Green Building Council Finland

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Myllypuron Alakiven puisto

Osoite: Myllypuro, Helsinki
Hankeosapuolet: Helsingin kaupunki, Ramboll, Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara
Valmistumisvuosi: 2017

Helsingin Myllypurossa sijaitseva Alakivenpuisto on merkittävä uudentyyppinen, ylijäämämaiden hyötykäyttö- ja viherrakentamisen koekohde. Puisto on rakennettu ekologisesti kestävin periaattein ja se edustaa Helsingin kaupungin strategian mukaista uutta luonnonmukaista ja resurssitehokasta viherrakentamisen tapaa.

Alakivenpuisto on 11 hehtaarin suuruinen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön sopiva puistoalue Helsingin Myllypurossa entisellä kaatopaikka-alueella. Alakivenpuisto tuo monimuotoista luontoa kaupunkiin ja vahvistaa samalla positiivista imagoa kehittyvälle Myllypurolle.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Puisto on rakennettu ekologisesti kestävin periaattein, muun muassa hyödyntämällä lähialueiden rakennushankkeiden ylijäämämaita, Helsingin Jätkäsaaresta tuotuja massastabiloituja ruoppausmassoja sekä kierrätysbetonimursketta. Uusiokasvualustana on käytetty Helsingin kaupungin rakennushankkeista syntyneitä pintamaita. Maastonmuotoiluissa on hyödynnetty erilaisia maa-aineksia ja niittykasvillisuus on kehitetty kierrätettyjen pintamaiden siemenpankista.
Resurssiviisaan rakentamisen avulla saatiin aikaan yli 4,5 miljoonan euron rahalliset säästöt.

Puisto rakennettiin hyödyntämällä yli 60 000 m3 ylijäämämaita. Maastonmuotoilut toteutettiin hyödyntämällä 35 000 m3 massastabiloituja ruoppausmassoja. Kierrätyskasvualustana hyödynnettiin 25 000 m3 Helsingin rakennushankkeista muodostuneita pintamaita. Lisäksi alueelle on hyödynnetty kierrätettyä betonimursketta.
Puisto on rakennettu ekologisesti kestävin periaattein, muun muassa hyödyntämällä lähialueiden rakennushankkeiden ylijäämämaita.

VAV Kaskelantie 1

Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan kolmannen sukupolven Joutsenmerkki-vaatimukset täyttävä asuntokohde.
2018

Turun Toriparkki

Turun Toriparkki on valmistuessaan tiettävästi Euroopan ensimmäinen nollahiiliparkki.
2020

Kestävä GeoHouse Älykylä Utajärvellä

GeoHouse Älykylä yhdistää useita kestäviä ratkaisuja, joilla pyritään taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin hyötyihin asukaslähtöisesti.
2021

KOy STC Viinikkala: energiajärjestelmän modernisointi

Suuren logistiikkakiinteistökokonaisuuden lämmönlähteen vaihtaminen maalämpöön sisältäen suuren aurinkosähköjärjestelmän sähkönkulutuksen vähentämiseksi.
2018

The Edge, the greenest building in the world

The Edge is probably the most intelligent building in the world, but also the ­greenest building in the world.
2015

Green Building Partnersin toimisto

Isoimmat muutokset toimistolla tehtiin liittyen sisäilmaan, luontoelementteihin ja valoon.
2018

MADASTER materials passport

The MADASTER materials passport is set to become the new standard in the real estate sector. Generating a digital materials passport for every building opens up the possibility of creating a circular economy within the construction industry.
2020

Talo Korea: kestävän kehityksen omakotitalo

Talo Korea kohteessa yhdistyy monta kestävän kehityksen kannalta tärkeää tekijää.
2019

Kinnarin yhtenäiskoulu

Rakennuksen energialuokka on A. Hyvää tasoa selittävät rakennuksen kuutioimainen rakenne, maalämpö pääenergianlähteenä
2019

Kylpylähotelli Päiväkummun energiaremontti

Päiväkummun ilmanvaihto ja valaistus modernisoitiin, minkä lisäksi kiinteistöön asennettiin 20 kWh:n aurinkosähköjärjestelmä.
2018

Muuntojoustava asuinkerrostalo

Hanke toteutettiin korotuslattiajärjestelmällä, jossa talotekniikka kulkee korotuslattian alla. Korotuslattiajärjestelmä mahdollistaa joustavan tilojen muuntelun (käyttötarkoitus ja tilajako) myös taloyhtiön valmistuttua koko elinkaaren ajaksi.
2019

Pudasjärven Hyvän Olon Keskus (PHOK), elinkaarihanke

Kiinteistöllä on elinkaarikustannuslaskennan mukaan optimoidut elinkaarikustannukset ja energiatehokkuus.
2020

Säterinportin toimistokampuksen WELL

Säterinportin toimistokokonaisuuden uudistamisen yhteydessä työntekijöiden hyvinvointi asetettiin tilamuutoksen keskiöön.
2019

Bio based composite pedestrian bridge

The project aims to design, produce and realise a small, but fully bio-based composite pedestrian bridge at the campus of TU/e.
2015 - ongoing

Joutsentalo, joutsenmerkitty omakotitalo

Kaksikerroksinen omakotitalo merimaisemin on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut omakotitalo.
2019

Circle House – planned to demolition

Circle House is a scalable demonstration project that can give the building industry new knowledge about circular construction.
2020

BlueCity, circular incubator

BlueCity is an international icon of circular economy, a national platform for circular entrepreneurs, and a very visible local accelerator that empowers circular entrepreneurs and inspires citizens.
2015

Puhdas ja älykäs Kera -kehityshanke

Keraa kehitetään kiertotalouden esimerkkialueena. Yhteiskehittämisen avulla luodaan uusia energiaratkaisuja, liikkumisen muotoja ja urbaania ruuantuotantoa.
2030-luku

As Oy Toppilan Punainen Mylly

Kerrostalon rakentaminen, jossa hyödynnettiin vanhaa teollisuusrakennusta osana uudisarkkitehtuuria.
2018

Niittykatto-projekti kasvattaa biodiversiteettiä

Helen Oy:n lämpökeskuksen säiliörakennuksen katto muutettiin pölyttäjäystävälliseksi niityksi parantaen kohteen biodiversiteettiä ja kaupunkikuvaa.
2020

Asunto Osakeyhtiö Tampereen Auringonsäde

Nettonollaenergia on konsepti, jolla asumisen laskennallinen energiantarve katetaan lähes hiilipäästöttömällä energiantuotannolla.
Arvioitu 1/2021

Energiatehokas toimitilakiinteistö Pressi Smart Premises, C-talo

PRESSIn matka ideasta valmistuneeksi rakennuskompleksiksi sai alkunsa ajatuksesta tarjota tulevaisuuden toimitilat yrityksille nyt.
2019

Varma pääkonttori Hiiliranta

Sähköautojen latausvalmius kaikille parkkipaikoille sai yritykset muuttamaan autopolitiikkaansa.
2017

Honkasuon passiivitason puukerrostalot

Honkasuo on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue.
2025

Energiatehokas Viihdekeskus Flamingo

Energiatehokkuushanke, jolla kehitetään kiinteistön tekniikan tarpeenmukaista toimintaa ja parannetaan energiatehokkuutta.
2019

Rovaniemen keskustan asemakaavan kestävyys

Osayleiskaavalle tehtiin BREEAM Communities -ympäristöluokitusjärjestelmän kriteerien pohjalta alustava kestävyyden tarkastelu.
2013

Energiatehokkaat Domus Aboensiksen rakennukset

nollaE-ohjelmistolla tehty optimointi tuotti asuinrakennukselle 77 % pienemmän kokonaisenergiankulutuksen ja 58 tonnia pienemmät vuotuiset hiilidioksipäästöt.
2019

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Water Square Benthemplein

The water square combines water storage with the improvement of the quality of urban public space.
2013

DAS Kelo

DAS Kelo käsittää 8-kerroksisen puukerrostalon, joka on toteutettu CLT-elementein.
2019