Green Building Council Finland

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä 17.11.2021

Ympäristöministeriön Pankkisalissa alan parhaat asiantuntijat kokoontuivat jälleen keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden nykytilasta Suomessa. Tapahtuma oli sarjassaan neljäs Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä. Järjestävinä osapuolina toimivat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL, Infra ry, Sitra ja Motiva.

Tilaisuuden puheenvuoroissa ja esityksissä luotiin katsaus kiertotalouden tämänhetkiseen tilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Aihetta lähestyttiin niin lainsäädännön ja sääntelyn, purkamisen ja muunneltavuuden kuin uudelleenkäytönkin osalta. Lisäksi esittelyjen välillä käytiin mielenkiintoisia paneelikeskusteluja.

Ministeri: kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla

Tilaisuuden aloitti ympäristöministeri Krista Mikkosen puheenvuoro. Mikkonen korosti rakennusalan merkittävää asemaa kiertotalouden ja ilmaston kannalta. Alalla on suuria hankkeita ja rakennukset ja rakennettu ympäristö vaikuttavat hyvinvointiin ja ilmastoon hyvin eri tavoin elinkaarensa eri vaiheissa. Mikkosen mukaan kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla, mutta vielä on paljon tekemistä. Edessä on systeemitason muutos, jota eteenpäin vietäessä täytyy olla kärsivällinen ja tehdä työtä pitkäjänteisesti ja yhteistyössä.

Kasper Guldager Jensen: laatua määrän sijaan

Systeemimuutosta peräänkuulutettiin monessa muussakin päivän esityksessä ja keskustelussa. Keynote-puhuja Kasper Guldager Jensen nosti saman esille ja korosti, että yleisessä keskustelussa ja tekemisessä kiertotalouden ja uudelleenkäytön pitäisi alkaa keskittyä laatuun pelkän määrän ja volyymin sijaan. Rakennusjätteestä voidaan hyödyntää jo suuri osa, mutta korkeaa jalostustasoa ja tuotteiden arvoa pitäisi pystyä ylläpitämään kierrossa paremmin eikä sosiaalista näkökulmaa saa missään nimessä unohtaa.

Lainsäädännön vaikutukset kiertotalouteen

Nykyhetken tarkastelun osalta katseita käännettiin KRL- ja jätelakiuudistuksiin ja niiden vaikutuksiin kiertotalouteen sekä EU-tason ohjauksen vaikutukseen Suomen toimintakenttään. Kiertotalous on tulossa tiiviimmin osaksi esimerkiksi rakennuslupaprosessia ainakin hiilibudjetin, hiilijalan- ja kädenjäljen raportoinnin sekä edellytettävän rakennuksissa käytettyjen materiaalien kartoituksen kautta. EU:n vihreän kehityksen ohjelma tulee myös vaikuttamaan Suomeen kansallisella tasolla ja tässä kehityksessä Suomen täytyy olla mukana aktiivisesti ja esimerkiksi uuden vihreän rahoituskehyksen osalta kotimaisten toimijoiden olisi jo nyt hyvä alkaa selvittämään oman toimintansa taksonomianmukaisuutta.

Pakollinen purkukartoitus

Systeemitason muutoksen yhtenä edellytyksenä on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja tästä aiheesta keskusteltiin paljon kestävän purkamisen yhteydessä. Kestävän purkamisen Green Deal ja kaksi vuotta sitten lanseerattu purkukartoitusmenetelmä ovat eräitä työkaluja kestävän purkamisen mukaisen tiedonsaannin ja toimenpiteiden kartoituksessa ja tuonnissa alalle. Purkukartoitus on tulossa jokaiselle hankkeelle pakolliseksi, joten suuri kysymys on, miten tämä tieto saadaan koottua, jalostettua ja tuotua toimijoiden käyttöön. Tästä ja digitaalisuuden mahdollistamista ratkaisuista tähän ongelmaan keskusteltiin paneelikeskustelussa, jossa myös esiteltiin meneillään olevia kehitysprojekteja tämän datan tuomiseksi yhteiselle alustalle koko alan käyttöön. Kuultiin myös tutkimuksesta rakennusmateriaalien kelpoisuudesta ja näiden käyttöön liittyvästä terveysturvallisuudesta sekä käytännön kokemuksia HYPPY-hankkeen kohteista Hämeenlinnasta, kestävän purkamisen Green Dealistä Espoosta ja Helsingin kiertotalousklusterista.

Tuloksia rakennuksen elinkaariominaisuuksien esiselvityksestä

Muunneltavuuden ja uudelleenkäytön osalta kuultiin esiselvityksestä rakennuksen elinkaariominaisuuksiin liittyen. Esiselvityksessä aiheen terminologiaa oli pyritty selventämään ja erilaisten skenaarioiden ja rakennustyyppikohtaisten tarkastelujen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella selvitettiin muunneltavuuden nykytilaa Suomessa ja luotiin pohjaa jatkokeskustelulle. Aiheesta käytiin myös mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa pohdittiin muunneltavuuden haasteita rakentamisessa. Muun muassa sääntelyn rooli toisaalta rajoittavana ja toisaalta mahdollistavana tekijänä herätti keskustelua. Muuntojoustavuus tapahtuu usein naapurusto- tai aluetasolla ennemmin kuin rakennuskohtaisesti, johon nykypäivänä ajaudutaan turhan helposti. Keskustelussa tunnistettiin myös ongelma jo olemassa olevan rakennuskannan muuntojoustavuuteen liittyen. Vaikka keskustelua käydään usein uudisrakentamisen ympärillä vain noin 1 % Suomen rakennuskannasta uudistuu vuosittain, joten olemassa olevat rakennukset ja infra muodostavat merkittävän osan päästövähennyspotentiaalista. Kuitenkin ymmärrettiin jokaisen osa-alueen merkitys kokonaisvaltaisten päästövähennysten edellytyksenä.

Esittelyssä Jätkäsaaren kiertotalouskortteli ja Pikku-Finlandia

Iltapäivällä kuultiin myös kaksi mielenkiintoista kohde-esittelyä suunnitteilla olevasta kiertotalouskorttelista Jätkäsaaressa sekä siirrettäväksi suunnitellusta Pikku-Finlandiasta. Päivän päätteeksi kuultiin vielä tiivis kattaus lyhyitä tietoiskuja tällä hetkellä käynnissä olevista kiertotalouden hankkeista tai projekteista. Hankkeiden joukossa oli niin materiaalien ja rakennusosien parempaan hyödyntämiseen kuin kiertotalousosaamisen kehittämiseen tähtääviä projekteja. Päivän päättivät kiinnostavat kiertotalouteen liittyvät yritysesittelyt.

Monia haasteita on yhä – yhteistyö vauhdittaa muutosta

Kokonaisuudessaan tämän vuoden Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivänä kuultiin erittäin laajalti, mitä alalla tällä hetkellä tapahtuu. Systeemitason muutosta odotetaan ja alan kehitys on oikealla suunnalla, vaikkakin töitä on vielä paljon. Kiertotalous kuitenkin konkretisoituu kaiken aikaa ja se on löytänyt tiensä yksittäisistä pilotoinneista ja kahvipöytäkeskusteluista lainsäädäntöön ja alan organisaatioiden toiminta- ja kehitysstrategioihin. Kiertotalous on vielä vailla selkeää määrittelyä, mutta termien kehittyessä myös aiheesta käytävä keskustelu helpottuu ja täsmentyy. Systeemitason muutos vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kiertotaloudessa täytyy alkaa keskittymään laatuun määrän sijaan ja yhteistyö on edellytys alaa eteenpäin vievälle toiminnalle. On myös hyvä muistaa, ettei kiertotaloutta tehdä vain kiertotalouden vuoksi vaan päästöjen vähentämiseksi, luonnonvarojen riittämiseksi ja turvallisen elinympäristön säilyttämiseksi.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä

Mitä johtajana voi tehdä ilmaston hyväksi?

29.4.2022
Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, puhui organisaatioiden johtajien roolista ilmastotyössä #BuildingLifen lähettiläiden eli Ambassador Forumin tapaamisessa 28.3.2022. CLC ry:n (CLC Climate Leadership Coalition) tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden

NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen #BuildingLifen kannattajiksi

25.4.2022
NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy sitoutuvat BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. #BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 37 organisaatiota, jotka ovat laatineet tai tulevat laatimaan itselleen

Taksonomian vaikutus rakentamiseen ja rakentamisen kiertotalouteen

19.4.2022
Turun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 12.4.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Turku Business Regionin 3C-klusterin yhteistyönä. Tapaamisen teemana oli taksonomia ja kiinteistö- ja rakennusalan sääntely. Taksonomian

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2022 kooste

6.4.2022
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2022 järjestettiin maanantaina 4.4.2022. Aamupäivällä kuultiin katsaus Euroopan, Pohjoismaiden ja etenkin Suomen tulevaan vähähiilisyyttä tukevaan säädösohjaukseen. Iltapäivällä keskityttiin alan edelläkävijöiden esimerkkeihin ja uusiin ohjeistuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tilaisuuden

Näyttää suunnan, auttaa matkalla

4.4.2022
Kiinteistö- ja rakennusalalla vähennetään päästöjä päätä huimaavalla vauhdilla. Uusia vähähiilisiä ratkaisuja ja toimintamalleja kehitetään kaikkialla ja innovaatiot siirtyvät massojen käyttöön nopeasti. Kiinteistö- ja rakennusala on lunastamassa paikkaansa keskeisenä ilmastonmuutoksen ratkaisijana,

Vantaa #BuildingLifen kannattajaksi

28.3.2022
Vantaa liittyy Helsingin, Lahden ja Tampereen kaupunkien sekä samalla yli kolmikymmenpäisen organisaation joukkoon sitoutuessaan #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Julkiset toimijat vaikuttavat kaikkiin rakennushankkeisiin ja kaikkiin kiinteistöihin. Ohjausvaikutus on

FIGBC Kevätkokous – vastuullisuuden perusta on yrityksen kulttuurissa

25.3.2022
Green Building Council Finland ry. on yleishyödyllinen yhdistys, joten toimintaamme ohjaavat vuosikokoukset. Yhdistyksen vuosikokouksissa valitaan Green Building Council Finlandin hallitus ja sen puheenjohtajat sekä vaalitoimikunta ja vahvistetaan mahdolliset sääntömuutokset. Vuosikokouksissa

Pidennä rakennuksen elinkaarta keskeltä kiertotaloudella

21.3.2022
Rakennuksen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla kunnossapidolla on helpointa “heti valmista” kiertotaloutta, todettiin 16.3.2022 vuoden ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kiertotalouden ammattilaisten verkostotapaamisessa. Vuoden ensimmäinen verkostotapaaminen Päivän tavoitteena oli oppia uutta kiertotaloudesta KIRA-alalla ja tutustua