Green Building Council Finland

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Puhdas ja älykäs Kera -kehityshanke

Osoite: Kera, Espoo
Hankeosapuolet: Espoon kaupunki, A-Insinöörit Oy, Espoon Asunnot, Fortum Oyj, LähiTapiola, Neste Oyj, Nokia Oyj, Ramirent Oy, SOK, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö
Valmistumisvuosi: 2030-luku

Espoon Kerasta rakentuu vähintään 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan urbaani kaupunginosa, jossa hiilineutraali kiertotalous ja digitalisaatio luovat perustan kestävälle elämäntavalle. Kerassa luodaan uudenlaisia energiaratkaisuja ja liikkumisen muotoja, suositaan kestävää rakentamista ja jakamistaloutta sekä vaalitaan elävää ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Suunnittelualueen koko on n. 58 hehtaaria.

Keran kaupunginosaa kehitetään yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa. Espoon kaupungin tavoitteena on luoda uusi yhteiskehittämisen malli, jolla varmistetaan kaupunginosan vetovoimaisuus ja sidosryhmien osallistuminen.

Keran kehittämisessä toteutetaan Espoon tavoitteita olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki ja hiilineutraali 2020-luvulla. Lisäksi Kera toimii YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen näyteikkunana.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Keran kaupunginosaa kehitetään uusien digitaalisten ratkaisujen ja sovellusten kokeilun keinoin. Älyteknologia mahdollistaa datan keräämisen ja laitteiden keskinäisen kommunikoinnin, joita voidaan hyödyntää vaikkapa energiankulutuksen optimointiin niin kodeissa kuin infrastruktuurissa.

Keraan luodaan elävää kaupunkiympäristöä mm. uusilla energiaratkaisuilla, liikkumisen palveluilla ja urbaanilla ruoantuotannolla. Kiertotalouden ratkaisuiden lisäksi kehittämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta, mikä huomioidaan niin rakentamisessa kuin alueellisena tavoitteenakin.


Uudisrakentamisen lisäksi myös alueen vanhojen rakennusten väliaikaiskäyttöä edistetään. Tyhjillään olevia tiloja voidaan hyödyntää esimerkiksi liikuntakäyttöön tai urbaaniin tuotantoon. Viihtyisää ja puhdasta ympäristöä rakennetaan puistoin sekä kortteli- ja kattoviljelmin. Nämä tarjoavat myös mahdollisuuden lähiviljelyyn.
Keraa kehitetään kiertotalouden esimerkkialueena. Yhteiskehittämisen avulla luodaan uusia energiaratkaisuja, liikkumisen muotoja ja urbaania ruuantuotantoa.

Päästötön työmaa: Suurpellon lukutori

Päästöttöman työmaan konseptin pilotointi Espoossa.
2020

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Vihreistä vihrein -kortteli Jätkäsaaressa

Vihreistä vihrein -hanke sai alkunsa rakennuttajan edustajan, TA:n Markku Hainarin ja maisemasuunnittelija Taina Suonion tapaamisesta. Heidän tavoitteenaan oli suunnitella kortteli, joka on niin vihreä kuin mahdollista. Jätkäsaaren kohteista löytyy erilaisia kattopuutarhoja, biodiversiteettikattoja ja oleskelukattoja saunatilojen yhteydessä. Yhteiskäytössä on keittiöpuutarha sekä iso kasvihuone.
2017

Valkealan monitoimitalo ja Sarkolan koulu, LCA ja LCC

Kahden suunnitteluvaiheessa olevan rakennuksen energian tavoitekulutusten, elinkaaren hiilijalanjälkien ja elinkaarikustannusten laskenta ja optimointi.
2020

Talo Korea: kestävän kehityksen omakotitalo

Talo Korea kohteessa yhdistyy monta kestävän kehityksen kannalta tärkeää tekijää.
2019

Ultimes Business Garden 2

Hankkeessa on parannettu energiatehokkuutta ja vähennetty energiankäyttöä mm. nykyaikaista talotekniikkaa hyödyntäen.
2019

Espoon Niittykumpu, BREEAM Communities

Nittykummun metrokeskukseen liittyvän aluekehityshankkeen sertifiointi valmisteltiin BREEAM Communities -arvioinnin mukaisesti.
2016 ->

Borgströminmäen Setlementtiasunnot

Borgströminmäen Setlementtiasunnot on ekologista yhteisöllisyyttä vaaliva vuokrakerrostalo Helsingin Kruunuvuorenrannassa.
2018

Jokikorttelin energiaremontti

Arvokiinteistöjen energiatehokkuusparannukset automaatiota, ilmanvaihtoa sekä valaistusta modernisoimalla.
2019

Asunto Osakeyhtiö Tampereen Auringonsäde

Nettonollaenergia on konsepti, jolla asumisen laskennallinen energiantarve katetaan lähes hiilipäästöttömällä energiantuotannolla.
Arvioitu 1/2021

Puhdas ja älykäs Kera -kehityshanke

Keraa kehitetään kiertotalouden esimerkkialueena. Yhteiskehittämisen avulla luodaan uusia energiaratkaisuja, liikkumisen muotoja ja urbaania ruuantuotantoa.
2030-luku

MADASTER materials passport

The MADASTER materials passport is set to become the new standard in the real estate sector. Generating a digital materials passport for every building opens up the possibility of creating a circular economy within the construction industry.
2020

Rovaniemen keskustan asemakaavan kestävyys

Osayleiskaavalle tehtiin BREEAM Communities -ympäristöluokitusjärjestelmän kriteerien pohjalta alustava kestävyyden tarkastelu.
2013

Åbo Akademin säätiön kiinteistöjen energiaremontti

Täydellinen energiajärjestelmän modernisointi Åbo Akademin omistamiin arvokiinteistöihin.
2019

Energiatehokas toimitalo Ramboll Village

Toimitila suunniteltiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen ja digitalisaatiota hyödyntäen.
2019

Swimming pool of the future, Holmen

By combining technical solutions Asker has built the swimming pool facilities of the future.
2017

The Resource Rows

Tanskalainen Lendager vei rakentamisen kiertotalouden uudelle tasolle uusiokäyttämällä materiaaleja asuinrakennuksen rakentamisessa uudella tavalla.
2019

Velkuan yhtenäiskoulu

Naantalin Velkuaan rakennetaan uusi monin tavoin kiertotalouden huomioon ottava koulurakennus.
2021

Muuntojoustava asuinkerrostalo

Hanke toteutettiin korotuslattiajärjestelmällä, jossa talotekniikka kulkee korotuslattian alla. Korotuslattiajärjestelmä mahdollistaa joustavan tilojen muuntelun (käyttötarkoitus ja tilajako) myös taloyhtiön valmistuttua koko elinkaaren ajaksi.
2019

Puukerrostalo Visa I

Nelikerroksisen rakennuksen runkomateriaali sekä julkisivu ovat puuta.
2019

Harppuunakortteli, Turku

Turun Harppuunakortteli lämpenee itsenäisesti geoenergialla ja on lähes energiaomavarainen.
2019

Circle House – planned to demolition

Circle House is a scalable demonstration project that can give the building industry new knowledge about circular construction.
2020

Nollaenergiahalli HAMK Ohutlevykeskus

Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja.
2015

KOy STC Viinikkala: energiajärjestelmän modernisointi

Suuren logistiikkakiinteistökokonaisuuden lämmönlähteen vaihtaminen maalämpöön sisältäen suuren aurinkosähköjärjestelmän sähkönkulutuksen vähentämiseksi.
2018

DAS Kelo

DAS Kelo käsittää 8-kerroksisen puukerrostalon, joka on toteutettu CLT-elementein.
2019

Honkasuon passiivitason puukerrostalot

Honkasuo on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue.
2025

Helkama toimitalo Espoo, Aurinkosähköjärjestelmä

Aurinkosähköjärjestelmällä katetaan noin 15 % koko kiinteistön vuotuisesta sähköntarpeesta päästöttömästi.
2019

Water Square Benthemplein

The water square combines water storage with the improvement of the quality of urban public space.
2013

Kinnarin yhtenäiskoulu

Rakennuksen energialuokka on A. Hyvää tasoa selittävät rakennuksen kuutioimainen rakenne, maalämpö pääenergianlähteenä
2019

Vuorentaan vanhainkodin purkuhanke, irtaimiston ja rakennusosien hyödyntäminen

Vuorentaan purkukohteesta otettiin talteen hyödyntämiskelpoinen irtaimisto ja rakennusosat. Irtaimisto ja rakennusosat irrotettiin ja kannettiin ulos kuljetusta tai myyntiä varten. Osa materiaalista myytiin asiakkaille suoraan kohteesta, osa vietiin rakennuskierrätykseen.
2020