Green Building Council Finland
Twitter Linkedin Facebook
Green Building Council Finland
Twitter Linkedin-in Facebook-f
Loikka-blogi

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Nollaenergiahalli HAMK Ohutlevykeskus

Osoite: Vankanlähde 13, Hämeenlinna
Hankeosapuolet: Rakennuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu, Energia- ja elinkaarikonsepti Ruukki Construction Oy
Valmistumisvuosi: 2015

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK sekä Ruukki Construction käyttävät HAMKin Hämeenlinnan kampukselle rakennettua n. 1500m2 hallia tutkimus-, kehitys- ja opetustarkoituksiin. Suomen ensimmäisessä lähes nollaenergiahallissa suunnittelua ja rakentamista ohjasi päämäärä toteuttaa rakennus, joka on investointina kilpailukykyinen ja jonka käyttö tulee edulliseksi koko sen elinkaaren ajan. Tavoitteena oli myös täyttää nollaenergiarakennuksen vaatimukset jo vuonna 2015. Jotta tavoitteeseen päästiin, energiatehokkuuden ohjaukseen ja kokonaisuuden hallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota koko hankkeen ajan suunnittelusta toteutukseen. Lopullisen suunnitteluratkaisun E-luku alitti myöhemmin tarkentuneen vaatimustason yli 30%:lla.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja. Energiantarvetta on saatu minimoitua mm. erittäin hyvällä rakennuksen vaipan ilmatiiveydellä ja optimoiduilla eristepaksuuksilla seinä- ja kattoelementeissä. Lisäksi rakennuksessa on hyödynnetty tehokkaasti päivänvaloa. Esim. eteläjulkisivulla on käytetty suuria polykarbonaatista valmistettuja ikkunoita. Nämä niin sanotut päivänvaloikkunat vähentävät valaistusenergian tarvetta ja eristävät lämpöä hyvin, jolloin myöskään kesäisin auringon lämpösäteet eivät kuumenna tiloja mutta antavat tilaan miellyttävät valaistusolosuhteet ilman häikäisyä. Lämmitys ja viilennys hoidetaan uudella, rakenteisiin esteettisesti hyvin integroituvalla säteilyyn perustuvalla järjestelmällä. Uusiutuvaa energiaa on hyödynnetty innovatiivisesti. Maalämpöjärjestelmä perustuu energiapaaluihin, missä rakennuksen lattian alla olevat teräksiset perustuspaalut on hyödynnetty maaenergian keräämiseen. Hallin teknisen tilan katolle on asennettu katteeseen integroidut aurinkolämpökeräimet, jotka keräävät auringon lämpöenergiaa ja siirtävät sen energiapaaluilla maaperään. Maaperä toimii pariston tavoin kausiluonteisena lämmönvarastona ja sitä hyödynnetään sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä. Rakennus tuottaa myös osan tarvitsemastaan sähköenergiasta aurinkosähköpaneeleilla, jotka muodostavat samalla näyttävän julkisivun rakennukselle.
Elinkaarilaskelmat osoittivat, että yli 50% tavanomaista rakennusta energiatehokkaampi ratkaisu on myös liiketaloudellisesti kannattava sijoitus. Rakennuksen arkkitehtuurissa on päästy näyttävään lopputulokseen mm. integroimalla uusiutuvan energian tuottoa osaksi rakennuksen julkisivua ja kattoa.
Lisätietoja »
Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja.

Lisää kestävän rakennetun ympäristön referenssejä

Nollaenergiatalo Villa ISOVER

Koko tontti on hyötykäytössä. Rakennus tuottaa sähköä katolla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla.
2013

Valkealan monitoimitalo ja Sarkolan koulu, LCA ja LCC

Kahden suunnitteluvaiheessa olevan rakennuksen energian tavoitekulutusten, elinkaaren hiilijalanjälkien ja elinkaarikustannusten laskenta ja optimointi.
2020

Ritvantien materiaaliviisas meluvalli

Meluvallin rakenteissa on hyödynnetty pilaantumatonta ylijäämämaata joka on tullut pääasiassa pääkaupunkiseudun rakentamiskohteista.
2019

Nollaenergiahalli HAMK Ohutlevykeskus

Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja.
2015

Bio based composite pedestrian bridge

The project aims to design, produce and realise a small, but fully bio-based composite pedestrian bridge at the campus of TU/e.
2015 - ongoing

Pudasjärven Hyvän Olon Keskus (PHOK), elinkaarihanke

Kiinteistöllä on elinkaarikustannuslaskennan mukaan optimoidut elinkaarikustannukset ja energiatehokkuus.
2020

Säterinportin toimistokampuksen WELL

Säterinportin toimistokokonaisuuden uudistamisen yhteydessä työntekijöiden hyvinvointi asetettiin tilamuutoksen keskiöön.
2019

Park 2020

Park 20|20 is the world’s first Cradle to Cradle optimized working environment.
2020

Maunun Koulun energiaremontti

Maunun Koulun onnistuneella energiaremontilla vältettiin suurempi investointi lämmitystavan vaihtoon.
2021

Ultimes Business Garden 2

Hankkeessa on parannettu energiatehokkuutta ja vähennetty energiankäyttöä mm. nykyaikaista talotekniikkaa hyödyntäen.
2019

Venlo City Hall

City Hall Venlo’s design is a paramount example of applying the Cradle to Cradle design principles on building scale.
2016

Green Building Partnersin toimisto

Isoimmat muutokset toimistolla tehtiin liittyen sisäilmaan, luontoelementteihin ja valoon.
2018

Vuorentaan vanhainkodin purkuhanke, irtaimiston ja rakennusosien hyödyntäminen

Vuorentaan purkukohteesta otettiin talteen hyödyntämiskelpoinen irtaimisto ja rakennusosat. Irtaimisto ja rakennusosat irrotettiin ja kannettiin ulos kuljetusta tai myyntiä varten. Osa materiaalista myytiin asiakkaille suoraan kohteesta, osa vietiin rakennuskierrätykseen.
2020

Circle House – planned to demolition

Circle House is a scalable demonstration project that can give the building industry new knowledge about circular construction.
2020

Talo Korea: kestävän kehityksen omakotitalo

Talo Korea kohteessa yhdistyy monta kestävän kehityksen kannalta tärkeää tekijää.
2019

QO, Circular House

The entire concept of the QO is based on a sustainable, circular use of resources.
2018

Kummatin kerrostaloalueen peruskorjaus

Ainutlaatuinen, kiertotaloutta voimakkaasti hyödyntävä peruskorjauskohde, jossa rakennuksista purettiin tarpeettomiksi käyneet isot asunnot.
2010

Päästötön työmaa: Suurpellon lukutori

Päästöttöman työmaan konseptin pilotointi Espoossa.
2020

MADASTER materials passport

The MADASTER materials passport is set to become the new standard in the real estate sector. Generating a digital materials passport for every building opens up the possibility of creating a circular economy within the construction industry.
2020

Hiedanrannan kestävyyden BREEAM-arviointi

BREEAM Communities -arviointia käytettiin kehikkona alueen kokonaisvaltaiselle kestävyydelle.
2018 ->

Vihreistä vihrein -kortteli Jätkäsaaressa

Vihreistä vihrein -hanke sai alkunsa rakennuttajan edustajan, TA:n Markku Hainarin ja maisemasuunnittelija Taina Suonion tapaamisesta. Heidän tavoitteenaan oli suunnitella kortteli, joka on niin vihreä kuin mahdollista. Jätkäsaaren kohteista löytyy erilaisia kattopuutarhoja, biodiversiteettikattoja ja oleskelukattoja saunatilojen yhteydessä. Yhteiskäytössä on keittiöpuutarha sekä iso kasvihuone.
2017

Energiatehokas Viihdekeskus Flamingo

Energiatehokkuushanke, jolla kehitetään kiinteistön tekniikan tarpeenmukaista toimintaa ja parannetaan energiatehokkuutta.
2019

S-Market Urjala

Rakennettaessa uusi hypermarketti vanhan marketin paikalle olemassaoleva rakennus siirrettiin purkamisen sijaan.
2009

Water Square Benthemplein

The water square combines water storage with the improvement of the quality of urban public space.
2013

Vantaan Korson Ankkapuisto

Ankkapuiston kunnostusurakan yhteydessä syntyneiden ylijäämämassojen uusiokäyttö toteutettiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.
2018-2019

Jokikorttelin energiaremontti

Arvokiinteistöjen energiatehokkuusparannukset automaatiota, ilmanvaihtoa sekä valaistusta modernisoimalla.
2019

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Kiinteistö Oy Jyväskylän Yliopistonkatu 28

Energiaremontissa uusittiin kiinteistön ilmanvaihto ja valaistus sekä päivitettiin rakennusautomaatiojärjestelmä.
2020

Kinnarin yhtenäiskoulu

Rakennuksen energialuokka on A. Hyvää tasoa selittävät rakennuksen kuutioimainen rakenne, maalämpö pääenergianlähteenä
2019

Porvoon yhteistilahankkeen kiertotalousratkaisut

Porvoon virastotalon yhteiskäyttöisessä monitilatoimistossa tehostettiin tilankäyttöä ja säästettiin hiilijalanjäljessä kiertotalousratkaisujen avulla.
2020
    Lisää uusi kohde »
    Tilaa FIGBCn jäsenkirje

    Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.