Jotta rakentamisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta pystyttäisiin vähentämään, täytyy hallita rakennuksen koko elinkaari. Elinkaari sisältää rakennusmateriaalien valmistuksen, rakennusvaiheen, käytön, rakennuksen osien ja materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Mitään näistä ei pitäisi tarkastella yksinään, vaan katsoa kokonaisuutta. Kestävillä materiaaleilla sekä muuntojoustavuuden mahdollistavilla rakennusratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakenteiden ja rakennuksen elinkaaren pituuteen. Mitä pidempään rakennusta käytetään, sitä pienemmäksi jää rakentamisen aiheuttama ympäristökuormitus.
Jos rakennuksen elinkaarella on sijainnin ja koon puolesta edellytykset olla pitkä, rakennuksen muuntojoustavuus nousee erityisen tärkeäksi. Esimerkiksi nyt toimistorakennuksena toimivalle tilalle voi 20 vuoden kuluttua löytyä paremmin kysyntää vaikkapa palveluasuntolana.
Vaikka käyttötarkoitusta ei muutettaisikaan, muuttuvat käsitykset kuhunkin käyttöön sopivasta tilasta yllättävän nopeaan tahtiin. Tärkeintä onkin huolehtia ainakin siitä, että rakennukset toimivat alkuperäisessä tarkoituksessaan silloin kun vaikkapa kaupan kannattava yksikkökoko muuttuu tai opiskelija-asumisessa siirrytään soluista yksiöihin.
Rakennuksen runko on muuntojoustavuuden mahdollistava pitkän aikavälin ratkaisu. Kun runkoratkaisu on tarpeeksi joustava, pystytään rakennuksen elinkaaren aikana lvi-tekniikka, kuten lämmitys- ja jäähdytysratkaisut sekä tilajako ja pintamateriaalit uusimaan tarpeen mukaan. Muuntojoustavuus on näin ollen tärkeä myös energiatehokkuuden kannalta, jotta talotekniikkaa pystytään helposti modernisoimaan elinkaaren aikana.
Jos rakennuksella on kuitenkin todennäköisesti lyhyt käyttöikä, osien uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys ovat erityisen tärkeitä asioita. Rakennusosien uudelleenkäyttöä ei moni ota vakavasti. Itse ainakin suurella ilolla kuulen tarinoita, joissa joku on käyttänyt uudelleen rakennuksen rungon tai seinäelementit uudessa rakennuksessa.
Koska uudelleenkäyttö ei kuitenkaan aina käytännössä ole mahdollista, on tärkeää huolehtia siitä, että ainakin materiaalit voidaan kierrättää. Metallien osalta asia on toiminut käytännön rakentamisessa jo pitkään, esimerkiksi kierrätysterästä käyttäen voidaan valmistaa tuotteita aivan alkuperäistä käyttöä vastaavaan tarkoitukseen. Olemme kollegoideni kanssa viimeaikaisessa kehitystyössämme huomanneet, että joskus pienellä pohtimisella asia saadaan ratkeamaan myös muilla materiaaleilla.
Materiaalivalinnoilla, teknologiasovellutuksilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaista ympäristökuormitusta. Rakennukset pitäisi pystyä suunnittelemaan siten, että pitkä elinkaari on uskottava. Pelkät kestävät materiaalit, toimivat detaljit ja huolellinen toteutus eivät riitä, vaan rakennuksella tulee olla edellytykset muuntojoustavuuteen pitkällä aikavälillä. Näin jo rakennusvaiheessa kannetaan vastuu kokonaisuudesta – myös rakentamisesta rakennuksen valmistumisen jälkeen.
Kirjoittaja on arkkitehti ja työskentelee Ruukissa rakentamisen kestävästä kehityksestä vastaavana johtajana.
