Green Building Council Finland
Twitter
Linkedin
Facebook
Green Building Council Finland
Twitter
Linkedin-in
Facebook-f
Loikka-blogi

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Puhdas ja älykäs Kera -kehityshanke

Osoite: Kera, Espoo
Hankeosapuolet: Espoon kaupunki, A-Insinöörit Oy, Espoon Asunnot, Fortum Oyj, LähiTapiola, Neste Oyj, Nokia Oyj, Ramirent Oy, SOK, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö
Valmistumisvuosi: 2030-luku

Espoon Kerasta rakentuu vähintään 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan urbaani kaupunginosa, jossa hiilineutraali kiertotalous ja digitalisaatio luovat perustan kestävälle elämäntavalle. Kerassa luodaan uudenlaisia energiaratkaisuja ja liikkumisen muotoja, suositaan kestävää rakentamista ja jakamistaloutta sekä vaalitaan elävää ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Suunnittelualueen koko on n. 58 hehtaaria.

Keran kaupunginosaa kehitetään yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa. Espoon kaupungin tavoitteena on luoda uusi yhteiskehittämisen malli, jolla varmistetaan kaupunginosan vetovoimaisuus ja sidosryhmien osallistuminen.

Keran kehittämisessä toteutetaan Espoon tavoitteita olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki ja hiilineutraali 2020-luvulla. Lisäksi Kera toimii YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen näyteikkunana.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Keran kaupunginosaa kehitetään uusien digitaalisten ratkaisujen ja sovellusten kokeilun keinoin. Älyteknologia mahdollistaa datan keräämisen ja laitteiden keskinäisen kommunikoinnin, joita voidaan hyödyntää vaikkapa energiankulutuksen optimointiin niin kodeissa kuin infrastruktuurissa.

Keraan luodaan elävää kaupunkiympäristöä mm. uusilla energiaratkaisuilla, liikkumisen palveluilla ja urbaanilla ruoantuotannolla. Kiertotalouden ratkaisuiden lisäksi kehittämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta, mikä huomioidaan niin rakentamisessa kuin alueellisena tavoitteenakin.


Uudisrakentamisen lisäksi myös alueen vanhojen rakennusten väliaikaiskäyttöä edistetään. Tyhjillään olevia tiloja voidaan hyödyntää esimerkiksi liikuntakäyttöön tai urbaaniin tuotantoon. Viihtyisää ja puhdasta ympäristöä rakennetaan puistoin sekä kortteli- ja kattoviljelmin. Nämä tarjoavat myös mahdollisuuden lähiviljelyyn.
Lisätietoja »
Keraa kehitetään kiertotalouden esimerkkialueena. Yhteiskehittämisen avulla luodaan uusia energiaratkaisuja, liikkumisen muotoja ja urbaania ruuantuotantoa.

Lisää kestävän rakennetun ympäristön referenssejä

Energiatehokas yliopistokiinteistö Väre

Aalto-yliopistokiinteistöjen uuden rakennuksen teemoja ovat energiatehokkuus ja käyttäjälähtöisyys.
2018

Niittykatto-projekti kasvattaa biodiversiteettiä

Helen Oy:n lämpökeskuksen säiliörakennuksen katto muutettiin pölyttäjäystävälliseksi niityksi parantaen kohteen biodiversiteettiä ja kaupunkikuvaa.
2020

Green Building Partnersin toimisto

Isoimmat muutokset toimistolla tehtiin liittyen sisäilmaan, luontoelementteihin ja valoon.
2018

C-BETA, circular business centre

A circular breeding ground where entrepreneurs, creatives and makers meet to collaborate, promote and activate the circular economy.
2018

Helkama toimitalo Espoo, Aurinkosähköjärjestelmä

Aurinkosähköjärjestelmällä katetaan noin 15 % koko kiinteistön vuotuisesta sähköntarpeesta päästöttömästi.
2019

Turun Toriparkki

Turun Toriparkki on valmistuessaan tiettävästi Euroopan ensimmäinen nollahiiliparkki.
2020

Kauppakeskus Sello

Sello on kiinteistöalan edelläkävijä, joka näyttää suuntaa sille, miten kauppakeskus voi olla mukana ilmastotalkoissa.
2005

Kivikon eritasoliittymän katuhanke

Neljännes katuhankkeen maa- ja pohjarakenteiden kustannuksista säästettiin resurssitehokkailla ratkaisuilla.
2016

Härmälänrannan maaperän kunnostus

Hankkeessa laskettiin esirakentamisen CO2-päästöt ja tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä ja vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista.
2019

S-Market Urjala

Rakennettaessa uusi hypermarketti vanhan marketin paikalle olemassaoleva rakennus siirrettiin purkamisen sijaan.
2009

Vihreistä vihrein -kortteli Jätkäsaaressa

Vihreistä vihrein -hanke sai alkunsa rakennuttajan edustajan, TA:n Markku Hainarin ja maisemasuunnittelija Taina Suonion tapaamisesta. Heidän tavoitteenaan oli suunnitella kortteli, joka on niin vihreä kuin mahdollista. Jätkäsaaren kohteista löytyy erilaisia kattopuutarhoja, biodiversiteettikattoja ja oleskelukattoja saunatilojen yhteydessä. Yhteiskäytössä on keittiöpuutarha sekä iso kasvihuone.
2017

Park 2020

Park 20|20 is the world’s first Cradle to Cradle optimized working environment.
2020

Joutsentalo, joutsenmerkitty omakotitalo

Kaksikerroksinen omakotitalo merimaisemin on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut omakotitalo.
2019

Vastuullisen matkailun KIDE-hotelli

Syötteen tuntureiden KIDE-hotelli on rakennettu vastuullisen matkailun tarpeisiin. Hotellin ekologista konseptia tuettiin vastuullisella rakentamisella.
2019

Venlo City Hall

City Hall Venlo’s design is a paramount example of applying the Cradle to Cradle design principles on building scale.
2016

CIRCL, circular pavilion

Circl is a new pavilion in Amsterdam. A place created by ABN AMRO where it can share the knowledge it has gained about circularity and advise its clients effectively about that issue.
2017

Refurbishing old buildings into sustainable living residences

The former company building of the Odakyu Electric Railway Company, located in the city of Zama, has been renovated and turned into rental housing. A key point of the renovation has been “sharing spaces with limited resources”. For example, there is a common garden, urban farm lots for rent and common laundry, all of which support circular lifestyles.
2020

Honkasuon passiivitason puukerrostalot

Honkasuo on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue.
2025

Varma pääkonttori Hiiliranta

Sähköautojen latausvalmius kaikille parkkipaikoille sai yritykset muuttamaan autopolitiikkaansa.
2017

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi

Toimisto- ja liikekeskus Dixi sai Suomen ensimmäisen kauppakeskukselle myönnetyn platina-tason LEED-ympäristösertifikaatin.
2019

EPD:t (ympäristöselosteet) kotimaisille luonnonkivituotteille

KIVI ry aloitti syksyllä 2019 projektin, jonka lopputuloksena valmistui kotimaiselle luonnonkivelle hiilijalanjälkilaskelma ja elinkaariarviointi.
2020

Ranta-Kartanon tuulisuus ja pienilmastoselvitys

Uraauurtava pienilmastomallinnus antaa eväitä ilmastonmuutoksen huomioivaan ulkotilojen suunnitteluun.
2019

VAV Kaskelantie 1

Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan kolmannen sukupolven Joutsenmerkki-vaatimukset täyttävä asuntokohde.
2018

Purettujen rakennusmateriaalien hyötykäyttö paikallisesti

Heikkenevän kysynnän vuoksi 1960-70 -luvun vuokratalolähiön osittainen purkaminen. Tavoitteena asuinviihtyvyyden parantaminen energia- ja materiaalitehokkaalla tavalla.
2014

Säterinportin toimistokampuksen WELL

Säterinportin toimistokokonaisuuden uudistamisen yhteydessä työntekijöiden hyvinvointi asetettiin tilamuutoksen keskiöön.
2019

Water Square Benthemplein

The water square combines water storage with the improvement of the quality of urban public space.
2013

HAVI Logistics Oy:n ympäristöystävällinen jakelukeskus

Jakelukeskuksen sähkönkulutus tulee vähenemään vuositasolla yhteensä noin 400 MWh, mikä vastaa 65 tonnin CO2- päästövähenemää.
2019

Nollaenergiahalli HAMK Ohutlevykeskus

Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja.
2015

DAS Kelo

DAS Kelo käsittää 8-kerroksisen puukerrostalon, joka on toteutettu CLT-elementein.
2019

Myllypuron Alakiven puisto

Puisto on rakennettu ekologisesti kestävin periaattein, muun muassa hyödyntämällä lähialueiden rakennushankkeiden ylijäämämaita.
2017
    Lisää uusi kohde »
    Tilaa FIGBCn jäsenkirje

    Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami