Green Building Council Finland

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä 17.11.2021

Ympäristöministeriön Pankkisalissa alan parhaat asiantuntijat kokoontuivat jälleen keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden nykytilasta Suomessa. Tapahtuma oli sarjassaan neljäs Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä. Järjestävinä osapuolina toimivat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL, Infra ry, Sitra ja Motiva.

Tilaisuuden puheenvuoroissa ja esityksissä luotiin katsaus kiertotalouden tämänhetkiseen tilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Aihetta lähestyttiin niin lainsäädännön ja sääntelyn, purkamisen ja muunneltavuuden kuin uudelleenkäytönkin osalta. Lisäksi esittelyjen välillä käytiin mielenkiintoisia paneelikeskusteluja.

Ministeri: kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla

Tilaisuuden aloitti ympäristöministeri Krista Mikkosen puheenvuoro. Mikkonen korosti rakennusalan merkittävää asemaa kiertotalouden ja ilmaston kannalta. Alalla on suuria hankkeita ja rakennukset ja rakennettu ympäristö vaikuttavat hyvinvointiin ja ilmastoon hyvin eri tavoin elinkaarensa eri vaiheissa. Mikkosen mukaan kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla, mutta vielä on paljon tekemistä. Edessä on systeemitason muutos, jota eteenpäin vietäessä täytyy olla kärsivällinen ja tehdä työtä pitkäjänteisesti ja yhteistyössä.

Kasper Guldager Jensen: laatua määrän sijaan

Systeemimuutosta peräänkuulutettiin monessa muussakin päivän esityksessä ja keskustelussa. Keynote-puhuja Kasper Guldager Jensen nosti saman esille ja korosti, että yleisessä keskustelussa ja tekemisessä kiertotalouden ja uudelleenkäytön pitäisi alkaa keskittyä laatuun pelkän määrän ja volyymin sijaan. Rakennusjätteestä voidaan hyödyntää jo suuri osa, mutta korkeaa jalostustasoa ja tuotteiden arvoa pitäisi pystyä ylläpitämään kierrossa paremmin eikä sosiaalista näkökulmaa saa missään nimessä unohtaa.

Lainsäädännön vaikutukset kiertotalouteen

Nykyhetken tarkastelun osalta katseita käännettiin KRL- ja jätelakiuudistuksiin ja niiden vaikutuksiin kiertotalouteen sekä EU-tason ohjauksen vaikutukseen Suomen toimintakenttään. Kiertotalous on tulossa tiiviimmin osaksi esimerkiksi rakennuslupaprosessia ainakin hiilibudjetin, hiilijalan- ja kädenjäljen raportoinnin sekä edellytettävän rakennuksissa käytettyjen materiaalien kartoituksen kautta. EU:n vihreän kehityksen ohjelma tulee myös vaikuttamaan Suomeen kansallisella tasolla ja tässä kehityksessä Suomen täytyy olla mukana aktiivisesti ja esimerkiksi uuden vihreän rahoituskehyksen osalta kotimaisten toimijoiden olisi jo nyt hyvä alkaa selvittämään oman toimintansa taksonomianmukaisuutta.

Pakollinen purkukartoitus

Systeemitason muutoksen yhtenä edellytyksenä on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja tästä aiheesta keskusteltiin paljon kestävän purkamisen yhteydessä. Kestävän purkamisen Green Deal ja kaksi vuotta sitten lanseerattu purkukartoitusmenetelmä ovat eräitä työkaluja kestävän purkamisen mukaisen tiedonsaannin ja toimenpiteiden kartoituksessa ja tuonnissa alalle. Purkukartoitus on tulossa jokaiselle hankkeelle pakolliseksi, joten suuri kysymys on, miten tämä tieto saadaan koottua, jalostettua ja tuotua toimijoiden käyttöön. Tästä ja digitaalisuuden mahdollistamista ratkaisuista tähän ongelmaan keskusteltiin paneelikeskustelussa, jossa myös esiteltiin meneillään olevia kehitysprojekteja tämän datan tuomiseksi yhteiselle alustalle koko alan käyttöön. Kuultiin myös tutkimuksesta rakennusmateriaalien kelpoisuudesta ja näiden käyttöön liittyvästä terveysturvallisuudesta sekä käytännön kokemuksia HYPPY-hankkeen kohteista Hämeenlinnasta, kestävän purkamisen Green Dealistä Espoosta ja Helsingin kiertotalousklusterista.

Tuloksia rakennuksen elinkaariominaisuuksien esiselvityksestä

Muunneltavuuden ja uudelleenkäytön osalta kuultiin esiselvityksestä rakennuksen elinkaariominaisuuksiin liittyen. Esiselvityksessä aiheen terminologiaa oli pyritty selventämään ja erilaisten skenaarioiden ja rakennustyyppikohtaisten tarkastelujen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella selvitettiin muunneltavuuden nykytilaa Suomessa ja luotiin pohjaa jatkokeskustelulle. Aiheesta käytiin myös mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa pohdittiin muunneltavuuden haasteita rakentamisessa. Muun muassa sääntelyn rooli toisaalta rajoittavana ja toisaalta mahdollistavana tekijänä herätti keskustelua. Muuntojoustavuus tapahtuu usein naapurusto- tai aluetasolla ennemmin kuin rakennuskohtaisesti, johon nykypäivänä ajaudutaan turhan helposti. Keskustelussa tunnistettiin myös ongelma jo olemassa olevan rakennuskannan muuntojoustavuuteen liittyen. Vaikka keskustelua käydään usein uudisrakentamisen ympärillä vain noin 1 % Suomen rakennuskannasta uudistuu vuosittain, joten olemassa olevat rakennukset ja infra muodostavat merkittävän osan päästövähennyspotentiaalista. Kuitenkin ymmärrettiin jokaisen osa-alueen merkitys kokonaisvaltaisten päästövähennysten edellytyksenä.

Esittelyssä Jätkäsaaren kiertotalouskortteli ja Pikku-Finlandia

Iltapäivällä kuultiin myös kaksi mielenkiintoista kohde-esittelyä suunnitteilla olevasta kiertotalouskorttelista Jätkäsaaressa sekä siirrettäväksi suunnitellusta Pikku-Finlandiasta. Päivän päätteeksi kuultiin vielä tiivis kattaus lyhyitä tietoiskuja tällä hetkellä käynnissä olevista kiertotalouden hankkeista tai projekteista. Hankkeiden joukossa oli niin materiaalien ja rakennusosien parempaan hyödyntämiseen kuin kiertotalousosaamisen kehittämiseen tähtääviä projekteja. Päivän päättivät kiinnostavat kiertotalouteen liittyvät yritysesittelyt.

Monia haasteita on yhä – yhteistyö vauhdittaa muutosta

Kokonaisuudessaan tämän vuoden Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivänä kuultiin erittäin laajalti, mitä alalla tällä hetkellä tapahtuu. Systeemitason muutosta odotetaan ja alan kehitys on oikealla suunnalla, vaikkakin töitä on vielä paljon. Kiertotalous kuitenkin konkretisoituu kaiken aikaa ja se on löytänyt tiensä yksittäisistä pilotoinneista ja kahvipöytäkeskusteluista lainsäädäntöön ja alan organisaatioiden toiminta- ja kehitysstrategioihin. Kiertotalous on vielä vailla selkeää määrittelyä, mutta termien kehittyessä myös aiheesta käytävä keskustelu helpottuu ja täsmentyy. Systeemitason muutos vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kiertotaloudessa täytyy alkaa keskittymään laatuun määrän sijaan ja yhteistyö on edellytys alaa eteenpäin vievälle toiminnalle. On myös hyvä muistaa, ettei kiertotaloutta tehdä vain kiertotalouden vuoksi vaan päästöjen vähentämiseksi, luonnonvarojen riittämiseksi ja turvallisen elinympäristön säilyttämiseksi.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on

Kestävä ja kierrätettävä parketille vaihtoehtoinen Parky-puulattia uudistaa julkitilojen sisustussuunnittelua

13.9.2022
Suomalainen sisustusmateriaalien maahantuoja Orient Occident on tuonut markkinoille uudenlaisen kestävän puulattian, joka on 100 % kierrätettävä ja vastuullisesti valmistettu puulattia ja kestää kovaa kulutusta sekä kosteutta.   Perinteinen parketti on ulkonäöltään