Green Building Council Finland

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä 17.11.2021

Ympäristöministeriön Pankkisalissa alan parhaat asiantuntijat kokoontuivat jälleen keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden nykytilasta Suomessa. Tapahtuma oli sarjassaan neljäs Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä. Järjestävinä osapuolina toimivat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL, Infra ry, Sitra ja Motiva.

Tilaisuuden puheenvuoroissa ja esityksissä luotiin katsaus kiertotalouden tämänhetkiseen tilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Aihetta lähestyttiin niin lainsäädännön ja sääntelyn, purkamisen ja muunneltavuuden kuin uudelleenkäytönkin osalta. Lisäksi esittelyjen välillä käytiin mielenkiintoisia paneelikeskusteluja.

Ministeri: kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla

Tilaisuuden aloitti ympäristöministeri Krista Mikkosen puheenvuoro. Mikkonen korosti rakennusalan merkittävää asemaa kiertotalouden ja ilmaston kannalta. Alalla on suuria hankkeita ja rakennukset ja rakennettu ympäristö vaikuttavat hyvinvointiin ja ilmastoon hyvin eri tavoin elinkaarensa eri vaiheissa. Mikkosen mukaan kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla, mutta vielä on paljon tekemistä. Edessä on systeemitason muutos, jota eteenpäin vietäessä täytyy olla kärsivällinen ja tehdä työtä pitkäjänteisesti ja yhteistyössä.

Kasper Guldager Jensen: laatua määrän sijaan

Systeemimuutosta peräänkuulutettiin monessa muussakin päivän esityksessä ja keskustelussa. Keynote-puhuja Kasper Guldager Jensen nosti saman esille ja korosti, että yleisessä keskustelussa ja tekemisessä kiertotalouden ja uudelleenkäytön pitäisi alkaa keskittyä laatuun pelkän määrän ja volyymin sijaan. Rakennusjätteestä voidaan hyödyntää jo suuri osa, mutta korkeaa jalostustasoa ja tuotteiden arvoa pitäisi pystyä ylläpitämään kierrossa paremmin eikä sosiaalista näkökulmaa saa missään nimessä unohtaa.

Lainsäädännön vaikutukset kiertotalouteen

Nykyhetken tarkastelun osalta katseita käännettiin KRL- ja jätelakiuudistuksiin ja niiden vaikutuksiin kiertotalouteen sekä EU-tason ohjauksen vaikutukseen Suomen toimintakenttään. Kiertotalous on tulossa tiiviimmin osaksi esimerkiksi rakennuslupaprosessia ainakin hiilibudjetin, hiilijalan- ja kädenjäljen raportoinnin sekä edellytettävän rakennuksissa käytettyjen materiaalien kartoituksen kautta. EU:n vihreän kehityksen ohjelma tulee myös vaikuttamaan Suomeen kansallisella tasolla ja tässä kehityksessä Suomen täytyy olla mukana aktiivisesti ja esimerkiksi uuden vihreän rahoituskehyksen osalta kotimaisten toimijoiden olisi jo nyt hyvä alkaa selvittämään oman toimintansa taksonomianmukaisuutta.

Pakollinen purkukartoitus

Systeemitason muutoksen yhtenä edellytyksenä on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja tästä aiheesta keskusteltiin paljon kestävän purkamisen yhteydessä. Kestävän purkamisen Green Deal ja kaksi vuotta sitten lanseerattu purkukartoitusmenetelmä ovat eräitä työkaluja kestävän purkamisen mukaisen tiedonsaannin ja toimenpiteiden kartoituksessa ja tuonnissa alalle. Purkukartoitus on tulossa jokaiselle hankkeelle pakolliseksi, joten suuri kysymys on, miten tämä tieto saadaan koottua, jalostettua ja tuotua toimijoiden käyttöön. Tästä ja digitaalisuuden mahdollistamista ratkaisuista tähän ongelmaan keskusteltiin paneelikeskustelussa, jossa myös esiteltiin meneillään olevia kehitysprojekteja tämän datan tuomiseksi yhteiselle alustalle koko alan käyttöön. Kuultiin myös tutkimuksesta rakennusmateriaalien kelpoisuudesta ja näiden käyttöön liittyvästä terveysturvallisuudesta sekä käytännön kokemuksia HYPPY-hankkeen kohteista Hämeenlinnasta, kestävän purkamisen Green Dealistä Espoosta ja Helsingin kiertotalousklusterista.

Tuloksia rakennuksen elinkaariominaisuuksien esiselvityksestä

Muunneltavuuden ja uudelleenkäytön osalta kuultiin esiselvityksestä rakennuksen elinkaariominaisuuksiin liittyen. Esiselvityksessä aiheen terminologiaa oli pyritty selventämään ja erilaisten skenaarioiden ja rakennustyyppikohtaisten tarkastelujen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella selvitettiin muunneltavuuden nykytilaa Suomessa ja luotiin pohjaa jatkokeskustelulle. Aiheesta käytiin myös mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa pohdittiin muunneltavuuden haasteita rakentamisessa. Muun muassa sääntelyn rooli toisaalta rajoittavana ja toisaalta mahdollistavana tekijänä herätti keskustelua. Muuntojoustavuus tapahtuu usein naapurusto- tai aluetasolla ennemmin kuin rakennuskohtaisesti, johon nykypäivänä ajaudutaan turhan helposti. Keskustelussa tunnistettiin myös ongelma jo olemassa olevan rakennuskannan muuntojoustavuuteen liittyen. Vaikka keskustelua käydään usein uudisrakentamisen ympärillä vain noin 1 % Suomen rakennuskannasta uudistuu vuosittain, joten olemassa olevat rakennukset ja infra muodostavat merkittävän osan päästövähennyspotentiaalista. Kuitenkin ymmärrettiin jokaisen osa-alueen merkitys kokonaisvaltaisten päästövähennysten edellytyksenä.

Esittelyssä Jätkäsaaren kiertotalouskortteli ja Pikku-Finlandia

Iltapäivällä kuultiin myös kaksi mielenkiintoista kohde-esittelyä suunnitteilla olevasta kiertotalouskorttelista Jätkäsaaressa sekä siirrettäväksi suunnitellusta Pikku-Finlandiasta. Päivän päätteeksi kuultiin vielä tiivis kattaus lyhyitä tietoiskuja tällä hetkellä käynnissä olevista kiertotalouden hankkeista tai projekteista. Hankkeiden joukossa oli niin materiaalien ja rakennusosien parempaan hyödyntämiseen kuin kiertotalousosaamisen kehittämiseen tähtääviä projekteja. Päivän päättivät kiinnostavat kiertotalouteen liittyvät yritysesittelyt.

Monia haasteita on yhä – yhteistyö vauhdittaa muutosta

Kokonaisuudessaan tämän vuoden Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivänä kuultiin erittäin laajalti, mitä alalla tällä hetkellä tapahtuu. Systeemitason muutosta odotetaan ja alan kehitys on oikealla suunnalla, vaikkakin töitä on vielä paljon. Kiertotalous kuitenkin konkretisoituu kaiken aikaa ja se on löytänyt tiensä yksittäisistä pilotoinneista ja kahvipöytäkeskusteluista lainsäädäntöön ja alan organisaatioiden toiminta- ja kehitysstrategioihin. Kiertotalous on vielä vailla selkeää määrittelyä, mutta termien kehittyessä myös aiheesta käytävä keskustelu helpottuu ja täsmentyy. Systeemitason muutos vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kiertotaloudessa täytyy alkaa keskittymään laatuun määrän sijaan ja yhteistyö on edellytys alaa eteenpäin vievälle toiminnalle. On myös hyvä muistaa, ettei kiertotaloutta tehdä vain kiertotalouden vuoksi vaan päästöjen vähentämiseksi, luonnonvarojen riittämiseksi ja turvallisen elinympäristön säilyttämiseksi.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Luontokato, ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö – polkuja kestävään tulevaisuuteen

25.11.2021
Jussi Nikula, WWF Suomi, puhui Green Building Council Finlandin jäsentilaisuudessa 23.11.2021. “Kaiken lähtökohtana tulisi olla luonto, joka on elämämme perusta.” Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät

Hiilineutraali rakennus -ohje siirtyy pilotointiin

24.11.2021
FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen toimikunta on koonnut Hiilineutraali rakennus -ohjeen, jota seuraamalla hiilineutraaliutta tavoittelevat talonrakennushankkeet voivat arvioida omaa toimintaansa ja tehdä uskottavan, sekä läpinäkyvän hiilineutraaliusväittämän. Ohjeen seuraava kehitysaskel on vuoden 2022

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä 17.11.2021

24.11.2021
Ympäristöministeriön Pankkisalissa alan parhaat asiantuntijat kokoontuivat jälleen keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden nykytilasta Suomessa. Tapahtuma oli sarjassaan neljäs Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä. Järjestävinä osapuolina toimivat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building

Green Building Council Finlandin syyskokous valitsi hallituksen ja puheenjohtajiston

23.11.2021
Green Building Council Finland (GBC Suomi ry) on syyskokouksessaan 23.11.2021 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2022 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja,

Kerro meille – jäsentyytyväisyydestäsi

22.11.2021
Pyydämme Green Building Council Finlandin jäsenten yhteyshenkilöiltä ja henkilöstöltä palautetta kuluneesta vuodesta 2021! Arvioimme toimintaamme jatkuvan parantamisen hengessä. Toivomme siksi sekä palautetta menneestä että toiveita tulevasta. Kyselyssä on kuusi kysymystä

Kuljetusrinki, Green Building Council Finlandin jäsen, hiilineutraaliksi 2022

16.11.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Kuljetusrinki Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Ylva, Antilooppi ja One Click LCA Ltd allekirjoittivat Net Zero Carbon Buildings Commitmentin

11.11.2021
Yhteensä 44 organisaatiota ilmoitti allekirjoittaneensa WorldGBC:n Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen, kerrotaan lehdistötiedotteessa. Allekirjoittajat julkistettiin COP26 ilmastokokouksen Cities, Regions and Built Environment -päivän yhteydessä. The Net Zero Carbon Buildings Commitment

Toimialan johtavat organisaatiot haluavat rakennetun ympäristön hiilineutraaliksi 2035

8.11.2021
Lehdistötiedote 8.11.2021 klo 08:00 Yhteensä kaksikymmentäneljä #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa sitoutuu laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla kehittää liiketoiminnastaan hiilineutraalia. He osoittavat ennakoivansa toimialan yhä kiihtyvää muutosta. Kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö

WorldGBC julkaisi Beyond the Business Case – raportin, joka kertoo, miksi kiinteistöalan yrityksillä ei ole varaa olla investoimatta kestävään kehitykseen

4.11.2021
Lehdistötiedote World Green Building Council (WorldGBC) julkaisi uusimman raportinsa ”Beyond the Business Case” YK:n Ilmastokokouksessa, COP26:ssa Glasgow’ssa 4.11.2021. Ilmastonlämpenemisen lämpenemisen rajoittamiseksi enintään 1,5 asteeseen, on rakennusten päästöt maailmanlaajuisesti puolitettava vuoteen

Tervetuloa FIGBC:n syyskokoukseen 23.11.2021

2.11.2021
Hyvä jäsenemme, Kutsumme sinut Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) syyskokoukseen ja sen yhteydessä järjestettävään jäsentilaisuuteen. Syyskokouksen asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2022 toiminnan ja toimintasuunnitelman käsittely, talousarvion

Haemme kumppanijäsentä vuodelle 2022

29.10.2021
Onko organisaationne kiinnostunut Green Building Council Finland kumppanijäsenyydestä? Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi tiiviimmässä yhteistyössä. Kumppanijäsenyyden hyödyt Kumppanijäsenyys antaa organisaatiolle mahdollisuuden panostaa määräaikaisesti ja

Kiertotalouden liiketoimintamallit huomioivat tuotteen koko elinkaaren ja syventävät yhteistyötä

28.10.2021
Kiertotalouden kehittäminen vaatii usein kaupallisia tai teknillisiä innovaatioita – tai molempia. Kiertotalouden liiketoimintamallit auttavat kehittämään tuotteista ja palveluista kiertotalouden hengen mukaisia. Green Building Council Finlandin vuoden kuudennessa kiertotalouden teematapaamisessa kuultiin