Green Building Council Finland

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Nollaenergiahalli HAMK Ohutlevykeskus

Osoite: Vankanlähde 13, Hämeenlinna
Hankeosapuolet: Rakennuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu, Energia- ja elinkaarikonsepti Ruukki Construction Oy
Valmistumisvuosi: 2015

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK sekä Ruukki Construction käyttävät HAMKin Hämeenlinnan kampukselle rakennettua n. 1500m2 hallia tutkimus-, kehitys- ja opetustarkoituksiin. Suomen ensimmäisessä lähes nollaenergiahallissa suunnittelua ja rakentamista ohjasi päämäärä toteuttaa rakennus, joka on investointina kilpailukykyinen ja jonka käyttö tulee edulliseksi koko sen elinkaaren ajan. Tavoitteena oli myös täyttää nollaenergiarakennuksen vaatimukset jo vuonna 2015. Jotta tavoitteeseen päästiin, energiatehokkuuden ohjaukseen ja kokonaisuuden hallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota koko hankkeen ajan suunnittelusta toteutukseen. Lopullisen suunnitteluratkaisun E-luku alitti myöhemmin tarkentuneen vaatimustason yli 30%:lla.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja. Energiantarvetta on saatu minimoitua mm. erittäin hyvällä rakennuksen vaipan ilmatiiveydellä ja optimoiduilla eristepaksuuksilla seinä- ja kattoelementeissä. Lisäksi rakennuksessa on hyödynnetty tehokkaasti päivänvaloa. Esim. eteläjulkisivulla on käytetty suuria polykarbonaatista valmistettuja ikkunoita. Nämä niin sanotut päivänvaloikkunat vähentävät valaistusenergian tarvetta ja eristävät lämpöä hyvin, jolloin myöskään kesäisin auringon lämpösäteet eivät kuumenna tiloja mutta antavat tilaan miellyttävät valaistusolosuhteet ilman häikäisyä. Lämmitys ja viilennys hoidetaan uudella, rakenteisiin esteettisesti hyvin integroituvalla säteilyyn perustuvalla järjestelmällä. Uusiutuvaa energiaa on hyödynnetty innovatiivisesti. Maalämpöjärjestelmä perustuu energiapaaluihin, missä rakennuksen lattian alla olevat teräksiset perustuspaalut on hyödynnetty maaenergian keräämiseen. Hallin teknisen tilan katolle on asennettu katteeseen integroidut aurinkolämpökeräimet, jotka keräävät auringon lämpöenergiaa ja siirtävät sen energiapaaluilla maaperään. Maaperä toimii pariston tavoin kausiluonteisena lämmönvarastona ja sitä hyödynnetään sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä. Rakennus tuottaa myös osan tarvitsemastaan sähköenergiasta aurinkosähköpaneeleilla, jotka muodostavat samalla näyttävän julkisivun rakennukselle.
Elinkaarilaskelmat osoittivat, että yli 50% tavanomaista rakennusta energiatehokkaampi ratkaisu on myös liiketaloudellisesti kannattava sijoitus. Rakennuksen arkkitehtuurissa on päästy näyttävään lopputulokseen mm. integroimalla uusiutuvan energian tuottoa osaksi rakennuksen julkisivua ja kattoa.
Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja.

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli koostuu valetuista elementeistä ja 3D-tulostetuista moduuleista.
2020

Vastuullisen matkailun KIDE-hotelli

Syötteen tuntureiden KIDE-hotelli on rakennettu vastuullisen matkailun tarpeisiin. Hotellin ekologista konseptia tuettiin vastuullisella rakentamisella.
2019

Härmälänrannan maaperän kunnostus

Hankkeessa laskettiin esirakentamisen CO2-päästöt ja tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä ja vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista.
2019

Ultimes Business Garden 2

Hankkeessa on parannettu energiatehokkuutta ja vähennetty energiankäyttöä mm. nykyaikaista talotekniikkaa hyödyntäen.
2019

Velkuan yhtenäiskoulu

Naantalin Velkuaan rakennetaan uusi monin tavoin kiertotalouden huomioon ottava koulurakennus.
2021

Vantaan Korson Ankkapuisto

Ankkapuiston kunnostusurakan yhteydessä syntyneiden ylijäämämassojen uusiokäyttö toteutettiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.
2018-2019

S-Market Urjala

Rakennettaessa uusi hypermarketti vanhan marketin paikalle olemassaoleva rakennus siirrettiin purkamisen sijaan.
2009

As Oy Toppilan Punainen Mylly

Kerrostalon rakentaminen, jossa hyödynnettiin vanhaa teollisuusrakennusta osana uudisarkkitehtuuria.
2018

Green Building Partnersin toimisto

Isoimmat muutokset toimistolla tehtiin liittyen sisäilmaan, luontoelementteihin ja valoon.
2018

Kummatin kerrostaloalueen peruskorjaus

Ainutlaatuinen, kiertotaloutta voimakkaasti hyödyntävä peruskorjauskohde, jossa rakennuksista purettiin tarpeettomiksi käyneet isot asunnot.
2010

Nollaenergiatalo Villa ISOVER

Koko tontti on hyötykäytössä. Rakennus tuottaa sähköä katolla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla.
2013

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Mellunpuiston asuinalue

Mellunmäen kortteliprojektissa vertailtiin peruskorjausta ja purkavaa täydennysrakentamista hiilijalanjäljen näkökulmasta.
2021

Ritvantien materiaaliviisas meluvalli

Meluvallin rakenteissa on hyödynnetty pilaantumatonta ylijäämämaata joka on tullut pääasiassa pääkaupunkiseudun rakentamiskohteista.
2019

Ekotehokas Vaaralanpuiston päiväkoti

Vaaralanpuiston päiväkoti on ekotehokas, vuonna 2017 valmistunut A-energialuokan päiväkoti.
2017

Niittykatto-projekti kasvattaa biodiversiteettiä

Helen Oy:n lämpökeskuksen säiliörakennuksen katto muutettiin pölyttäjäystävälliseksi niityksi parantaen kohteen biodiversiteettiä ja kaupunkikuvaa.
2020

Turun Toriparkki

Turun Toriparkki on valmistuessaan tiettävästi Euroopan ensimmäinen nollahiiliparkki.
2020

Energiatehokkaat Domus Aboensiksen rakennukset

nollaE-ohjelmistolla tehty optimointi tuotti asuinrakennukselle 77 % pienemmän kokonaisenergiankulutuksen ja 58 tonnia pienemmät vuotuiset hiilidioksipäästöt.
2019

Vihreistä vihrein -kortteli Jätkäsaaressa

Vihreistä vihrein -hanke sai alkunsa rakennuttajan edustajan, TA:n Markku Hainarin ja maisemasuunnittelija Taina Suonion tapaamisesta. Heidän tavoitteenaan oli suunnitella kortteli, joka on niin vihreä kuin mahdollista. Jätkäsaaren kohteista löytyy erilaisia kattopuutarhoja, biodiversiteettikattoja ja oleskelukattoja saunatilojen yhteydessä. Yhteiskäytössä on keittiöpuutarha sekä iso kasvihuone.
2017

Nollaenergiahalli HAMK Ohutlevykeskus

Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja.
2015

The Resource Rows

Tanskalainen Lendager vei rakentamisen kiertotalouden uudelle tasolle uusiokäyttämällä materiaaleja asuinrakennuksen rakentamisessa uudella tavalla.
2019

The Edge, the greenest building in the world

The Edge is probably the most intelligent building in the world, but also the ­greenest building in the world.
2015

QO, Circular House

The entire concept of the QO is based on a sustainable, circular use of resources.
2018

Kiinteistö Oy Jyväskylän Yliopistonkatu 28

Energiaremontissa uusittiin kiinteistön ilmanvaihto ja valaistus sekä päivitettiin rakennusautomaatiojärjestelmä.
2020

Kestävä GeoHouse Älykylä Utajärvellä

GeoHouse Älykylä yhdistää useita kestäviä ratkaisuja, joilla pyritään taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin hyötyihin asukaslähtöisesti.
2021

HAVI Logistics Oy:n ympäristöystävällinen jakelukeskus

Jakelukeskuksen sähkönkulutus tulee vähenemään vuositasolla yhteensä noin 400 MWh, mikä vastaa 65 tonnin CO2- päästövähenemää.
2019

Åbo Akademin säätiön kiinteistöjen energiaremontti

Täydellinen energiajärjestelmän modernisointi Åbo Akademin omistamiin arvokiinteistöihin.
2019

Rantaroustin koulu, uusi oppimisympäristö vihreillä arvoilla

Uusi koulu elinkaarimallilla.
2017

DAS Kelo

DAS Kelo käsittää 8-kerroksisen puukerrostalon, joka on toteutettu CLT-elementein.
2019

Harppuunakortteli, Turku

Turun Harppuunakortteli lämpenee itsenäisesti geoenergialla ja on lähes energiaomavarainen.
2019