Green Building Council Finland

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Ekotehokas Vaaralanpuiston päiväkoti

Osoite: Harjunreuna 23, 01230 Vantaa
Hankeosapuolet: Vantaan kaupunki, Tilakeskus, Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy, rakentaja Rakennus Future Oy
Valmistumisvuosi: 2017

Vaaralanpuiston päiväkoti sijaitsee Vantaan Vaaralan kaupunginosassa. Tilat on suunniteltu uudentyyppiseen pienryhmäpainotteiseen kasvatukseen ja päiväkodissa on yhteensä 126 tilapaikkaa.
Tontti sijaitsee keskellä rauhallista pientaloaluetta. Rakennuspaikalla sijainneet hyväkuntoiset tammet haluttiin säilyttää ja rakentaminen ja paikoituspiha rajattiin tontin etelälaitaan. Leikkipiha sijoittuu rakennuksen pohjois- ja itäpuolelle ja ulottuu osin viereiselle puistoalueelle. Päiväkodin ryhmien sisäänkäynnit ovat leikkipihalta.
Tammien lehvästöön avautuva kaksi kerroksinen sali ja ruokailuaulan tilasarja muodostavat rakennuksen sydämen, jonka ympärille muut tilat ryhmittyvät.
Julkisivut ovat pystysuuntaista lehtikuusilautaa ja verhous on käsitelty rautavihtrilliseoksella, jonka jälkeen sen annetaan harmaantua kauniin silkinharmaaksi.
Sisätiloissa pinnat ovat lasuurikäsiteltyä muottiin valettua betonia tai tasoittamatonta harkkoa.
Vaaralanpuiston päiväkoti oli yksi Vantaan kaupungin Suomi 100 -hankkeista. Osana hanketta päiväkodissa on aikakapseli, johon suljettiin viime keväänä eskarilaisten ajatuksia elämästään vuonna 2067.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Vaaralanpuiston päiväkoti on ekotehokas, vuonna 2017 valmistunut A-energialuokan päiväkoti joka seisoo energiapaalujen varassa ja hyödyntää lisäksi aurinkosähköä ja -lämpöä. Kaukolämmön ollessa kaukana päiväkodin tontista, hankkeessa päädyttiin uudentyyppiseen maalämpöön, jossa maahan ei porata lämpökaivoja vaan lämpö otetaan savimaasta lämpöpaalujen avulla. Lämmityksessä hyödynnetään näin maahan varastoitunutta energiaa, ja viilennyksessä maaperän matalaa lämpötilaa. Lisäksi päiväkodin katolla on aurinkokeräimiä, joilla lämpöä johdetaan kesäisin lämpimään käyttöveteen sekä takaisin maahan lataamaan maan lämpöakkua. Lisäksi katolla on aurinkopaneeleita, joilla tuotetaan sähköä rakennuksen tarpeisiin. Myös rakennuksen muodot ja rakenteet ovat energiatehokkaita.
Rakennuksessa on käytössä matalaenergiailmanvaihto. Siitä siis pääsee mahdollisimman vähän lämpöenergiaa ulos, ja lisäksi rakennuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon luonnosta saatavaa energiaa eli maalämpöä ja aurinkosähköä.
Vaaralanpuiston päiväkodin energiankulutustavoite (e-luku) oli 86 kWh/m2/vuosi ja takuuajan jälkeisten vuosien toteutunut ostoenergian tarve on asettunut energiatehokkaalle, 130 kWh/m2,vuosi tasolle. Verrokkina tyypillisen päiväkodin pelkkä lämmitysenergian tarve on 150…200 kWh/m2,vuosi.

Rakennuksessa on käytössä matalaenergiailmanvaihto. Pääilmanvaihtolaitteiden energiatehokkuusluku SFP on 1,33 kW/m3,s ja LTO-vuosihyötysuhde on 86 %. Siitä siis pääsee mahdollisimman vähän lämpöenergiaa ulos.
Vaaralanpuiston päiväkoti on ekotehokas, vuonna 2017 valmistunut A-energialuokan päiväkoti.

S-Market Urjala

Rakennettaessa uusi hypermarketti vanhan marketin paikalle olemassaoleva rakennus siirrettiin purkamisen sijaan.
2009

Maunun Koulun energiaremontti

Maunun Koulun onnistuneella energiaremontilla vältettiin suurempi investointi lämmitystavan vaihtoon.
2021

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli koostuu valetuista elementeistä ja 3D-tulostetuista moduuleista.
2020

Asunto Osakeyhtiö Tampereen Auringonsäde

Nettonollaenergia on konsepti, jolla asumisen laskennallinen energiantarve katetaan lähes hiilipäästöttömällä energiantuotannolla.
Arvioitu 1/2021

Velkuan yhtenäiskoulu

Naantalin Velkuaan rakennetaan uusi monin tavoin kiertotalouden huomioon ottava koulurakennus.
2021

Mellunpuiston asuinalue

Mellunmäen kortteliprojektissa vertailtiin peruskorjausta ja purkavaa täydennysrakentamista hiilijalanjäljen näkökulmasta.
2021

From earth to building materials

BC materials transforms excavated earth of construction sites into building materials.
2020

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Water Square Benthemplein

The water square combines water storage with the improvement of the quality of urban public space.
2013

MADASTER materials passport

The MADASTER materials passport is set to become the new standard in the real estate sector. Generating a digital materials passport for every building opens up the possibility of creating a circular economy within the construction industry.
2020

Bio based composite pedestrian bridge

The project aims to design, produce and realise a small, but fully bio-based composite pedestrian bridge at the campus of TU/e.
2015 - ongoing

The Saint-Gobain Tower

Yhtiön uusi pääkonttori Pariisissa esittelee myös yhtiön rakennusmateriaalien hyödyntämistä ympäristöystävällisessä rakentamisessa.
2020

Ilokkaanpuisto – Tampereelle etätuotetusta aurinkosähköstä energiansa saava asuinalue

Tampereelle Euroopan ensimmäinen etätuotetusta aurinkosähköstä energiansa saava asuinalue.
2021

Green Building Partnersin toimisto

Isoimmat muutokset toimistolla tehtiin liittyen sisäilmaan, luontoelementteihin ja valoon.
2018

Pudasjärven Hyvän Olon Keskus (PHOK), elinkaarihanke

Kiinteistöllä on elinkaarikustannuslaskennan mukaan optimoidut elinkaarikustannukset ja energiatehokkuus.
2020

Upcycle Studios

Upcycle Studios is built on the concept of sharing.
2019

Energiatehokas toimitilakiinteistö Pressi Smart Premises, C-talo

PRESSIn matka ideasta valmistuneeksi rakennuskompleksiksi sai alkunsa ajatuksesta tarjota tulevaisuuden toimitilat yrityksille nyt.
2019

Energiatehokas yliopistokiinteistö Väre

Aalto-yliopistokiinteistöjen uuden rakennuksen teemoja ovat energiatehokkuus ja käyttäjälähtöisyys.
2018

Talo Korea: kestävän kehityksen omakotitalo

Talo Korea kohteessa yhdistyy monta kestävän kehityksen kannalta tärkeää tekijää.
2019

Sustainability in offices – PwC, London

Great examples of adopting circular practices in offices.
2015

Venlo City Hall

City Hall Venlo’s design is a paramount example of applying the Cradle to Cradle design principles on building scale.
2016

Ritvantien materiaaliviisas meluvalli

Meluvallin rakenteissa on hyödynnetty pilaantumatonta ylijäämämaata joka on tullut pääasiassa pääkaupunkiseudun rakentamiskohteista.
2019

Vantaan Korson Ankkapuisto

Ankkapuiston kunnostusurakan yhteydessä syntyneiden ylijäämämassojen uusiokäyttö toteutettiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.
2018-2019

Niittykatto-projekti kasvattaa biodiversiteettiä

Helen Oy:n lämpökeskuksen säiliörakennuksen katto muutettiin pölyttäjäystävälliseksi niityksi parantaen kohteen biodiversiteettiä ja kaupunkikuvaa.
2020

Honkasuon passiivitason puukerrostalot

Honkasuo on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue.
2025

Kauppakeskus Sello

Sello on kiinteistöalan edelläkävijä, joka näyttää suuntaa sille, miten kauppakeskus voi olla mukana ilmastotalkoissa.
2005

Kylpylähotelli Sokos Hotel Koli

Geoenergian ansiosta Sokos Hotel Koli vähensi polttoöljyn kulutusta 20 000 litraa jo kahdessa kuukaudessa.
2019

SmartCrusher, concrete recycling

SmartCrusher bv's goal is to reach climate neutral circular building in its broadest sense.
2020

Espoon Niittykumpu, BREEAM Communities

Nittykummun metrokeskukseen liittyvän aluekehityshankkeen sertifiointi valmisteltiin BREEAM Communities -arvioinnin mukaisesti.
2016 ->

Joutsentalo, joutsenmerkitty omakotitalo

Kaksikerroksinen omakotitalo merimaisemin on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut omakotitalo.
2019