Green Building Council Finland

Rakentaminen + kiertotalous -ajankohtaispäivä toi infran valokeilaan kiertotalouden vaikuttajana

Ympäristöministeriön vuosittain järjestämä kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ajankohtaispäivä on varmin tapa päivittää tietonsa siitä, mitä kiertotaloudessa rakentamisen ja kiinteistöjen saralla tapahtuu. Vuoden 2020 päivillä odotettiin pian valmistuvaa kansallista kiertotalousstrategiaa ja pedattiin infralle näkyvämpää roolia kiertotaloudessa.

Koronavuonna webinaariksi muunnetussa Rakentaminen + Kiertotalous -ajankohtaispäivässä kuultiin Suomen strategisen kiertotalouden edistymisestä ja kira-alan tiekartoista, kiertotaloudesta infran hankinnoissa, osaamisen näkökulmasta kiertotalouteen sekä katsaus parhaillaan kiertotaloutta kira-alalla edistäviin hankkeisiin. Tilaisuuden järjestivät ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL ja Sitra.

Kiertotalouslääkettä pandemianjälkeiseen maailmaan

Päivän ohjelman kärkipaikan sai kansallinen kiertotalous. Pandemian varjossa mittavaa elvytyspakettia valmistelevan hallituksen terveiset toi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, jonka toimeksiannosta kiertotalouden strategista edistämisohjelmaa työryhmänsä kanssa valmistelee vuorineuvos ja työelämäprofessori Reijo Karhinen.

Reijo Karhinen johtaa kiertotalouden strategisen edistämisohjelman valmistelua. Kuva: Visa Kivisaari.

Rakennus- ja kiinteistöalalla työryhmän toimenpiteitä jo odotetaan. Ohjelmatyö on määrä luovuttaa ministeriölle vielä ennen joulua. Karhinen kertoi olevansa tyytyväinen monialaisen työryhmän hyvään henkeen. Vuoden aikana on käyty perustavanlaatuista yhteiskunnallista keskustelua kiertotalouden olemuksesta ja tuloksista näkyy, että kiertotalous näyttäytyy ihmisille sekä elämän että talouden näkökulmasta. 

Ilmastokatastrofia vastaan kiertotaloudella

Kansallisen strategiaohjelman Kiinteistöt ja rakentaminen -teemaryhmää luotsannut Fira Groupin toimitusjohtaja Jussi Aho kuvaili olotilaansa innostuneen optimistiseksi kira-toimialan vaikuttavuuden suhteen. Ahon mukaan rakentamisen ja kiinteistönpidon systeeminen muutos on väistämätön, jos täysi ilmastokatastrofi halutaan välttää. Koska lapsenlapsille ei enää riitä hiilibudjettia kulutettavaksi, on nykyjohtajien tehtävänä vetää käyrät alaspäin. Vaikea tehtävä on Ahon mukaan myös merkittävä bisnesmahdollisuus.

Jussi Aho (vas.) Mikko Nousiaisen haastateltavana. Kuva: Visa Kivisaari.

Vuosi 2020 oli paitsi koronan myös tiekarttojen vuosi. Toimialan tilannekatsauksessa tutkittiin vähähiilisyyden tiekarttahankkeiden tuloksia kiertotalouden näkökulmasta. Raklin tiekartta on teknisen johtajan Mikko Somersalmen mukaan herättänyt paljon mielenkiintoa, ja kaikki siinä linkittyy myös kiertotalouteen. Tiekartan näkökulma ulottuu aina aluesuunnittelusta yksittäisten kohteiden elinkaaren loppuun ja purkuun. Kiertotalouden kannalta keskeistä olisi tilojen ja maankäytön resurssitehokkuus. Materiaaleissa taas tulisi saada tuotetiedon käsittelyn pelisäännöt kuntoon. Myös RT:n tiekartassa kiertotalous on luontevasti esillä. Ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorisen mukaan vähähiilisyys ja kiertotalous tukevat rakentamisessa toisiaan.

Osaaminen kunniaan

Olennainen osa kiertotalouden etenemistä ja toteutumista on alalla työskentelevien ihmisten osaaminen. Osaamisen ennakointifoorumin raportin mukaan tulevaisuuden työelämässä painottuvat kestävän kehityksen ymmärrys, digitaidot sekä jatkuva oppiminen, jotka ovat tärkeitä myös kiertotalousyhteiskunnassa.

Perusopetuksessa ja yliopistossa kiinnostus kestävän rakentamisen teemaan on kovaa, mutta täydennyskoulutuksen puolella kira-alan kestävyysosaamiseen liittyvää jatkokoulutusta ei GBC Suomen ja Rakennustiedon Kiinteistö- ja rakennusalan tarjoama koulutuspaletti -tarvekyselyn mukaan ole tarpeeksi tarjolla tällä hetkellä.

Infra mukaan kiertotalouteen

Infrarakentaminen kuului päivässä jopa neljällä puheenvuorolla. Syyt inrfan painoarvolle ovat selkeät: Suurten volyymien infrassa myös ympäristövaikutukset ovat suuret. Hollannin infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriön kuuluvan Rijkswaterstaatin kiertotalousasiantuntijat Jessica Reis Leffers ja Evert Schut toivat esiin infran tärkeyttä kiertotaloudessa. Esimerkiksi Hollannissa rakennusmateriaalien kuluttamista luonnonvaroista puolet kuluu infrassa.

Infra on suurta myös julkisten hankintojen määrällä mitattuna. Väyläviraston osastonjohtaja Kristiina Laakson mukaan viraston hankinnan toimintalinjoilla ja kestävällä kehityksellä on lukuisia yhtymäkohtia. Viraston tavoitteena on muun muassa vähentää ilmaston ja ympäristön kannalta haitallisia päästöjä sekä energian ja materiaalien käyttöä väylien elinkaaren aikana. Suuren tilaajan haluna on sisällyttää hankintoihin ympäristökriteerejä ilmastonäkökulman, päästölaskennan, elinkaarikustannusten ja kiertotalouden huomioimisen tukemiseksi.

Hankinnoilla on merkitystä kiertotalouden edistämisessä. Rambollin kehityspäällikkö Riina Känkänen kehotti pohtimaan, miten hankinnat ja niiden mahdollisuudet voisi nähdä laajemmin koko infran elinkaaressa. Kiertotalouden toteutuminen alkaa tilaajan hankkeelle asettamien tavoitteiden määrittelystä. Työ kannattaa aloittaa tunnistamalla keskeiset tekijät ja vaikutukset eri rakentamisolosuhteissa ja elinkaaren vaiheessa aina maankäytön suunnittelusta uusiokäyttöön.

Uusiomateriaalien käytön edistäminen infrahankkeissa vaatii suunnitelmallisuutta, tiivisti myös Tampereen kaupungin massakoordinaattori Matti Pokkinen kuntatilaajan käytännön näkökulman.

Mikko Nousiainen, Matti Kuittinen ja Harri Hakaste vetivät tilaisuuden päätteeksi päivän havainnot yhteen ja siirsivät katseen ensi vuoteen. Kuva: Visa Kivisaari.

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2020 -tapahtuman live-tallenteen voit katsoa tästä linkistä kahden viikon ajan.

10 kiertotaloushanketta seurantaan!

Suomen kiertotalouden etenemistä voi seurata myös käynnissä olevien hankkeiden ja projektien määrällä. Kiertotalouspäivän esittelemät 10 kiertotalouden parissa työskentelevää kiinteistö- ja rakennusalan aloitetta kannattaa pitää seurannassa:

Hyppy-hankeKatso hankkeen esityskalvot

CIRCuITKatso hankkeen esityskalvot

Revisol -ikkunalasin kierrätysKatso hankkeen esityskalvot

FIGBC:n ja Sitran KiertotalousvalmennusKatso hankkeen esityskalvot

Valtakunnallisen jätesuunnitelman päivitys -maamassat kuriin!Katso hankkeen esityskalvot

Purkaa vai korjataKatso hankkeen esityskalvot

Helsingin kiertotalousvahti ja kierto- ja jakamistalouden tiekartta Katso hankkeen esityskalvot 
 
Purater -hankeKatso hankkeen esityskalvot

Varman kiertotalousperiaatteet ja ohjeistusKatso hankkeen esityskalvot 

Kiertotalous asuntomessuillaKatso hankkeen esityskalvot 

Päivän muut esitykset

Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma – Reijo Karhinen – Katso esityskalvot

Kiertotalous vähähiilisissä tiekartoissa – nykytilanne ja tulevat toimet Raklin ja RT:n tiekartoissa – Mikko Somersalmi, tekninen johtaja, Rakli (katso esityskalvot) – Pekka Vuorinen, ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennusteollisuus RT (katso esityskalvot)

How to create a successful circular economy strategy for built environment – Jessica Reis Leffers, Circular economy advisor Rijkswaterstaat, Hollanti & Evert Schut, Senior advisor, Rijkswaterstaat, Hollanti – Katso esityskalvot

Väyläviraston hankinnan toimintalinjat 2020 ja kestävä kehitys – Kristiina Laakso – Katso esityskalvot

Kuntatilaajan näkökulma – Matti Pokkinen – Katso esityskalvot

Hankintojen merkitys rakentamisen kiertotalouden edistämisessä – Riina Känkänen – Katso esityskalvot

Vähähiilisen kiertotalouden koulutustarpeet – Nani Pajunen ja Anni Kaukoranta – Katso esityskalvot

Kiinteistö- ja rakennusalan tarjoama koulutuspaletti – Jessica Karhu – Katso esityskalvot

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Suomen ensimmäinen BREEAM infrastructure sertifioitu hanke

31.3.2023
Elina Samila, FIGBC, haastatteli Janne Tikkamäkeä, Skanska, infrarakentamisen ympäristönäkökulmien muutoksesta. Tikkamäki toimii Väylä- ja Infrarakentamisen tulosyksikön johtajana ja on ollut mukana niin Lohja- Muurla (valmistunut 2009) kuin Lahden eteläinenkehätie Valtari

Miten huomioida biodiversiteetti rakentamisessa?

30.3.2023
Green Building Council Finlandin Rakentaminen-toimikunta on koonnut kattavan linkkilistan ja lähtötiedot biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen rakennus- ja kiinteistöalalla. On arvioitu, että biodiversiteettikato on yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos ja

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen