Green Building Council Finland

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Kuninkaantammi

Osoite: Kuninkaantammi, Helsinki
Hankeosapuolet: Helsingin kaupunki
Valmistumisvuosi: 2025

Pohjois-Helsinkiin rakentuva Kuninkaantammen asuinalue on Helsingin ilmastoviisaan kaavoituksen ja rakentamisen edelläkävijä. Alueella toteutettavilla ratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta ja sopeudutaan muutokseen. Samalla luodaan lämminhenkistä asuinympäristöä.

Kuninkaantammeen syntyy kodikas ja ilmastoviisas kaupunginosa 5 500 helsinkiläiselle. Kävelijä on kuningas – korttelit, kadut ja puistot suunnitellaan elämyksellisiksi ja toiminnallisiksi, Keskuspuisto ja Vantaanjokilaakso ovat aivan naapurissa. Pyöräilyn laatureitti vie Helsingin keskustaan asti, uimaranta löytyy Palettilammelta.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Viherkerroin -menetelmä
Kuninkaantammen kaavan laadinnan yhteydessä on käytetty ns. viherkerroin-työkalua. Viherkerroin on suhdeluku tontin painotetun viherpinta-alan ja tontin kokonaispinta-alan välillä.
Kaava-alueen uusille pientalokorttelialueille (AO-1) on laskettu viherkertoimeksi 1,0 (tavoitetaso 0,8).

Keskusalueen spiraalimaisesti rakentuvat korttelit kätkevät sisäänsä kävelykatuja. Pihoista vähintään puolet on jätetty päällystämättä. Kaikilla pihoilla on sadepuutarha, yleisimmin kivipuro, jonka reunoilla kasvillisuus saa kukoistaa. Matalien rakennusten katot ovat kaikki viherkattoja, ja monet seinät ovat viherseiniä. Katujen varsilla tulee kasvamaan puita, joiden välissä on vihreitä painanteita.

Alue rajautuu etelässä Helene Schjerfbeckin puistoon. Puistossa on laajoja pato-alueita, ja sen tasanne voi aika ajoin tulvia lammeksi.

Kuninkaantammen viher- ja vesiratkaisuilla pyritään hallitsemaan vesien virtaamia – niin sanottua hulevettä – jonka odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä. Hulevesien hallinta on yksi alueella pilotoitavista ilmastoratkaisuista.

Puurakentamisen ilmastoviisautta myös todistetaan Kuninkaantammessa: Kerrostaloalueelle on toteutettu samanlaiset rakennukset betonista ja puusta. Betonikerrostalon materiaalien ja rakentamisen hiilijalanjäljen on laskettu olevan 40 prosenttia korkeampi kuin puukerrostalon.

Talojen katot on valjastettu aurinkosähkön tuotantoon paneeleilla, joista monet istuvat viherkattojen kasvillisuuden lomaan. Alueen rakentamisessa edellytetään korkeaa energiatehokkuutta, mikä ei palautteen mukaan kuitenkaan tingi asumismukavuudesta.

Kuninkaantammen ilmastoviisauteen liittyy paikallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta vapautuneesta tekolammesta tulee Keskuspuistoon yhdistyvä ulkoilu- ja uimapaikka, kallion laet on säästetty virkistyskäyttöön, luonnon monimuotoisuutta tuetaan suunnitteluratkaisuilla, ja asuminen nivoutuu tiiviisti kaupunkiviljelyyn. Rakentamisessa käytetään paikallista maa-ainesta kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Kuninkaantammen kaavan laadinnan yhteydessä on käytetty ns. viherkerroin-työkalua.

Vantaan Korson Ankkapuisto

Ankkapuiston kunnostusurakan yhteydessä syntyneiden ylijäämämassojen uusiokäyttö toteutettiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.
2018-2019

Harppuunakortteli, Turku

Turun Harppuunakortteli lämpenee itsenäisesti geoenergialla ja on lähes energiaomavarainen.
2019

Park 2020

Park 20|20 is the world’s first Cradle to Cradle optimized working environment.
2020

Project SmartRoof 2.0

The project aims at demonstrating and scientifically validating function and value of the combination of Blue (rainwater catchment, storage and reuse) and Green (biodiverse) roofs for resilient and climate adaptive cities, not for the future, but for today.
2020

Säterinportin toimistokampuksen WELL

Säterinportin toimistokokonaisuuden uudistamisen yhteydessä työntekijöiden hyvinvointi asetettiin tilamuutoksen keskiöön.
2019

Pudasjärven Hyvän Olon Keskus (PHOK), elinkaarihanke

Kiinteistöllä on elinkaarikustannuslaskennan mukaan optimoidut elinkaarikustannukset ja energiatehokkuus.
2020

Hiedanrannan kestävyyden BREEAM-arviointi

BREEAM Communities -arviointia käytettiin kehikkona alueen kokonaisvaltaiselle kestävyydelle.
2018 ->

Elisa Pasila

Elisan pääkonttorikiinteistön energiaremontti pienentää kiinteistön energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä noin 40 prosenttia.
2019

Päästötön työmaa: Kulosaaren puistotie

Päästöttöman työmaan konseptin pilotointi Helsingissä.
2021

EPD:t (ympäristöselosteet) kotimaisille luonnonkivituotteille

KIVI ry aloitti syksyllä 2019 projektin, jonka lopputuloksena valmistui kotimaiselle luonnonkivelle hiilijalanjälkilaskelma ja elinkaariarviointi.
2020

Puhdas ja älykäs Kera -kehityshanke

Keraa kehitetään kiertotalouden esimerkkialueena. Yhteiskehittämisen avulla luodaan uusia energiaratkaisuja, liikkumisen muotoja ja urbaania ruuantuotantoa.
2030-luku

Upcycle Studios

Upcycle Studios is built on the concept of sharing.
2019

Kiertotaloustapahtuma purkukohteessa

Syyskuussa järjestetty tapahtuma, jossa oli myynnissä purkukohteen irtaimistoa. Tarjolla oli edullisia löytöjä 70-luvun purettavista taloista: valaisimia, peilejä, hanoja, kuivaustelineitä, naulakoita ja paljon muuta. Toimivia kodinkoneita jaettiin maksutta.
2020

Vihreistä vihrein -kortteli Jätkäsaaressa

Vihreistä vihrein -hanke sai alkunsa rakennuttajan edustajan, TA:n Markku Hainarin ja maisemasuunnittelija Taina Suonion tapaamisesta. Heidän tavoitteenaan oli suunnitella kortteli, joka on niin vihreä kuin mahdollista. Jätkäsaaren kohteista löytyy erilaisia kattopuutarhoja, biodiversiteettikattoja ja oleskelukattoja saunatilojen yhteydessä. Yhteiskäytössä on keittiöpuutarha sekä iso kasvihuone.
2017

Valkealan monitoimitalo ja Sarkolan koulu, LCA ja LCC

Kahden suunnitteluvaiheessa olevan rakennuksen energian tavoitekulutusten, elinkaaren hiilijalanjälkien ja elinkaarikustannusten laskenta ja optimointi.
2020

As Oy Toppilan Punainen Mylly

Kerrostalon rakentaminen, jossa hyödynnettiin vanhaa teollisuusrakennusta osana uudisarkkitehtuuria.
2018

Bio based composite pedestrian bridge

The project aims to design, produce and realise a small, but fully bio-based composite pedestrian bridge at the campus of TU/e.
2015 - ongoing

Puukerrostalo Visa I

Nelikerroksisen rakennuksen runkomateriaali sekä julkisivu ovat puuta.
2019

Turun Toriparkki

Turun Toriparkki on valmistuessaan tiettävästi Euroopan ensimmäinen nollahiiliparkki.
2020

Sustainability in offices – PwC, London

Great examples of adopting circular practices in offices.
2015

Rovaniemen keskustan asemakaavan kestävyys

Osayleiskaavalle tehtiin BREEAM Communities -ympäristöluokitusjärjestelmän kriteerien pohjalta alustava kestävyyden tarkastelu.
2013

Vastuullisen matkailun KIDE-hotelli

Syötteen tuntureiden KIDE-hotelli on rakennettu vastuullisen matkailun tarpeisiin. Hotellin ekologista konseptia tuettiin vastuullisella rakentamisella.
2019

Kinnarin yhtenäiskoulu

Rakennuksen energialuokka on A. Hyvää tasoa selittävät rakennuksen kuutioimainen rakenne, maalämpö pääenergianlähteenä
2019

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Energiatehokas toimitalo Ramboll Village

Toimitila suunniteltiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen ja digitalisaatiota hyödyntäen.
2019

CIRCL, circular pavilion

Circl is a new pavilion in Amsterdam. A place created by ABN AMRO where it can share the knowledge it has gained about circularity and advise its clients effectively about that issue.
2017

Varma pääkonttori Hiiliranta

Sähköautojen latausvalmius kaikille parkkipaikoille sai yritykset muuttamaan autopolitiikkaansa.
2017

Ranta-Kartanon tuulisuus ja pienilmastoselvitys

Uraauurtava pienilmastomallinnus antaa eväitä ilmastonmuutoksen huomioivaan ulkotilojen suunnitteluun.
2019

Swimming pool of the future, Holmen

By combining technical solutions Asker has built the swimming pool facilities of the future.
2017

S-Market Urjala

Rakennettaessa uusi hypermarketti vanhan marketin paikalle olemassaoleva rakennus siirrettiin purkamisen sijaan.
2009