausluokitus sai ensin tilaajat vaatimaan ja näin toteuttajat pakotettiin hyvään laatuun. Nyt 20 vuoden jälkeen nähdään, että toimintatavan muuttaminen normaaliksi rakentamistavaksi on pitkä tie.
Lisää osaamista työmaille
Motivan koordinoimassa EU:n Build Up Skills Finland -hankkeessa julkaistiin huhtikuussa kansallinen etenemissuunnitelma rakennustyöntekijöiden osaamisen lisäämiseksi. Ei ole varmaan yllätys, että rakentajat tarvitsevat jatkossa paljon lisää tietoa ja osaamista energiatehokkaampien rakennuksien toteuttamisessa. Etenemissuunnitelmassa tulee hyvin esille se, että rakentaminen on kokonaisuus, jossa koko ketjun on sitouduttava luomaan työmaille paremmat edellytykset energiatehokkuuden laadunvarmistukseen. Jatkohanke-ehdotus täydennyskoulutuksen laatimiseksi on EU:ssa käsittelyssä ja jatko ratkeaa kesän aikana.
TAPRE –hanke Tampereella ja Seutuvalvomo Kuopiossa
Yhteistyön lisäämisestä ja toimintatapojen muuttamisesta voi ottaa esille kaksi hyvää esimerkkiä. Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) –hankkeen tavoite on luoda alueelliset energiatehokkuusmarkkinat, ts. yhtenäiset energiatehokkaat sopimus- ja toimintaperiaatteet, jotka helpottavat ja tehostavat kaikkien osapuolien työtä. Mukana ovat olleet niin kiinteistön omistajat kuin palvelutuottajat rakentajista suunnittelijoihin. Työryhmän toiminta perustui rakennusten elinkaariajatteluun, jossa otettiin huomioon hanke- ja toteutussuunnittelu, toteutus, urakointi ja rakennuksen käyttö. Alustavat Tapre -dokumentit on julkaistu Tampereen Tilakeskuksen sivuilla.
Kuopiossa on tehty merkittävää alueellista yhteistyötä kuntien kesken seutuvalvomo-projektissa. Kuopion kaupungin tilakeskuksen 2010 käynnistämässä alueellisessa projektissa ovat mukana myös Varkaus, Leppävirta ja Karttula. Aluevalvomo ja siihen liittyvät rakennusautomaatiotoimittajat kilpailutettiin puitesopimuksella, jossa valintaperusteena oli kokonaistaloudellisuus. Seutuvalvomoon on liitetty koko kiinteistökanta ja jatkuva seuranta sekä nopea reagointi poikkeamiin parantavat kiinteistönpidon laatua ja hyödyntävät kiinteistöautomaation uusia mahdollisuuksia. Seutuvalvomo-konsepti on monistettavissa kaikkiin kuntaryhmiin, erityisesti suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille.
Rakennusalalla on nyt mahdollisuus ja näytön paikka toimia yhtenäisesti energiatehokkuuden ja laadun edistämisessä. Tilaajan rooli ja vastuu korostuvat, sillä rakentamisessakin pätee “sitä saa, mitä tilaa”. Rakentamisen toimintakulttuurin muuttamisessa osaamis- ja laatukeskeiseksi tarvitaan kaikkia rakennusalan toimijoita. Laadun vaatiminen ja seuranta edellyttävät täydennyskoulutusta, mikä lisää ammattiylpeyttä sekä muiden työn arvostamista.
Tapio Jalo
Johtava asiantuntija, energiatehokkuus – palvelut ja kuluttajat
Motiva
