Härmälänrannan maaperän kunnostus

Osoite: Tampere
Hankeosapuolet: Tampereen kaupunki, Ramboll
Valmistumisvuosi: 2019

Tampereen Härmälänrannan aluetta ollaan muuttamassa asuinalueeksi teollisten toimintojen päätyttyä vuonna 2013. Pitkästä teollisesta historiasta johtuen alueen maaperä on ollut monin paikoin pilaantunut. Alueen kunnostus suunniteltiin ja toteutettiin resurssiviisaasti esirakentamisvaiheessa.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Härmälänrannan vanha teollisuusalue Tampereella on muuttumassa asuinalueeksi. Teollisen toiminnan jäljiltä alueen maaperä oli pilaantunut muun muassa öljy- ja VOC-yhdisteillä, raskasmetalleilla ja jätteillä, ja pohjaveteen on kertynyt kloorattuja liuottimia.

Koska alueen pilaantuneisuus on ollut jo kaavavalmistelujen aikana tiedossa, alueen kunnostus suunniteltiin ja toteutettiin vaiheittain huomioiden rakentamisen sijoittuminen ja aikataulu.

Maaperän kunnostus toteutettiin massanvaihtona, jossa syntyvät rakentamiseen soveltuvat massat pyrittiin hyödyntämään kunnostuskaivannoissa. Poisvietävien kaivumassojen määrää pystyttiin massakoordinoinnin avulla minimoimaan jo suunnitteluvaiheessa.

Hankkeen aikana laskettiin kaava-alueen (noin 21 ha) toteutuneen esirakentamisen hiilidioksidipäästöt ja kustannukset sekä tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä, päästöihin vaikuttavista tekijöistä sekä vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista suunnittelussa ja toteutuksessa.

Laskennassa verrattiin toteutuneen esirakentamisen päästöjä ja kustannuksia kahteen vaihtoehtoiseen ratkaisuun. Vertailun avulla oli mahdollista tarkastella tehtyjen päätösten ja käytäntöjen ilmastovaikutuksia sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen vaikuttavuuden eroja. Laskenta sisälsi hankkeen elinkaaren vaiheista materiaalien kuljetukset ja työmaa-aikaiset toiminnot sekä neitseellisten materiaalien osalta materiaalien päästöt. Laskennassa ei huomioitu pilaantuneiden maiden käsittelyä vastaanottopaikassa.

Toteutuneen vaihtoehdon kokonaispäästöt olivat 1 864 000 kg CO2 ekv. Materiaalien kuljetukset muodostivat 88 prosenttia toteutuneen vaihtoehdon päästöistä. Resurssiviisailla toteutuneella ratkaisuilla saatiin 20 prosentin päästövähennys verrattuna perinteiseen ratkaisuun, jossa alue olisi rakennettu käyttäen neitseellisiä kivi- ja maamateriaaleja ja kaikki kaivumassat olisi poistettu alueelta. Toteumaa verrattiin myös vielä resurssitehokkaampaan toimintaan, jolloin hankkeessa oltaisiin voitu saavuttaa 2-8 prosentin lisävähennys päästöissä.

Suunnittelulla on olennainen rooli ilmastoviisaassa rakentamisessa. Esirakentamisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä. Potentiaalin saavuttaminen edellyttää resurssiviisauden huomioimista jo ensimmäisissä suunnitteluvaiheissa sekä työn aikaista suunnitelmallista ulkopuolista massakoordinointia.

Ramboll Finland laatii hankkeen päästövähennyslaskelmat ja toimi kunnostuksen ja katurakentamisen massakoordinaattorina.
Hankkeessa laskettiin esirakentamisen CO2-päästöt ja tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä ja vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista.

Härmälänrannan maaperän kunnostus

Hankkeessa laskettiin esirakentamisen CO2-päästöt ja tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä ja vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista.
2019

Park 2020

Park 20|20 is the world’s first Cradle to Cradle optimized working environment.
2020

Vastuullisen matkailun KIDE-hotelli

Syötteen tuntureiden KIDE-hotelli on rakennettu vastuullisen matkailun tarpeisiin. Hotellin ekologista konseptia tuettiin vastuullisella rakentamisella.
2019

The Saint-Gobain Tower

Yhtiön uusi pääkonttori Pariisissa esittelee myös yhtiön rakennusmateriaalien hyödyntämistä ympäristöystävällisessä rakentamisessa.
2020

The Edge, the greenest building in the world

The Edge is probably the most intelligent building in the world, but also the ­greenest building in the world.
2015

Kierrätettävän tuotantolaitoksen toteutustapasuunnittelu

Valittu toteutustapa mahdollistaa rakenteiden ja laitteiden siirtämisen ja uudelleenkäytön muualla.
2019

Sustainability in offices – PwC, London

Great examples of adopting circular practices in offices.
2015

Venlo City Hall

City Hall Venlo’s design is a paramount example of applying the Cradle to Cradle design principles on building scale.
2016

Bio based composite pedestrian bridge

The project aims to design, produce and realise a small, but fully bio-based composite pedestrian bridge at the campus of TU/e.
2015 - ongoing

Varma pääkonttori Hiiliranta

Sähköautojen latausvalmius kaikille parkkipaikoille sai yritykset muuttamaan autopolitiikkaansa.
2017

Myllypuron Alakiven puisto

Puisto on rakennettu ekologisesti kestävin periaattein, muun muassa hyödyntämällä lähialueiden rakennushankkeiden ylijäämämaita.
2017

Energiatehokkaat Domus Aboensiksen rakennukset

nollaE-ohjelmistolla tehty optimointi tuotti asuinrakennukselle 77 % pienemmän kokonaisenergiankulutuksen ja 58 tonnia pienemmät vuotuiset hiilidioksipäästöt.
2019

Vantaan Korson Ankkapuisto

Ankkapuiston kunnostusurakan yhteydessä syntyneiden ylijäämämassojen uusiokäyttö toteutettiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.
2018-2019

HAVI Logistics Oy:n ympäristöystävällinen jakelukeskus

Jakelukeskuksen sähkönkulutus tulee vähenemään vuositasolla yhteensä noin 400 MWh, mikä vastaa 65 tonnin CO2- päästövähenemää.
2019

Asunto Osakeyhtiö Tampereen Auringonsäde

Nettonollaenergia on konsepti, jolla asumisen laskennallinen energiantarve katetaan lähes hiilipäästöttömällä energiantuotannolla.
Arvioitu 1/2021

Niittykatto-projekti kasvattaa biodiversiteettiä

Helen Oy:n lämpökeskuksen säiliörakennuksen katto muutettiin pölyttäjäystävälliseksi niityksi parantaen kohteen biodiversiteettiä ja kaupunkikuvaa.
2020

Hemsö: Porin asema-aukion alkuperäinen osa

Kiinteistön alkuperäisessä osassa suoritettiin energiakuluja alentava ja olosuhteita parantava energiaremontti.
2019

The Resource Rows

Tanskalainen Lendager vei rakentamisen kiertotalouden uudelle tasolle uusiokäyttämällä materiaaleja asuinrakennuksen rakentamisessa uudella tavalla.
2019

Muuntojoustava asuinkerrostalo

Hanke toteutettiin korotuslattiajärjestelmällä, jossa talotekniikka kulkee korotuslattian alla. Korotuslattiajärjestelmä mahdollistaa joustavan tilojen muuntelun (käyttötarkoitus ja tilajako) myös taloyhtiön valmistuttua koko elinkaaren ajaksi.
2019

Päästötön työmaa: Suurpellon lukutori

Päästöttöman työmaan konseptin pilotointi Espoossa.
2020

Borgströminmäen Setlementtiasunnot

Borgströminmäen Setlementtiasunnot on ekologista yhteisöllisyyttä vaaliva vuokrakerrostalo Helsingin Kruunuvuorenrannassa.
2018

Velkuan yhtenäiskoulu

Naantalin Velkuaan rakennetaan uusi monin tavoin kiertotalouden huomioon ottava koulurakennus.
2021

Green Building Partnersin toimisto

Isoimmat muutokset toimistolla tehtiin liittyen sisäilmaan, luontoelementteihin ja valoon.
2018

KOy STC Viinikkala: energiajärjestelmän modernisointi

Suuren logistiikkakiinteistökokonaisuuden lämmönlähteen vaihtaminen maalämpöön sisältäen suuren aurinkosähköjärjestelmän sähkönkulutuksen vähentämiseksi.
2018

Circle House – planned to demolition

Circle House is a scalable demonstration project that can give the building industry new knowledge about circular construction.
2020

Päästötön työmaa: Kulosaaren puistotie

Päästöttöman työmaan konseptin pilotointi Helsingissä.
2021

Upcycle Studios

Upcycle Studios is built on the concept of sharing.
2019

Porvoon yhteistilahankkeen kiertotalousratkaisut

Porvoon virastotalon yhteiskäyttöisessä monitilatoimistossa tehostettiin tilankäyttöä ja säästettiin hiilijalanjäljessä kiertotalousratkaisujen avulla.
2020

Espoon Niittykumpu, BREEAM Communities

Nittykummun metrokeskukseen liittyvän aluekehityshankkeen sertifiointi valmisteltiin BREEAM Communities -arvioinnin mukaisesti.
2016 ->

Turun Toriparkki

Turun Toriparkki on valmistuessaan tiettävästi Euroopan ensimmäinen nollahiiliparkki.
2020
    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami