Green Building Council Finland

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Härmälänrannan maaperän kunnostus

Osoite: Tampere
Hankeosapuolet: Tampereen kaupunki, Ramboll
Valmistumisvuosi: 2019

Tampereen Härmälänrannan aluetta ollaan muuttamassa asuinalueeksi teollisten toimintojen päätyttyä vuonna 2013. Pitkästä teollisesta historiasta johtuen alueen maaperä on ollut monin paikoin pilaantunut. Alueen kunnostus suunniteltiin ja toteutettiin resurssiviisaasti esirakentamisvaiheessa.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Härmälänrannan vanha teollisuusalue Tampereella on muuttumassa asuinalueeksi. Teollisen toiminnan jäljiltä alueen maaperä oli pilaantunut muun muassa öljy- ja VOC-yhdisteillä, raskasmetalleilla ja jätteillä, ja pohjaveteen on kertynyt kloorattuja liuottimia.

Koska alueen pilaantuneisuus on ollut jo kaavavalmistelujen aikana tiedossa, alueen kunnostus suunniteltiin ja toteutettiin vaiheittain huomioiden rakentamisen sijoittuminen ja aikataulu.

Maaperän kunnostus toteutettiin massanvaihtona, jossa syntyvät rakentamiseen soveltuvat massat pyrittiin hyödyntämään kunnostuskaivannoissa. Poisvietävien kaivumassojen määrää pystyttiin massakoordinoinnin avulla minimoimaan jo suunnitteluvaiheessa.

Hankkeen aikana laskettiin kaava-alueen (noin 21 ha) toteutuneen esirakentamisen hiilidioksidipäästöt ja kustannukset sekä tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä, päästöihin vaikuttavista tekijöistä sekä vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista suunnittelussa ja toteutuksessa.

Laskennassa verrattiin toteutuneen esirakentamisen päästöjä ja kustannuksia kahteen vaihtoehtoiseen ratkaisuun. Vertailun avulla oli mahdollista tarkastella tehtyjen päätösten ja käytäntöjen ilmastovaikutuksia sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen vaikuttavuuden eroja. Laskenta sisälsi hankkeen elinkaaren vaiheista materiaalien kuljetukset ja työmaa-aikaiset toiminnot sekä neitseellisten materiaalien osalta materiaalien päästöt. Laskennassa ei huomioitu pilaantuneiden maiden käsittelyä vastaanottopaikassa.

Toteutuneen vaihtoehdon kokonaispäästöt olivat 1 864 000 kg CO2 ekv. Materiaalien kuljetukset muodostivat 88 prosenttia toteutuneen vaihtoehdon päästöistä. Resurssiviisailla toteutuneella ratkaisuilla saatiin 20 prosentin päästövähennys verrattuna perinteiseen ratkaisuun, jossa alue olisi rakennettu käyttäen neitseellisiä kivi- ja maamateriaaleja ja kaikki kaivumassat olisi poistettu alueelta. Toteumaa verrattiin myös vielä resurssitehokkaampaan toimintaan, jolloin hankkeessa oltaisiin voitu saavuttaa 2-8 prosentin lisävähennys päästöissä.

Suunnittelulla on olennainen rooli ilmastoviisaassa rakentamisessa. Esirakentamisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä. Potentiaalin saavuttaminen edellyttää resurssiviisauden huomioimista jo ensimmäisissä suunnitteluvaiheissa sekä työn aikaista suunnitelmallista ulkopuolista massakoordinointia.

Ramboll Finland laatii hankkeen päästövähennyslaskelmat ja toimi kunnostuksen ja katurakentamisen massakoordinaattorina.
Hankkeessa laskettiin esirakentamisen CO2-päästöt ja tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä ja vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista.

Rantaroustin koulu, uusi oppimisympäristö vihreillä arvoilla

Uusi koulu elinkaarimallilla.
2017

Helkama toimitalo Espoo, Aurinkosähköjärjestelmä

Aurinkosähköjärjestelmällä katetaan noin 15 % koko kiinteistön vuotuisesta sähköntarpeesta päästöttömästi.
2019

Mellunpuiston asuinalue

Mellunmäen kortteliprojektissa vertailtiin peruskorjausta ja purkavaa täydennysrakentamista hiilijalanjäljen näkökulmasta.
2021

Energiatehokkaat Domus Aboensiksen rakennukset

nollaE-ohjelmistolla tehty optimointi tuotti asuinrakennukselle 77 % pienemmän kokonaisenergiankulutuksen ja 58 tonnia pienemmät vuotuiset hiilidioksipäästöt.
2019

MADASTER materials passport

The MADASTER materials passport is set to become the new standard in the real estate sector. Generating a digital materials passport for every building opens up the possibility of creating a circular economy within the construction industry.
2020

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli koostuu valetuista elementeistä ja 3D-tulostetuista moduuleista.
2020

Energiatehokas toimitilakiinteistö Pressi Smart Premises, C-talo

PRESSIn matka ideasta valmistuneeksi rakennuskompleksiksi sai alkunsa ajatuksesta tarjota tulevaisuuden toimitilat yrityksille nyt.
2019

Bio based composite pedestrian bridge

The project aims to design, produce and realise a small, but fully bio-based composite pedestrian bridge at the campus of TU/e.
2015 - ongoing

Myllypuron Alakiven puisto

Puisto on rakennettu ekologisesti kestävin periaattein, muun muassa hyödyntämällä lähialueiden rakennushankkeiden ylijäämämaita.
2017

Rouse Hill Town Centre

Rouse Hill Town Centre forms a unique model for the planning and design of a suburban or regional retail centre in Australia.
2008

Joutsentalo, joutsenmerkitty omakotitalo

Kaksikerroksinen omakotitalo merimaisemin on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut omakotitalo.
2019

Hiedanrannan kestävyyden BREEAM-arviointi

BREEAM Communities -arviointia käytettiin kehikkona alueen kokonaisvaltaiselle kestävyydelle.
2018 ->

Espoon Niittykumpu, BREEAM Communities

Nittykummun metrokeskukseen liittyvän aluekehityshankkeen sertifiointi valmisteltiin BREEAM Communities -arvioinnin mukaisesti.
2016 ->

Swimming pool of the future, Holmen

By combining technical solutions Asker has built the swimming pool facilities of the future.
2017

Maunun Koulun energiaremontti

Maunun Koulun onnistuneella energiaremontilla vältettiin suurempi investointi lämmitystavan vaihtoon.
2021

Porvoon yhteistilahankkeen kiertotalousratkaisut

Porvoon virastotalon yhteiskäyttöisessä monitilatoimistossa tehostettiin tilankäyttöä ja säästettiin hiilijalanjäljessä kiertotalousratkaisujen avulla.
2020

Vastuullisen matkailun KIDE-hotelli

Syötteen tuntureiden KIDE-hotelli on rakennettu vastuullisen matkailun tarpeisiin. Hotellin ekologista konseptia tuettiin vastuullisella rakentamisella.
2019

C-BETA, circular business centre

A circular breeding ground where entrepreneurs, creatives and makers meet to collaborate, promote and activate the circular economy.
2018

Säterinportin toimistokampuksen WELL

Säterinportin toimistokokonaisuuden uudistamisen yhteydessä työntekijöiden hyvinvointi asetettiin tilamuutoksen keskiöön.
2019

Ranta-Kartanon tuulisuus ja pienilmastoselvitys

Uraauurtava pienilmastomallinnus antaa eväitä ilmastonmuutoksen huomioivaan ulkotilojen suunnitteluun.
2019

The Edge, the greenest building in the world

The Edge is probably the most intelligent building in the world, but also the ­greenest building in the world.
2015

As Oy Toppilan Punainen Mylly

Kerrostalon rakentaminen, jossa hyödynnettiin vanhaa teollisuusrakennusta osana uudisarkkitehtuuria.
2018

Vantaan Korson Ankkapuisto

Ankkapuiston kunnostusurakan yhteydessä syntyneiden ylijäämämassojen uusiokäyttö toteutettiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.
2018-2019

Päästötön työmaa: Kulosaaren puistotie

Päästöttöman työmaan konseptin pilotointi Helsingissä.
2021

Niittykatto-projekti kasvattaa biodiversiteettiä

Helen Oy:n lämpökeskuksen säiliörakennuksen katto muutettiin pölyttäjäystävälliseksi niityksi parantaen kohteen biodiversiteettiä ja kaupunkikuvaa.
2020

Venlo City Hall

City Hall Venlo’s design is a paramount example of applying the Cradle to Cradle design principles on building scale.
2016

Harppuunakortteli, Turku

Turun Harppuunakortteli lämpenee itsenäisesti geoenergialla ja on lähes energiaomavarainen.
2019

Park 2020

Park 20|20 is the world’s first Cradle to Cradle optimized working environment.
2020

Ekotehokas Vaaralanpuiston päiväkoti

Vaaralanpuiston päiväkoti on ekotehokas, vuonna 2017 valmistunut A-energialuokan päiväkoti.
2017

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021