Green Building Council Finland
Twitter Linkedin Facebook
Green Building Council Finland
Twitter Linkedin-in Facebook-f

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Niittykatto-projekti kasvattaa biodiversiteettiä

Osoite: Munkkisaaren lämpökeskus, Hylkeenpyytäjänkatu 1, Helsinki
Hankeosapuolet: Helen Oy, RaivioBumann Oy (Green Infra-konsepti)
Valmistumisvuosi: 2020

Kattoalueen pinta-ala on 800m2 ja sen vanha kasvualusta vaihdettiin niittymullaksi, johon kylvettiin sekä yksi- että monivuotisia niittykasveja. Lisäksi niitylle perustettiin pieni kivipuutarha, johon kylvettiin rinneketo-kasveja.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Niittykatto-projektin tavoitteet ovat biodiversiteetin lisääminen, kaupunkikuvan parantaminen, osallisuuden ja ympäristötietoisuuden lisääminen. Projekti on toteutettu yhteistyössä Katoava luonto -hankkeen tutkijoiden kanssa, kaupunkimuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmin. Projektiin on myös osallistunut paikallinen päiväkotiryhmä, joka valitsi kasveja niitylle ja osallistui niityn kasvun seuraamiseen.

Helen Oy on viestinyt projektista asiakkailleen ja tavoitteena on lisätä tietoisuutta niityn eduista ja biodiversiteetin lisäämisestä. Kasvillisuus ja maisemointi on suunniteltu paikalliset olosuhteet huomioiden. Niityn kehittyessä ja laajentuessa sen ylläpitotarve tulee olemaan hyvin pieni. Ensimmäisenä kesänä on kohteessa havaittu paljon eri kimalaislajeja ja muita hyönteisiä sekä eri lintulajeja. Ensimmäisenä kesänä kukkivat yksivuotiset kasvit ja seuraavina kesinä niityn kasvun ja laajentumisen myötä, monivuotiset kasvit, jotka kasvaessaan myös sitovat kosteutta kasvualustaan.
Lisätietoja »
Helen Oy:n lämpökeskuksen säiliörakennuksen katto muutettiin pölyttäjäystävälliseksi niityksi parantaen kohteen biodiversiteettiä ja kaupunkikuvaa.

Lisää kestävän rakennetun ympäristön referenssejä

Härmälänrannan maaperän kunnostus

Hankkeessa laskettiin esirakentamisen CO2-päästöt ja tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä ja vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista.
2019

Espoon Niittykumpu, BREEAM Communities

Nittykummun metrokeskukseen liittyvän aluekehityshankkeen sertifiointi valmisteltiin BREEAM Communities -arvioinnin mukaisesti.
2016 ->

C-BETA, circular business centre

A circular breeding ground where entrepreneurs, creatives and makers meet to collaborate, promote and activate the circular economy.
2018

CIRCL, circular pavilion

Circl is a new pavilion in Amsterdam. A place created by ABN AMRO where it can share the knowledge it has gained about circularity and advise its clients effectively about that issue.
2017

BlueCity, circular incubator

BlueCity is an international icon of circular economy, a national platform for circular entrepreneurs, and a very visible local accelerator that empowers circular entrepreneurs and inspires citizens.
2015

Venlo City Hall

City Hall Venlo’s design is a paramount example of applying the Cradle to Cradle design principles on building scale.
2016

Energiatehokas yliopistokiinteistö Väre

Aalto-yliopistokiinteistöjen uuden rakennuksen teemoja ovat energiatehokkuus ja käyttäjälähtöisyys.
2018

QO, Circular House

The entire concept of the QO is based on a sustainable, circular use of resources.
2018

Bio based composite pedestrian bridge

The project aims to design, produce and realise a small, but fully bio-based composite pedestrian bridge at the campus of TU/e.
2015 - ongoing

Valtra Suolahti: traktoritehtaan energiatehokkuusprojekti

Traktoritehtaan ilmanvaihto ja rakennusautomaatiojärjestelmä modernisoitiin. Energiankulutusta pienennettiin kiertoilma- ja lämmöntalteenottoratkaisuilla.
2019

Park 2020

Park 20|20 is the world’s first Cradle to Cradle optimized working environment.
2020

Rovaniemen keskustan asemakaavan kestävyys

Osayleiskaavalle tehtiin BREEAM Communities -ympäristöluokitusjärjestelmän kriteerien pohjalta alustava kestävyyden tarkastelu.
2013

Puukerrostalo Visa I

Nelikerroksisen rakennuksen runkomateriaali sekä julkisivu ovat puuta.
2019

Vastuullisen matkailun KIDE-hotelli

Syötteen tuntureiden KIDE-hotelli on rakennettu vastuullisen matkailun tarpeisiin. Hotellin ekologista konseptia tuettiin vastuullisella rakentamisella.
2019

Harppuunakortteli, Turku

Turun Harppuunakortteli lämpenee itsenäisesti geoenergialla ja on lähes energiaomavarainen.
2019

Porvoon yhteistilahankkeen kiertotalousratkaisut

Porvoon virastotalon yhteiskäyttöisessä monitilatoimistossa tehostettiin tilankäyttöä ja säästettiin hiilijalanjäljessä kiertotalousratkaisujen avulla.
2020

Joutsentalo, joutsenmerkitty omakotitalo

Kaksikerroksinen omakotitalo merimaisemin on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut omakotitalo.
2019

Energiatehokas Viihdekeskus Flamingo

Energiatehokkuushanke, jolla kehitetään kiinteistön tekniikan tarpeenmukaista toimintaa ja parannetaan energiatehokkuutta.
2019

Säterinportin toimistokampuksen WELL

Säterinportin toimistokokonaisuuden uudistamisen yhteydessä työntekijöiden hyvinvointi asetettiin tilamuutoksen keskiöön.
2019

MADASTER materials passport

The MADASTER materials passport is set to become the new standard in the real estate sector. Generating a digital materials passport for every building opens up the possibility of creating a circular economy within the construction industry.
2020

Kylpylähotelli Sokos Hotel Koli

Geoenergian ansiosta Sokos Hotel Koli vähensi polttoöljyn kulutusta 20 000 litraa jo kahdessa kuukaudessa.
2019

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Energiatehokkaat Domus Aboensiksen rakennukset

nollaE-ohjelmistolla tehty optimointi tuotti asuinrakennukselle 77 % pienemmän kokonaisenergiankulutuksen ja 58 tonnia pienemmät vuotuiset hiilidioksipäästöt.
2019

Kummatin kerrostaloalueen peruskorjaus

Ainutlaatuinen, kiertotaloutta voimakkaasti hyödyntävä peruskorjauskohde, jossa rakennuksista purettiin tarpeettomiksi käyneet isot asunnot.
2010

Project SmartRoof 2.0

The project aims at demonstrating and scientifically validating function and value of the combination of Blue (rainwater catchment, storage and reuse) and Green (biodiverse) roofs for resilient and climate adaptive cities, not for the future, but for today.
2020

Helkama toimitalo Espoo, Aurinkosähköjärjestelmä

Aurinkosähköjärjestelmällä katetaan noin 15 % koko kiinteistön vuotuisesta sähköntarpeesta päästöttömästi.
2019

Swimming pool of the future, Holmen

By combining technical solutions Asker has built the swimming pool facilities of the future.
2017

Ekotehokas Vaaralanpuiston päiväkoti

Vaaralanpuiston päiväkoti on ekotehokas, vuonna 2017 valmistunut A-energialuokan päiväkoti.
2017

Energiatehokas toimitalo Ramboll Village

Toimitila suunniteltiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen ja digitalisaatiota hyödyntäen.
2019

Maunun Koulun energiaremontti

Maunun Koulun onnistuneella energiaremontilla vältettiin suurempi investointi lämmitystavan vaihtoon.
2021
    Lisää uusi kohde »
    Tilaa FIGBCn jäsenkirje

    Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.