Rakentamisen ilmastovaikutusten vähentäminen on mahdollista nykykeinoin

Loikka-blogi

Juhani Huuhtanen
Asiantuntija
Green Building Partners Oy

Ympäristöministeriön työstämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on kasvattanut rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen tunnettuutta voimakkaasti. Kun odotettavissa on menetelmän pohjalta säädöstasoista rakentamisen ohjausta kuluvan vuosikymmenen aikana, on aihepiirin ympärillä käytävä keskustelu voimistunut. FIGBC:n toimikunnassa on tänä vuonna työstetty hiilineutraalin rakennuksen määritelmää, mutta avaan tässä kirjoituksessa sitä, kuinka rakennusten elinkaarivaikutuksiin voidaan puuttua kaikenlaisissa hankkeissa.

Elinkaaren hiilijalanjäljen muodostuminen

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen muodostumisen merkittävimmät vaiheet ovat rakennustuotteiden valmistuksen päästöt (A1-A3 tuotevaihe) ja käytönaikaisen ostoenergian päästöt (B6 energian käyttö). Näiden välinen keskinäinen suhde riippuu oleellisesti käytetystä laskentamenetelmästä (EN15978-pohjainen menetelmä kuten REM, vs. YM-menetelmä jossa energiapäästöt pienenevät), rakennustyypistä sekä rakenne- ja energiaratkaisuista.

Kaikista edellä luetelluista muuttujista huolimatta yhteistä näille päästöille on se, että tuotevaiheen päästöt muodostuvat heti rakennuksen elinkaaren alussa.

Käytön aikaisen energiankulutuksen päästöt syntyvät elinkaarella pitkän aikavälin yli ja niihin myös pystytään vaikuttamaan elinkaaren aikana. Tuotevaiheen päästöt taas aiheuttavat merkittävän hiilipiikin välittömästi – sikäli niihin puuttuminen on ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Hankkeiden ohjaus hiilijalanjälkeä pienentävään suuntaan on mahdollista, eikä sen myöskään tarvitse tarkoittaa väistämättä kasvavia rakennuskustannuksia.

Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on tärkeintä kiinnittää huomio akuutteihin ja suuruusluokaltaan merkittäviin asioihin.

Tuotevaiheen hiilijalanjäljen pienentäminen

Tuotevaiheen hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa suunnitteluratkaisuilla ja hankinnoilla. Tavanomaisessa betonirakentamisessakin voidaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa monilla tekijöillä, eikä kyse ole välttämättä investointikustannuksia kasvattavista valinnoista. Hiilijalanjäljen pienentämisen periaatteet voi redusoida yksinkertaisiksi nyrkkisäännöiksi kuten ”vältä metalleja ja kevennä rakenteita”, mutta vasta hankekohtaisella tarkastelulla saadaan tarkempi käsitys siitä, minkälaisilla toimenpiteillä on suurin vaikutus.

Julkisivumateriaalien moninaisuus tarjoaa usein mahdollisuuksia vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Betonisandwich-ulkoseinä on päästöiltään melko lailla keskivertoratkaisu. Suurempia päästöjä syntyy, mikäli betoniulkokuori korvataan tiilimuurauksella – vastaavasti taas rakenteen keventäminen (esimerkiksi kevyet julkisivulevytykset, eristerappaukset tai puujulkisivut betoniulkokuoren tilalla) pienentävät ulkoseinien päästöjä.

Runkoratkaisujen suhteen monet teräsrakenteisiin tai teräksen ja betonin liittorakenteisiin perustuvat ratkaisut ovat suuripäästöisimpiä – usein toimitilarakennusten pilari-palkki-runkojen päästöt ovatkin selkeästi suurempia kuin asuinkerrostalojen kantaviin betonielementtiväliseiniin perustuvissa rungoissa. Toisaalta toimitilakohteissa runkoratkaisuissakin on usein enemmän realistisia vaihtoehtoja, siinä missä asuinrakennusten rakenneratkaisuissa on vähemmän vapausasteita rungon osalta, mm. paloturvallisuus- ja akustiikkavaatimusten takia. Puurakentaminen tarjoaa merkittävää päästövähennyspotentiaalia perinteisiin betoniosiin verrattuna, mutta vaikkapa paikallavalettavan betonipilarilaattarungon korvaaminen teräspalkeilla- ja pilareilla sekä puulaatastolla saattaa johtaa merkittävästi kasvaviin päästöihin.

Toisaalta materiaalivalintoihin liittyvät kysymykset kytkeytyvät pelkän suunnittelun lisäksi myös hankintoihin. Eri tuotekategoriat ovatkin päästönäkökulmien osalta varsin erilaisessa asemassa.  Joissakin tuotteissa on käytännössä vain pari vaihtoehtoista valmistajaa (tai jopa monopoliasema), jolloin tuotevalinnan päästövaikutusmahdollisuudetkin ovat rajallisia. Toisaalta laajakaan tarjonta ja monipuolinen kilpailuasema ei välttämättä tarjoa hankintavaiheeseen selkeää päästövähennyspotentiaalia, jos valmistajakohtaisia spesifejä päästötietoja ei ole kattavasti saatavilla.

Rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen ei vaadi ihmetekoja, ja on mahdollista kaikenlaisissa hankkeissa, vaikka suunnitteluratkaisuja rajaavatkin monenlaiset reunaehdot.

YM:n hiilijalanjälkimenetelmän kehityksen rinnalla on käynnissä valtakunnallinen päästötietokantahanke, jossa kehitetään tietokanta geneerisille päästötiedoille. Se tuleekin yhdenmukaistamaan hiilijalanjälkilaskennan tuloksia, ja auttaa rakenneratkaisujen ja materiaalivalintojen välillä pähkäilyyn. Kuitenkin tuotespesifejä päästötietoja (EPD:ihin eli ympäristöselosteisiin pohjautuen) tarvitaan edelleen (ja jopa entistä enemmän), jotta valmistajien väliset erot hiilijalanjäljessä samoissa tuotekategorioissa saadaan nostettua esille.

Rakennustuotevalmistajille tässä onkin oivallinen motivaattori teettää omia EPD:itä tuotteistaan ja saavuttaa kilpailuetua tuoteryhmän sisällä ekotehokkailla tuotteillaan. Tämänhetkisessä tilanteessa joistakin tuotekategorioista löytyy kohtalaisen hyvin EPD-tietoja päästövertailujen tueksi, kun taas toisissa tuotteissa ei päästä tietopuutteiden takia käytännössä kiinni valmistajakohtaisiin eroihin.

Eri rakennustyypeissä tuotevaiheen tarkastelutkin saattavat muuttua aivan erilaisiksi. Pienissä rakennuksissa, kuten päiväkodeissa puurunkoisena toteuttaen runkopäästöt saattavat muodostua hyvin pieniksi – vastaavasti tällaisissa kohteissa perustusten ja alapohjan päästöt saattavat muodostaakin jo hyvin merkittävän osan koko tuotevaiheen päästöistä.

Käytönaikaisen hiilijalanjäljen pienentäminen

Käytönaikaisen hiilijalanjäljen pienentäminen on tuotevaiheeseen verrattuna erilainen teema. Siinä missä tuotevaiheen päästöt syntyvät heti rakennuksen elinkaaren aluksi täysimääräisesti, syntyvät käytönaikaiset päästöt vähittäin, vaikka isot linjat käytönaikaisen hiilijalanjäljenkin osalta vedetään jo suunnitteluvaiheessa. Toisaalta energiatehokkuuden sääntely rakentamisessa on ollut jo pitkään tuttua energiatodistusten myötä, mutta toisaalta energiatodistuksen E-lukulaskenta ei ota suoraan kantaa hiilijalanjälkeen.

E-lukulaskennassa eri ostoenergialajeille sovelletaan primäärienergiankulutukseen pohjautuvia kertoimia, jotka eivät ota kantaa energialajien ominaispäästöihin. Sähköntuotannon ominaispäästöjen merkittävän pienentymisen myötä tämä on johtanut kasvaneeseen eroon energiankäytön hiilijalanjäljen ja E-luvun välillä. Ostosähkön ominaispäästöt ovat jo usean vuoden ajan olleet keskimääräisen kaukolämpöverkon ominaispäästöjä pienemmät, ja erityisesti lämpöpumpuilla lämmitysenergian hiilijalanjälki voi olla vain murto-osa kaukolämmöstä. Toisaalta kaukolämpöverkoissakin on valtavia eroja – suuripäästöisiä fossiilisten polttoaineiden polttoon perustuvia kaukolämpöverkkoja ovat esimerkiksi Espoo ja Helsinki, ja vastaavasti joissakin kaupungeissa kaukolämpöverkkojen ominaispäästöt ovat olleet jo vuosia hyvin pieniä esimerkiksi metsäteollisuuden hukkalämpöjen ja uusiutuvien polttoaineiden hyödyntämisen ansiosta.

Kokonaan oma lukunsa on E-lukulaskennan suhde todellisuuteen – käytönaikaisen hiilijalanjäljen syntymisessä käyttäjällä on oleellinen merkitys. Energiaselvitys ei pysty (eikä toki suoraan pyrikään) ennakoimaan täydellisesti toteumaa, vaan esittää yhdenmukaisilla laskentaperiaatteilla rakennuksen ominaisuuksiin perustuvan tunnusluvun.

Energiankulutuksen hiilijalanjälkeen voidaan kuitenkin myös vaikuttaa elinkaaren aikana huomattavasti. 50 vuoden tarkastelujaksolla talotekniikkaa uusitaan joka tapauksessa järjestelmien teknisten käyttöikien päättyessä – myös energiankulutukseen voidaan vaikuttaa monessa välissä. Toisaalta myös ostoenergian ominaispäästöjen kehitys tulee väistämättä muokkaamaan käytönaikaisia päästöjä. YM-laskentamenettelyyn sisällytetyt oletukset energiasektorin päästövähennyksistä osaltaan ottavatkin tämän näkemyksen huomioon.

Muut näkökulmat ja priorisointi

Elinkaaren hiilijalanjälkeen liittyy myös runsaasti muita aspekteja kuin edellä käsitellyt rakenne- ja energiaratkaisut. Elinkaareen liittyy muitakin päästöjä aiheuttavia vaiheita, ja rakennuksilla on elinkaaren päästöjen lisäksi erilaisia elinkaaren ulkopuolisia ilmastovaikutuksia, kuten hiilen sidontaan ja varastointiin tai tuotteiden kierrätettävyyteen liittyvät näkökulmat. Kuitenkin ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on tärkeintä kiinnittää huomio akuutteihin ja suuruusluokaltaan merkittäviin asioihin.

Rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen ei vaadi ihmetekoja, ja on mahdollista kaikenlaisissa hankkeissa, vaikka suunnitteluratkaisuja rajaavatkin monenlaiset reunaehdot. Elinkaariarviointiin liittyy aina oletuksia ja epävarmuuksia, mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö asioiden suuruusluokkia olisi mahdollista arvioida relevantilla tarkkuustasolla ja sitä kautta löytää konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Green Building Partners Oy

www.gbp.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Ministeri Krista Mikkonen #BuildingLife -lähettilääksi: ”On aika tehdä rakentamisesta tärkeä osa ilmastoratkaisua”

20.4.2021
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on lupautunut hiilineutraalin rakennetun ympäristön puolestapuhujaksi. Hän liittyy laajaan kiinteistö- ja rakennusalaa edustavien #BuildingLife -lähettiläiden joukkoon johtamaan alan nopeaa siirtymää sanoista tekoihin. ”On aika tehdä

#BuildingLife -selvitys: Edelläkävijöiden kunnianhimoiset toimet tulee ottaa laajasti käyttöön

20.4.2021
#BuildingLife -hankkeen Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet. Ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti hiilineutraaliutta on jo otettu, mutta vauhtia tarvitaan lisää. Lue selvityksestä

Kaupungeilla merkittävä rooli rakennusmateriaalien hiilipäästöjen vähennyksessä

14.4.2021
One Click LCA/Bionova ja Carbon Neutral Cities Alliance ovat laatineet toimintaohjelman, jonka tavoitteena on ohjata kaupunkeja päästöjen vähentämisessä. Projektissa on tunnistettu toimenpiteitä, joita kaupungit voivat toteuttaa päästöjen vähentämiseksi. Projekti toteutettiin

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden kaupunkitapaamisissa kuultiin uusimmista hankkeista ja verkostoiduttiin

12.4.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Oululaiseen osaamiseen tutustuttiin 19.3. ja Tampereen tekijät olivat esillä 24.3.2021. Seuraavat alueelliset verkostot kokoontuvat 1.6. pääkaupunkiseudulla ja

Nordic collaboration webinars: start with 22.4.2021

9.4.2021
Pohjoismaiset Green Building Councilit tiivistävät yhteistyötä ja järjestävät vuoden aikana neljä mielenkiintoista seminaaria verkossa.​ Ensimmäisenä vuorossa Sweden Green Building Council. Ensimmäisen webinaarin aihe on Finance – the driving force for

FIGBC hakee kesätyöntekijää

7.4.2021
Green Building Council Finland on rakennetun ympäristön puolueeton ja yleishyödyllinen järjestö. Olemme laaja alan organisaatioiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi

Tilaa uudistunut jäsenkirjeemme

6.4.2021
Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen. Lomakkeen jäsenkirjeen tilaamiseen löydät verkkosivujemme lopusta. Tarkista

Terveisiä kuntapäättäjille

1.4.2021
Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Vaaleissa valitaan kuntavaltuustojen jäsenet seuraavalle nelivuotiselle kaudelle. Valitut päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt

Northern Horizon Capital AIFM liittyi FIGBC -verkostoon

1.4.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Northern Horizon Capital AIFM:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta

YBT Oy Green Building Council Finlandin jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt YBT Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja

Purkumateriaalien hyödyntäminen kiinteistö- ja rakentamisalalla

31.3.2021
Purkumateriaalien synnyn hillitseminen ja rakennusten elinkaaren pidentäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta aikanaan osa rakennuksista saavuttaa elinkaarensa pään ja purkumateriaaleja syntyy väistämättä. Purkuhankkeissa on yhä valtavasti potentiaalia kehittää rakennusten osien ja

Duuri Group verkostomme jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Duuri Group Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen

Kannanottomme Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailuun

30.3.2021
FIGBC:n strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2021 kuuluu varmistaa, että kaikissa merkittävissä rakennushankkeissa on ymmärretty rakennetun ympäristön vaikutus ilmastonmuutokseen ja kiertotalouden toteutumiseen. Otamme kantaa sekä kilpailutöihin että kilpailuohjelmaan. Kilpailuohjelmassa ei ole mielestämme

#BuildingLife Leaders’ Forum 2: KIRA-alan tulevaisuus ja kaupunkien rooli muutoksen edistäjinä

29.3.2021

BuildingLife -hankkeen toisessa hiilineutraalisuuden edelläkävijöiden Leaders’ Forumissa vaihdettiin ajatuksia kiinteistö- ja rakennusalan roolista Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Puheenvuoroissa myös kaupunkien rooli ja mahdollisuudet päästövähennyksiin.

Green Building Council Finlandin vuosi 2020 oli huikea menestys

25.3.2021

Green Building Council Finlandin kevätkokouksessa kerrattiin vuosikertomuksen myötä 2020 kohokohdat.

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Jan Herranen, Rototec Oy

23.3.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Uskon, että geoenergialla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ilmastotavoitteiden

Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa fiksusti toteutettuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä

22.3.2021
Rakennusten katot ja seinät voidaan valjastaa tuottamaan kaupungeissa tarpeellisia ekosysteemipalveluja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen viilentämisessä helleaaltojen aikana. Näiden ratkaisujen suorituskyky riippuu

Kannanottomme Apoli2020 -ohjelmaan

19.3.2021
Otimme kantaa Arkkitehtuuripoliittiseen APOLI2020-ohjelman visioon vuodelle 2035, jossa arkkitehtuuri, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu nostetaan keskeisiksi ilmastonmuutoksen ratkaisijoiksi. Kannanottomme keskeiset viestit: Rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki tulee nostaa keskeiseksi kriteeriksi hankintoihin ja kilpailuihin,

#BuildingLife -projektin ensimmäiset Experts’ Forum -tapahtumat sujuivat mallikkaasti

15.3.2021
Yli viisikymmentä kiinteistö- ja rakennusalan kovinta kestävyystekijää osallistui viikoilla 9 ja 10 järjestettyihin #BuildingLife -hankkeen työpajoihin, joissa kartoitettiin rakennetun ympäristön kestävyyden nykytilaa. Keskustelut olivat erittäin antoisia, ja niiden kohokohtia on

Lähes kaiken pitää muuttua, jotta voimme jatkaa niin kuin aina ennenkin – myös rakentamisessa

11.3.2021
LOIKKA-blogi | Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän on aikaa vain 14 vuotta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se tarkoittaa, että lähes kaikki pitää tehdä toisin kuin

Työpaikkailmoitus: Kiertotalouden johtava asiantuntija ja kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

8.3.2021
Tule tekemään tulevaisuustyötä ja kestävyysmuutosta!  Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään tarvitsemme lisävoimia ja siksi etsimme sinua: 

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM 2: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN ILMASTOKESTÄVYYDEN TASO

25.3.2021

#BuildingLife Leaders’ Forumin toisen tilaisuuden teemana on kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytila ja toimien riittävyys. Esittelemme Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi tuleville vuosikymmenille sekä #BuildingLife-hankkeen nykytilakatsauksen kiinteistö- ja rakennusalan kehityksestä.

LeaseGreen Green Building Council Finlandin jäseneksi

24.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt LeaseGreenin jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Opiskelijaetu: tilaa jäsenkirjeemme ja osallistu koulutuksiin maksutta

22.2.2021

Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden tilata jäsenkirjeemme ja osallistua koulutuksiin maksutta.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami