Rakentamisen ilmastovaikutusten vähentäminen on mahdollista nykykeinoin

Loikka-blogi

Juhani Huuhtanen
Asiantuntija
Green Building Partners Oy

Ympäristöministeriön työstämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on kasvattanut rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen tunnettuutta voimakkaasti. Kun odotettavissa on menetelmän pohjalta säädöstasoista rakentamisen ohjausta kuluvan vuosikymmenen aikana, on aihepiirin ympärillä käytävä keskustelu voimistunut. FIGBC:n toimikunnassa on tänä vuonna työstetty hiilineutraalin rakennuksen määritelmää, mutta avaan tässä kirjoituksessa sitä, kuinka rakennusten elinkaarivaikutuksiin voidaan puuttua kaikenlaisissa hankkeissa.

Elinkaaren hiilijalanjäljen muodostuminen

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen muodostumisen merkittävimmät vaiheet ovat rakennustuotteiden valmistuksen päästöt (A1-A3 tuotevaihe) ja käytönaikaisen ostoenergian päästöt (B6 energian käyttö). Näiden välinen keskinäinen suhde riippuu oleellisesti käytetystä laskentamenetelmästä (EN15978-pohjainen menetelmä kuten REM, vs. YM-menetelmä jossa energiapäästöt pienenevät), rakennustyypistä sekä rakenne- ja energiaratkaisuista.

Kaikista edellä luetelluista muuttujista huolimatta yhteistä näille päästöille on se, että tuotevaiheen päästöt muodostuvat heti rakennuksen elinkaaren alussa.

Käytön aikaisen energiankulutuksen päästöt syntyvät elinkaarella pitkän aikavälin yli ja niihin myös pystytään vaikuttamaan elinkaaren aikana. Tuotevaiheen päästöt taas aiheuttavat merkittävän hiilipiikin välittömästi – sikäli niihin puuttuminen on ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Hankkeiden ohjaus hiilijalanjälkeä pienentävään suuntaan on mahdollista, eikä sen myöskään tarvitse tarkoittaa väistämättä kasvavia rakennuskustannuksia.

Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on tärkeintä kiinnittää huomio akuutteihin ja suuruusluokaltaan merkittäviin asioihin.

Tuotevaiheen hiilijalanjäljen pienentäminen

Tuotevaiheen hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa suunnitteluratkaisuilla ja hankinnoilla. Tavanomaisessa betonirakentamisessakin voidaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa monilla tekijöillä, eikä kyse ole välttämättä investointikustannuksia kasvattavista valinnoista. Hiilijalanjäljen pienentämisen periaatteet voi redusoida yksinkertaisiksi nyrkkisäännöiksi kuten ”vältä metalleja ja kevennä rakenteita”, mutta vasta hankekohtaisella tarkastelulla saadaan tarkempi käsitys siitä, minkälaisilla toimenpiteillä on suurin vaikutus.

Julkisivumateriaalien moninaisuus tarjoaa usein mahdollisuuksia vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Betonisandwich-ulkoseinä on päästöiltään melko lailla keskivertoratkaisu. Suurempia päästöjä syntyy, mikäli betoniulkokuori korvataan tiilimuurauksella – vastaavasti taas rakenteen keventäminen (esimerkiksi kevyet julkisivulevytykset, eristerappaukset tai puujulkisivut betoniulkokuoren tilalla) pienentävät ulkoseinien päästöjä.

Runkoratkaisujen suhteen monet teräsrakenteisiin tai teräksen ja betonin liittorakenteisiin perustuvat ratkaisut ovat suuripäästöisimpiä – usein toimitilarakennusten pilari-palkki-runkojen päästöt ovatkin selkeästi suurempia kuin asuinkerrostalojen kantaviin betonielementtiväliseiniin perustuvissa rungoissa. Toisaalta toimitilakohteissa runkoratkaisuissakin on usein enemmän realistisia vaihtoehtoja, siinä missä asuinrakennusten rakenneratkaisuissa on vähemmän vapausasteita rungon osalta, mm. paloturvallisuus- ja akustiikkavaatimusten takia. Puurakentaminen tarjoaa merkittävää päästövähennyspotentiaalia perinteisiin betoniosiin verrattuna, mutta vaikkapa paikallavalettavan betonipilarilaattarungon korvaaminen teräspalkeilla- ja pilareilla sekä puulaatastolla saattaa johtaa merkittävästi kasvaviin päästöihin.

Toisaalta materiaalivalintoihin liittyvät kysymykset kytkeytyvät pelkän suunnittelun lisäksi myös hankintoihin. Eri tuotekategoriat ovatkin päästönäkökulmien osalta varsin erilaisessa asemassa.  Joissakin tuotteissa on käytännössä vain pari vaihtoehtoista valmistajaa (tai jopa monopoliasema), jolloin tuotevalinnan päästövaikutusmahdollisuudetkin ovat rajallisia. Toisaalta laajakaan tarjonta ja monipuolinen kilpailuasema ei välttämättä tarjoa hankintavaiheeseen selkeää päästövähennyspotentiaalia, jos valmistajakohtaisia spesifejä päästötietoja ei ole kattavasti saatavilla.

Rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen ei vaadi ihmetekoja, ja on mahdollista kaikenlaisissa hankkeissa, vaikka suunnitteluratkaisuja rajaavatkin monenlaiset reunaehdot.

YM:n hiilijalanjälkimenetelmän kehityksen rinnalla on käynnissä valtakunnallinen päästötietokantahanke, jossa kehitetään tietokanta geneerisille päästötiedoille. Se tuleekin yhdenmukaistamaan hiilijalanjälkilaskennan tuloksia, ja auttaa rakenneratkaisujen ja materiaalivalintojen välillä pähkäilyyn. Kuitenkin tuotespesifejä päästötietoja (EPD:ihin eli ympäristöselosteisiin pohjautuen) tarvitaan edelleen (ja jopa entistä enemmän), jotta valmistajien väliset erot hiilijalanjäljessä samoissa tuotekategorioissa saadaan nostettua esille.

Rakennustuotevalmistajille tässä onkin oivallinen motivaattori teettää omia EPD:itä tuotteistaan ja saavuttaa kilpailuetua tuoteryhmän sisällä ekotehokkailla tuotteillaan. Tämänhetkisessä tilanteessa joistakin tuotekategorioista löytyy kohtalaisen hyvin EPD-tietoja päästövertailujen tueksi, kun taas toisissa tuotteissa ei päästä tietopuutteiden takia käytännössä kiinni valmistajakohtaisiin eroihin.

Eri rakennustyypeissä tuotevaiheen tarkastelutkin saattavat muuttua aivan erilaisiksi. Pienissä rakennuksissa, kuten päiväkodeissa puurunkoisena toteuttaen runkopäästöt saattavat muodostua hyvin pieniksi – vastaavasti tällaisissa kohteissa perustusten ja alapohjan päästöt saattavat muodostaakin jo hyvin merkittävän osan koko tuotevaiheen päästöistä.

Käytönaikaisen hiilijalanjäljen pienentäminen

Käytönaikaisen hiilijalanjäljen pienentäminen on tuotevaiheeseen verrattuna erilainen teema. Siinä missä tuotevaiheen päästöt syntyvät heti rakennuksen elinkaaren aluksi täysimääräisesti, syntyvät käytönaikaiset päästöt vähittäin, vaikka isot linjat käytönaikaisen hiilijalanjäljenkin osalta vedetään jo suunnitteluvaiheessa. Toisaalta energiatehokkuuden sääntely rakentamisessa on ollut jo pitkään tuttua energiatodistusten myötä, mutta toisaalta energiatodistuksen E-lukulaskenta ei ota suoraan kantaa hiilijalanjälkeen.

E-lukulaskennassa eri ostoenergialajeille sovelletaan primäärienergiankulutukseen pohjautuvia kertoimia, jotka eivät ota kantaa energialajien ominaispäästöihin. Sähköntuotannon ominaispäästöjen merkittävän pienentymisen myötä tämä on johtanut kasvaneeseen eroon energiankäytön hiilijalanjäljen ja E-luvun välillä. Ostosähkön ominaispäästöt ovat jo usean vuoden ajan olleet keskimääräisen kaukolämpöverkon ominaispäästöjä pienemmät, ja erityisesti lämpöpumpuilla lämmitysenergian hiilijalanjälki voi olla vain murto-osa kaukolämmöstä. Toisaalta kaukolämpöverkoissakin on valtavia eroja – suuripäästöisiä fossiilisten polttoaineiden polttoon perustuvia kaukolämpöverkkoja ovat esimerkiksi Espoo ja Helsinki, ja vastaavasti joissakin kaupungeissa kaukolämpöverkkojen ominaispäästöt ovat olleet jo vuosia hyvin pieniä esimerkiksi metsäteollisuuden hukkalämpöjen ja uusiutuvien polttoaineiden hyödyntämisen ansiosta.

Kokonaan oma lukunsa on E-lukulaskennan suhde todellisuuteen – käytönaikaisen hiilijalanjäljen syntymisessä käyttäjällä on oleellinen merkitys. Energiaselvitys ei pysty (eikä toki suoraan pyrikään) ennakoimaan täydellisesti toteumaa, vaan esittää yhdenmukaisilla laskentaperiaatteilla rakennuksen ominaisuuksiin perustuvan tunnusluvun.

Energiankulutuksen hiilijalanjälkeen voidaan kuitenkin myös vaikuttaa elinkaaren aikana huomattavasti. 50 vuoden tarkastelujaksolla talotekniikkaa uusitaan joka tapauksessa järjestelmien teknisten käyttöikien päättyessä – myös energiankulutukseen voidaan vaikuttaa monessa välissä. Toisaalta myös ostoenergian ominaispäästöjen kehitys tulee väistämättä muokkaamaan käytönaikaisia päästöjä. YM-laskentamenettelyyn sisällytetyt oletukset energiasektorin päästövähennyksistä osaltaan ottavatkin tämän näkemyksen huomioon.

Muut näkökulmat ja priorisointi

Elinkaaren hiilijalanjälkeen liittyy myös runsaasti muita aspekteja kuin edellä käsitellyt rakenne- ja energiaratkaisut. Elinkaareen liittyy muitakin päästöjä aiheuttavia vaiheita, ja rakennuksilla on elinkaaren päästöjen lisäksi erilaisia elinkaaren ulkopuolisia ilmastovaikutuksia, kuten hiilen sidontaan ja varastointiin tai tuotteiden kierrätettävyyteen liittyvät näkökulmat. Kuitenkin ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on tärkeintä kiinnittää huomio akuutteihin ja suuruusluokaltaan merkittäviin asioihin.

Rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen ei vaadi ihmetekoja, ja on mahdollista kaikenlaisissa hankkeissa, vaikka suunnitteluratkaisuja rajaavatkin monenlaiset reunaehdot. Elinkaariarviointiin liittyy aina oletuksia ja epävarmuuksia, mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö asioiden suuruusluokkia olisi mahdollista arvioida relevantilla tarkkuustasolla ja sitä kautta löytää konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Green Building Partners Oy

www.gbp.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

World Green Building Week 2020 toi runsaasti näkyvyyttä kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmuutokselle

30.9.2020
Kestävän rakennetun ympäristön teemaviikko Green Building Week – WGBW (21.–25.9.2020) kokosi kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiot vähähiilisen tulevaisuuden äärelle. Suomessa alan ilmastoteot saivat runsaasti mediahuomiota. Viime viikolla järjestetty World Green Building

Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) syyskokous 2020

28.10.2020

Hyvä jäsen, kutsumme sinut Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) syyskokoukseen ja sen jälkeiseen jäsentilaisuuteen.

Tervetuloa mukaan uudet jäsenet!

27.10.2020
Toimintaamme on tullut mukaan 19 uutta jäsenorganisaatiota muutaman viime kuukauden aikana. Laajeneva yhteistyö mahdollistaa uusia tapoja edistää kestävyyttä rakennetussa ympäristössä. Uudet jäsenet ovat Artic-Kaihdin Oy, SSA Group Oy, Helsingin yliopisto,

Kestävän rakentamisen asiantuntijat virtuaalisesti koolla marraskuun alussa

26.10.2020
Kolmen vuoden välein järjestettävä kestävän rakenta­mi­sen maailman­kongressi BEYOND 2020 – World Sustainable Built Environment Online Conference kokoontuu marras­kuun alus­sa. Tukeva kattaus kestävän rakentamisen paikallisesta tilasta ja globaalista tulevaisuudesta avataan johtavien

Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosseminaarin satoa – Tutustu tulosraporttiin ja ideakortteihin

22.10.2020
FIGBC:n ja Sitran Kiertotalousvalmennus saatiin tällä erää päätökseen tulosseminaarin muodossa 21.10.2020. Valmennus on vauhdittanut rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttanut ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO

Kiertotalous muuttuu todeksi rakennusalalle!

21.10.2020

Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosseminaarissa tänään 21.10.2020 klo 13 esitellään hankkeen tuloksia ja kuullaan puheenvuoroja hankkeen pilottiorganisaatioilta Helsingin kaupungin asemakaavoitukselta, SATO Oyj:ltä ja Senaatti-kiinteistöiltä. Tulosseminaaria voit seurata verkossa Teamsilla.

Kestävä kaupunkisuunnittelu tarvitsee kiertotaloutta

20.10.2020

Kaavoituksella on tärkeä rooli kestävän, hiilineutraalin rakennetun ympäristön suunnittelussa. Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa kiertotalous on tunnistettu tärkeäksi teemaksi, jota halutaan edistää uusia ratkaisuja kokeilemalla.

Ramirent Green Building Council Finlandin jäseneksi

12.10.2020
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Ramirentin jäsenekseen. Green Building Council Finland on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa ihmisille

Hankeohjauksella ja yhteistyöllä merkittävä rooli hiilijalanjäljen vähentämisessä – case Suomalais-venäläinen koulu

9.10.2020
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Hiilineutraaliustavoitteet asetettiin jo suunnittelukilpailun aikana. Helsinkiin ensi vuonna valmistuvan Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjäljestä on tulossa

Rakennusten aurinkosuojauksessa vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia energiatehokkuuden edistämiseksi

30.9.2020
LOIKKA-blogi, Juhana Repo | Aurinkosuojausratkaisuja toteuttava erikoisliikeketju Artic Store liittyi hiljattain mukaan Green Building Council Finlandin toimintaan, koska yrityksessä uskotaan, että tietoisuus aurinkosuojauksen hyödyistä ei ole vielä saavuttanut kaikkia rakennetun

#BuildingLife -kampanja nostaa rakennukset EU:n ilmastotyön keskiöön

30.9.2020
World Green Building Councilin #BuildingLife -kampanja käynnistettiin Euroopan parlamentissa 24.9.2020. Kampanjan tavoitteena on tulevien vuosien aikana nostaa rakennusten energian- ja materiaalien käytön vähentäminen EU:n ja jäsenvaltioiden keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. #BuildingLife -kampanjan

FIGBC juhli 10-vuotista toimintaansa etäjuhlien merkeissä

29.9.2020

Green Building Council Finland juhlisti 10-vuotista taivaltaan 24.9.2020. Tilaisuus pidettiin ajan hengessä etänä, mutta tarkoitus on vielä juhlistaa saavutusta kasvokkainkin.

Vaalitoimikunta hakee Green Building Council Finlandin hallitukseen jäseniä

29.9.2020
Green Building Council Finlandin marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa täydennetään yhdistyksen hallitusta. Hallitukseen valittavien henkilöiden valintaa valmistelee vaalitoimikunta. Jos olet kiinnostunut FIGBC:n hallitustehtävistä ja toiminnan kehittämisestä tai haluat ehdottaa henkilöitä hallitukseen, ota

World Green Building -viikko avattiin vähähiilisten ratkaisujen parissa

25.9.2020

Hiilineutraalit ratkaisut rakennettuun ympäristöön- tilaisuus avasi kansainvälisen World Green Building- viikon Suomessa. Viikon teemana on #ActOnClimate, jonka toteuttamiseen tilaisuuden puheenvuorot tarjosivat laajan kattauksen ideoita ja työkaluja niin maailmalta kuin Suomestakin.

Hiilineutraalius tulee, oletko valmis?

25.9.2020
Johtavat kiinteistönomistajat ovat sitoutuneet hiilineutraaliin energiankäyttöön, hiilijalanjäljen laskenta ja raja-arvot tulevat osaksi rakennuslupaa ja kunnianhimoisimmat rakennushankkeet tähtäävät myös rakennustuotteiden päästöjen nollaamiseen. Onko sinun organisaatiosi valmis vastaamaan uuden ajan haasteisiin ja

FIGBC:n strategia 2021-2023 keskittyy toimialan nopeaan kestävyysmuutokseen ja yhteistyöhön

24.9.2020

Green Building Council Finlandin uudessa strategiassa määritetään vuoden 2035 kestävyysvisio välitavoitteineen, niiden saavuttamiseen keskittyvät kolmevuotiset kehitysprojektit sekä toimintaa ohjaavat arvot. Pääpaino on hiilineutraaliuden ja kiertotalouden edistämisessä.

One Planet SBC Programme relies on Circularity

24.9.2020
The One Planet Network’s Sustainable Buildings and Construction Programme (SBC) will #ActOnClimate by supporting transition to circularity, mainstreaming resource efficiency and providing training to share key learnings and achieve impacts.

Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin satoa

23.9.2020
Green Building Council Finland, RAKLI ja ympäristöministeriö järjestivät jo perinteeksi muodostuneen Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin tiistaina 22.9. Samalla julkistettiin kestävän alueen määritelmän päivitys. Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa tapatumasivulla ja tilaisuuden tallenne katsottavissa täällä. Tilaisuuden alussa käsiteltiin kiertotaloutta ja vähähiilisyyden teemoja MRL-uudistuksessa. Puhujana

Rakentamisen ilmastovaikutusten vähentäminen on mahdollista nykykeinoin

23.9.2020

LOIKKA-blogi, Juhani Huuhtanen | Ympäristöministeriön työstämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on kasvattanut rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen tunnettuutta voimakkaasti. Avaan kirjoituksessani, kuinka rakennusten elinkaarivaikutuksiin voidaan puuttua kaikenlaisissa hankkeissa.

Vaikuttava vuosikymmen kestävän rakennetun ympäristön asialla

23.9.2020

Juhlavuottaan viettävä FIGBC on kehittynyt kymmenessä vuodessa Suomen vaikuttavimmaksi ja laaja-alaisimmaksi kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkostoksi. Kiinteistö- ja rakennusalan kestävää kehitystä kirittää viisi aktiivista toimikuntaa ja yli 170 jäsenorganisaatiota.

UUSI KESTÄVÄN ALUEEN MÄÄRITELMÄ OTTAA KANTAA ILMASTOHAASTEISIIN JA KIERTOTALOUTEEN

22.9.2020
Julkaisuvapaa 22.9.2020 klo 13.00 Tutustu tästä FIGBC:n kestävän alueen päivitettyyn määritelmään 2020 Kiertotalous ja ilmastotavoitteet haastavat kestävän aluesuunnittelun. Tähän haasteeseen vastaa Green Building Council Finlandin päivitetty Kestävän alueen määritelmä. Uusi

Loikka 2/20 on julkaistu!

21.9.2020

Vuoden 2020 viimeisessä Loikka-numerossa keskitytään kestävään rakentamiseen ja vihreään elvytykseen. Ajankohtaisissa artikkeleissa käsitellään esimerkiksi koronan vaikutusta vihreään elvytykseen, asumisen tulevaisuutta, kaupunkien roolia kestävässä rakentamisessa ja FIGBC:n kymmenvuotista taivalta.

11th Annual World Green Building Week (21–25 Sept.) Sparks Over 135 Events Across 35 Countries to Combat Climate Change

21.9.2020
The World Green Building Council issues call for government and business leaders to prioritise net zero buildings and secures 110 Net Zero Carbon Buildings Commitment signatories. LONDON, 21 September 2020

FIGBC sitoutuu hiilineutraaliin energiankäyttöön omassa toiminnassaan

21.9.2020
Green Building Council Finland on allekirjoittanut kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen. FIGBC:n tavoitteena on omien toimitilojensa hiilineutraali energiankäyttö, jota tullaan edistämään tiiviillä yhteistyöllä vuokranantajan ja muiden BIM-kampuksen sidosryhmien kanssa.
    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami