Rakentamisen ilmastovaikutusten vähentäminen on mahdollista nykykeinoin

Loikka-blogi

Juhani Huuhtanen
Asiantuntija
Green Building Partners Oy

Ympäristöministeriön työstämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on kasvattanut rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen tunnettuutta voimakkaasti. Kun odotettavissa on menetelmän pohjalta säädöstasoista rakentamisen ohjausta kuluvan vuosikymmenen aikana, on aihepiirin ympärillä käytävä keskustelu voimistunut. FIGBC:n toimikunnassa on tänä vuonna työstetty hiilineutraalin rakennuksen määritelmää, mutta avaan tässä kirjoituksessa sitä, kuinka rakennusten elinkaarivaikutuksiin voidaan puuttua kaikenlaisissa hankkeissa.

Elinkaaren hiilijalanjäljen muodostuminen

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen muodostumisen merkittävimmät vaiheet ovat rakennustuotteiden valmistuksen päästöt (A1-A3 tuotevaihe) ja käytönaikaisen ostoenergian päästöt (B6 energian käyttö). Näiden välinen keskinäinen suhde riippuu oleellisesti käytetystä laskentamenetelmästä (EN15978-pohjainen menetelmä kuten REM, vs. YM-menetelmä jossa energiapäästöt pienenevät), rakennustyypistä sekä rakenne- ja energiaratkaisuista.

Kaikista edellä luetelluista muuttujista huolimatta yhteistä näille päästöille on se, että tuotevaiheen päästöt muodostuvat heti rakennuksen elinkaaren alussa.

Käytön aikaisen energiankulutuksen päästöt syntyvät elinkaarella pitkän aikavälin yli ja niihin myös pystytään vaikuttamaan elinkaaren aikana. Tuotevaiheen päästöt taas aiheuttavat merkittävän hiilipiikin välittömästi – sikäli niihin puuttuminen on ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Hankkeiden ohjaus hiilijalanjälkeä pienentävään suuntaan on mahdollista, eikä sen myöskään tarvitse tarkoittaa väistämättä kasvavia rakennuskustannuksia.

Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on tärkeintä kiinnittää huomio akuutteihin ja suuruusluokaltaan merkittäviin asioihin.

Tuotevaiheen hiilijalanjäljen pienentäminen

Tuotevaiheen hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa suunnitteluratkaisuilla ja hankinnoilla. Tavanomaisessa betonirakentamisessakin voidaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa monilla tekijöillä, eikä kyse ole välttämättä investointikustannuksia kasvattavista valinnoista. Hiilijalanjäljen pienentämisen periaatteet voi redusoida yksinkertaisiksi nyrkkisäännöiksi kuten ”vältä metalleja ja kevennä rakenteita”, mutta vasta hankekohtaisella tarkastelulla saadaan tarkempi käsitys siitä, minkälaisilla toimenpiteillä on suurin vaikutus.

Julkisivumateriaalien moninaisuus tarjoaa usein mahdollisuuksia vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Betonisandwich-ulkoseinä on päästöiltään melko lailla keskivertoratkaisu. Suurempia päästöjä syntyy, mikäli betoniulkokuori korvataan tiilimuurauksella – vastaavasti taas rakenteen keventäminen (esimerkiksi kevyet julkisivulevytykset, eristerappaukset tai puujulkisivut betoniulkokuoren tilalla) pienentävät ulkoseinien päästöjä.

Runkoratkaisujen suhteen monet teräsrakenteisiin tai teräksen ja betonin liittorakenteisiin perustuvat ratkaisut ovat suuripäästöisimpiä – usein toimitilarakennusten pilari-palkki-runkojen päästöt ovatkin selkeästi suurempia kuin asuinkerrostalojen kantaviin betonielementtiväliseiniin perustuvissa rungoissa. Toisaalta toimitilakohteissa runkoratkaisuissakin on usein enemmän realistisia vaihtoehtoja, siinä missä asuinrakennusten rakenneratkaisuissa on vähemmän vapausasteita rungon osalta, mm. paloturvallisuus- ja akustiikkavaatimusten takia. Puurakentaminen tarjoaa merkittävää päästövähennyspotentiaalia perinteisiin betoniosiin verrattuna, mutta vaikkapa paikallavalettavan betonipilarilaattarungon korvaaminen teräspalkeilla- ja pilareilla sekä puulaatastolla saattaa johtaa merkittävästi kasvaviin päästöihin.

Toisaalta materiaalivalintoihin liittyvät kysymykset kytkeytyvät pelkän suunnittelun lisäksi myös hankintoihin. Eri tuotekategoriat ovatkin päästönäkökulmien osalta varsin erilaisessa asemassa.  Joissakin tuotteissa on käytännössä vain pari vaihtoehtoista valmistajaa (tai jopa monopoliasema), jolloin tuotevalinnan päästövaikutusmahdollisuudetkin ovat rajallisia. Toisaalta laajakaan tarjonta ja monipuolinen kilpailuasema ei välttämättä tarjoa hankintavaiheeseen selkeää päästövähennyspotentiaalia, jos valmistajakohtaisia spesifejä päästötietoja ei ole kattavasti saatavilla.

Rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen ei vaadi ihmetekoja, ja on mahdollista kaikenlaisissa hankkeissa, vaikka suunnitteluratkaisuja rajaavatkin monenlaiset reunaehdot.

YM:n hiilijalanjälkimenetelmän kehityksen rinnalla on käynnissä valtakunnallinen päästötietokantahanke, jossa kehitetään tietokanta geneerisille päästötiedoille. Se tuleekin yhdenmukaistamaan hiilijalanjälkilaskennan tuloksia, ja auttaa rakenneratkaisujen ja materiaalivalintojen välillä pähkäilyyn. Kuitenkin tuotespesifejä päästötietoja (EPD:ihin eli ympäristöselosteisiin pohjautuen) tarvitaan edelleen (ja jopa entistä enemmän), jotta valmistajien väliset erot hiilijalanjäljessä samoissa tuotekategorioissa saadaan nostettua esille.

Rakennustuotevalmistajille tässä onkin oivallinen motivaattori teettää omia EPD:itä tuotteistaan ja saavuttaa kilpailuetua tuoteryhmän sisällä ekotehokkailla tuotteillaan. Tämänhetkisessä tilanteessa joistakin tuotekategorioista löytyy kohtalaisen hyvin EPD-tietoja päästövertailujen tueksi, kun taas toisissa tuotteissa ei päästä tietopuutteiden takia käytännössä kiinni valmistajakohtaisiin eroihin.

Eri rakennustyypeissä tuotevaiheen tarkastelutkin saattavat muuttua aivan erilaisiksi. Pienissä rakennuksissa, kuten päiväkodeissa puurunkoisena toteuttaen runkopäästöt saattavat muodostua hyvin pieniksi – vastaavasti tällaisissa kohteissa perustusten ja alapohjan päästöt saattavat muodostaakin jo hyvin merkittävän osan koko tuotevaiheen päästöistä.

Käytönaikaisen hiilijalanjäljen pienentäminen

Käytönaikaisen hiilijalanjäljen pienentäminen on tuotevaiheeseen verrattuna erilainen teema. Siinä missä tuotevaiheen päästöt syntyvät heti rakennuksen elinkaaren aluksi täysimääräisesti, syntyvät käytönaikaiset päästöt vähittäin, vaikka isot linjat käytönaikaisen hiilijalanjäljenkin osalta vedetään jo suunnitteluvaiheessa. Toisaalta energiatehokkuuden sääntely rakentamisessa on ollut jo pitkään tuttua energiatodistusten myötä, mutta toisaalta energiatodistuksen E-lukulaskenta ei ota suoraan kantaa hiilijalanjälkeen.

E-lukulaskennassa eri ostoenergialajeille sovelletaan primäärienergiankulutukseen pohjautuvia kertoimia, jotka eivät ota kantaa energialajien ominaispäästöihin. Sähköntuotannon ominaispäästöjen merkittävän pienentymisen myötä tämä on johtanut kasvaneeseen eroon energiankäytön hiilijalanjäljen ja E-luvun välillä. Ostosähkön ominaispäästöt ovat jo usean vuoden ajan olleet keskimääräisen kaukolämpöverkon ominaispäästöjä pienemmät, ja erityisesti lämpöpumpuilla lämmitysenergian hiilijalanjälki voi olla vain murto-osa kaukolämmöstä. Toisaalta kaukolämpöverkoissakin on valtavia eroja – suuripäästöisiä fossiilisten polttoaineiden polttoon perustuvia kaukolämpöverkkoja ovat esimerkiksi Espoo ja Helsinki, ja vastaavasti joissakin kaupungeissa kaukolämpöverkkojen ominaispäästöt ovat olleet jo vuosia hyvin pieniä esimerkiksi metsäteollisuuden hukkalämpöjen ja uusiutuvien polttoaineiden hyödyntämisen ansiosta.

Kokonaan oma lukunsa on E-lukulaskennan suhde todellisuuteen – käytönaikaisen hiilijalanjäljen syntymisessä käyttäjällä on oleellinen merkitys. Energiaselvitys ei pysty (eikä toki suoraan pyrikään) ennakoimaan täydellisesti toteumaa, vaan esittää yhdenmukaisilla laskentaperiaatteilla rakennuksen ominaisuuksiin perustuvan tunnusluvun.

Energiankulutuksen hiilijalanjälkeen voidaan kuitenkin myös vaikuttaa elinkaaren aikana huomattavasti. 50 vuoden tarkastelujaksolla talotekniikkaa uusitaan joka tapauksessa järjestelmien teknisten käyttöikien päättyessä – myös energiankulutukseen voidaan vaikuttaa monessa välissä. Toisaalta myös ostoenergian ominaispäästöjen kehitys tulee väistämättä muokkaamaan käytönaikaisia päästöjä. YM-laskentamenettelyyn sisällytetyt oletukset energiasektorin päästövähennyksistä osaltaan ottavatkin tämän näkemyksen huomioon.

Muut näkökulmat ja priorisointi

Elinkaaren hiilijalanjälkeen liittyy myös runsaasti muita aspekteja kuin edellä käsitellyt rakenne- ja energiaratkaisut. Elinkaareen liittyy muitakin päästöjä aiheuttavia vaiheita, ja rakennuksilla on elinkaaren päästöjen lisäksi erilaisia elinkaaren ulkopuolisia ilmastovaikutuksia, kuten hiilen sidontaan ja varastointiin tai tuotteiden kierrätettävyyteen liittyvät näkökulmat. Kuitenkin ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on tärkeintä kiinnittää huomio akuutteihin ja suuruusluokaltaan merkittäviin asioihin.

Rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen ei vaadi ihmetekoja, ja on mahdollista kaikenlaisissa hankkeissa, vaikka suunnitteluratkaisuja rajaavatkin monenlaiset reunaehdot. Elinkaariarviointiin liittyy aina oletuksia ja epävarmuuksia, mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö asioiden suuruusluokkia olisi mahdollista arvioida relevantilla tarkkuustasolla ja sitä kautta löytää konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Green Building Partners Oy

www.gbp.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Geopolymeeribetonin comeback – Lohjan Pyörteessä vietiin kiertotalous käytäntöön poikkitieteellisellä yhteistyöllä ja rohkeudella

18.1.2021

LOIKKA-blogi | Erilaiset geopolymeerit ja vaihtoehtoisia sideaineita hyödyntävät betonit tekevät voimakkaasti paluuta rakennusmateriaaleiksi alhaisempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta. Lohjan asuntomessuille 2021 valmistuvalle Pyörre-talolle valettiin aurinkoisena syyskuun maanantaina, 28.9.2020, geopolymeeribetonista autotallin lattia.

A-Insinöörit ja Realia ovat Green Building Council Finlandin kumppanijäsenet vuonna 2021

15.1.2021
A-Insinöörit ja Realia toimivat Green Building Council Finlandin kumppanijäseninä vuonna 2021. Kumppanijäsenten ja FIGBC:n yhteisenä tavoitteena on vauhdittaa rakennus- ja kiinteistöalan muutosta kohti ekologisesti kestävämpiä toimintatapoja ja ratkaisuja. Kuluvat vuodet

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymän kick- off -webinaari kutsui mukaan tekemään muutosta

13.1.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä hankkeen kick-off pidettiin 12.1.2021 yli 70 osallistujan seurassa. Kick-offin tavoitteena oli jakaa tietoa hankkeesta ja innostaa toimijoita mukaan. Jos et itse ehtinyt kick-off tilaisuuteen, ei

#BuildingLife -lähettiläät kannustavat nopeisiin toimiin rakennetun ympäristön hiilipäästöjen vähentämiseksi

12.1.2021
Joukko merkittäviä suomalaisia yritysjohtajia on lähtenyt #BuildingLife-lähettiläiksi näyttämään omalla esimerkillään, miten rakennettua ympäristöä viedään kohti hiilineutraaliutta. #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin hanke, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen

Jäsenemme – kerro ajankohtaisia kuulumisia tai näkökulmiasi Loikka-blogissa!

8.1.2021

Tervetuloa kirjoittamaan, herättämään keskustelua ja kertomaan organisaatiosi kestävän rakennetun ympäristön asioista laajemmalle yleisölle! Blogissa julkaistaan kannanottoja, nostoja ja mielipiteitä kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraalisuudesta, kiertotaloudesta ja kestävämmän elämän lähtökohdista kumpuavista aiheista.

WorldGBC:n vuosikertomus 2020 julkaistu: verkoston työ tarpeellisempaa kuin koskaan ennen

7.1.2021

World Green Building Council (WorldGBC) julkaisi vuodenvaihteessa vuosikertomuksensa vuodelta 2020. Julkaisussa esitellään sekä WorldGBC:n että maailmanlaajuisen Green Building Council -verkoston viime vuoden tärkeimpiä saavutuksia.

Fira Green Building Council Finlandin jäseneksi

18.12.2020

Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Fira Group Oy:n jäsenekseen. Fira on rakennusalan rohkea uudistaja, joka luo kestävää rakennettua ympäristöä ihmisiä kuunnellen.

Kuljetusrinki Green Building Council Finlandin jäseneksi

18.12.2020

Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Kuljetusrinki Oy:n jäsenekseen. Kuljetusrinki Oy on 30-vuotias perheyritys, joka tuottaa ympäristönhuoltopalveluita meille ja tuleville sukupolville. Tärkeimpinä arvoina toimintaa ohjaavat vastuullisuus, läpinäkyvyys ja ympäristöasiat.

FIGBC:n toimiston joulunaika

16.12.2020

Toimistomme lomailee pääosin 23.12.2020 – 3.1.2021.

Toivotamme jäsenverkostollemme ja yhteistyökumppaneillemme onnellista joulunaikaa ja kestävämpää tulevaa vuotta!

OP Kiinteistösijoitus ja 17 organisaatiota maailmanlaajuisesti liittyivät Net Zero Carbon Buildings -sitoumukseen

11.12.2020
Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotispäivänä Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen allekirjoittaneiden määrä nousee 128:aan. Suomen uusin hiilineutraalia energiankäyttöä tavoitteleva yritys on OP Ryhmään kuuluva OP Kiinteistösijoitus Oy. Kansainvälinen Net Zero Carbon Buildings

STARK Green Building Council Finlandin jäseneksi

10.12.2020
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt rakennustarvikeliike Starkin jäsenekseen. Green Building Council Finland on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

WorldGBC launches #BuildingLife project to deliver EU Green Deal

8.12.2020
European Green Building Councils will develop 10 national roadmaps and an EU policy roadmap to decarbonise the built environment across the whole lifecycle 7 December 2020, London – In the runup

#BuildingLife -projekti tuo rakennetun ympäristön päästövähennyskeinot kaikkien ulottuville

7.12.2020
Rakennetun ympäristön parhaat päästövähennyskeinot tulee ottaa nopealla aikataululla laajasti käyttöön, jotta ilmastokatastrofi voidaan välttää ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteet saavuttaa. #BuildingLife -hankkeen keskeisenä tavoitteena on määrittää kunnianhimoiset välitavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet alan

Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin energiankäytön!

2.12.2020

Kojamo Oyj on allekirjoittanut Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen. Uuden vastuullisuusohjelmansa mukaisesti Kojamo tähtää omien kiinteistöjensä hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 mennessä.

Uusi kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kutsuu sinut mukaan yhteistyöhön

1.12.2020
Uusi kiertotaloushankkeemme Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä on alkanut. Kutsumme kaikkia tahoja mukaan kertomaan ylpeästi omasta osaamisestaan ja työstään ja jakamaan sitä tämän hankkeen kautta muille. KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISKESKITTYMÄ

Uusi opas kokoaa taloyhtiöille vinkit energiaviisauteen

1.12.2020
Taloyhtiöissä on kasvavaa kiinnostusta löytää kustannussäästöjä kehittämällä energiatehokkuutta ja samalla vähentää rakennusten ilmastovaikutuksia. Ratkaisuja taloyhtiöille on tarjolla runsaasti, mutta tieto on hajallaan eri lähteissä. Uusi opas kokoaa vinkit energiatehokkuuden kehittämiseen

Tee tilaa ajattelulle ja uusien mahdollisuuksien tunnistamiselle vuonna 2021

26.11.2020
LOIKKA-blogi, Mikko Nousiainen | Kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyen uutta tietoa on tarjolla valtavasti ja tästä tulisi kiteyttää oleellinen, oikeat palaset yhdistäen. Jatkuvassa kiireessä tämä ei onnistu, vaan ajattelulle ja uusien

Green Friday: ilmainen loppuvuosi uusille jäsenille

25.11.2020
Aloitimme Green Friday -hengessä 31.12.2020 asti jatkuvan jäsenkampanjamme, jossa vuoden loppuun mennessä liittyneet uudet jäsenet eivät maksa kuluvan vuoden 2020 jäsenmaksua. Tee nyt päätös liittyä jäseneksi ja pääset heti mukaan

Green Building Council Finlandin syyskokous täydensi hallitusta, Anne Kaiser jatkaa varapuheenjohtajana

24.11.2020

Green Building Council Finland (GBC Suomi ry) on syyskokouksessaan 24.11.2020 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelmasta. Anne Kaiser valittiin jatkamaan varapuheenjohtajana.

Antilooppi, Trevian Rahastot ja Granlund kirittämään kiinteistöjen hiilineutraalia energiankäyttöä!

24.11.2020

Net Zero Carbon Buildings -sitoumus sai marraskuussa kolme uutta allekirjoittajaa. Antilooppi, Trevian Rahastot ja Granlund lähtevät mukaan kirittämään nollahiilirakennusten yleistymistä Suomessa.

Jäsen: anna meille palautetta vastaamalla jäsentyytyväisyyskyselyyn

23.11.2020
Hyvä jäsen, Pyydämme palautettasi Green Building Council Finlandin toiminnasta vuonna 2020. Voit halutessasi vastata anonyymisti. Kysely on lyhyt nopean vastaamisen mahdollistamiseksi. Vastauksesi on meille tärkeä!  Kyselyn tulosten perusteella arvioimme toimintaamme

Mitä Suomi voi oppia Hollannilta infran kiertotaloudesta?

23.11.2020
Hollannin infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriöön kuuluvan Rijkswaterstaatin kokemusten mukaan infralla on suuri painoarvo kiertotaloudessa. Sen opeista voi hyötyä myös Suomen infra-ala kiertotalouskestävyytensä kehittämisessä. Alankomaiden väyläviranomaisen opeista kertoivat kiertotalousasiantuntijat Jessica Leffers ja

Ilmastoviisaat virtuaalimessut osoittivat, että taloyhtiöillä on paljon keinoja vähentää energiankulutustaan

20.11.2020

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen virtuaalimessut pureutuivat taloyhtiöiden uusiin energiaratkaisuihin sekä keinoihin, joilla valjastaa mittaustieto säästämään rahaa ja energiaa. Samalla esiteltiin Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankeen tuloksia ja konkreettisia palveluesimerkkejä taloyhtiöille.

FIGBC pyytää lausuntoja hiilineutraalin rakennuksen määritelmästä

19.11.2020

Tutustu hiilineutraalin rakennuksen määritelmään ja anna palautetta jatkokehitystä varten 6.1.2021 mennessä.
Määritelmä soveltuu rakennuksen hiilineutraaliuden ja vähähiilisyyden osoittamiseen, hankkeiden ohjaamiseen kohti hiilineutraaliuutta, sekä tavoitteista ja toimenpiteistä viestimiseen.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami