Green Building Council Finland
Twitter Linkedin Facebook
Green Building Council Finland
Twitter Linkedin-in Facebook-f
Loikka-blogi

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Viikin ympäristötalo

Osoite: Viikinkaari 2, Helsinki
Hankeosapuolet: Helsingin kaupunki, rakennuttaja HKR-Rakennuttaja, rakentaja Lemminkäinen Oyj.
Valmistumisvuosi: 2011

Vuonna 2011 valmistunut Viikin ympäristötalo on Suomen energiatehokkain toimistorakennus.

Viikin ympäristökampukselle nousseen uuden rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kWh/brm2/vuosi. Tämä alittaa A-energialuokan vaatimuksen 90 kWh/brm2/vuosi sekä on tehokkuudeltaan puolet vuoden 2012 uusien määräysten mukaisesta rakentamisesta. Tavanomaisen toimiston energiatehokkuus on keskimäärin 150 kWh/brm2/vuosi. Ympäristötalon energiatehokkuus on saavutettu yhdistämällä useita erilaisia energiaa säästäviä ratkaisuja. Lisäksi viisikerroksisen, noin 6 500 m²:n rakennuksen materiaalivalinnoissa ja rakennusmenetelmissä on kiinnitetty huomiota ympäristöystävällisyyteen.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Energiaa auringosta, jäähdytys maan alta
Osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan paikan päällä: kaksoisjulkisivun ja katon aurinkopaneelit ovat yhteispinta-alaltaan 572 m² ja tuottavat 60 kW, mikä vastaa 20 % rakennuksen sähköntarpeesta. Rakennus on samalla yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Lisäksi talon katolla on neljä äänetöntä Windside-tuuliturbiinia, jotka tuottavat energiaa turvavaloille.

Veden ja sisätilojen lämmitykseen tarvittava lämpö saadaan kaupungin lämpöverkosta. Jäähdytys puolestaan ei vaadi ulkopuolista energiaa, sillä rakennuksen yhteyteen on tehty 25 porakaivoa, jokainen syvyydeltään 250 metriä. Kaivoista saatava vesi käytetään jäähdyttämiseen, ja sähköä järjestelmässä kuluttaa ainoastaan kiertovesipumppu. Ympäristötalon jäähdytysenergian tarve on maksimissaan 40 W/m2; jäähdytyspiikkien nousu tämän korkeammaksi on estetty sallimalla jäähdytys myös yöaikaan sekä suunnittelemalla rakennus siten, ettei jäähdytyksen tarve kohoa suuremmaksi. Menettelyn mahdollistavat mm. rakennuksen massoitus, valaistuksen ohjaus sekä julkisivun aurinkopaneelien toimiminen varjostimina. Talon atrium-tilaa ei jäähdytetä ollenkaan.

Materiaalivalinnat lisäävät ympäristöystävällisyyttä
Ympäristöystävällisiä materiaalivalintoja tehtäessä on keskitytty luonnonmateriaaleista puuhun ja kiveen. Betonirunko on valettu paikan päällä, jotta hiilidioksidipäästöt olisivat alhaiset: lisäksi massiivibetonirunko tasoittaa lämpötilavaihteluja sitomalla lämpöenergiaa. Rakennuksen alapohja on toteutettu ontelolaattatasona ja vesikatto on tehty bitumihuovista. Aulojen kattorakenne on koottu liima- ja kertopuupalkeista ja talossa on käytetty mineraalivillaeristeitä. Myös piha-alueella on pyritty luonnonmukaisuuteen ja pinnoitteiden ekologisuuteen. Kaikki valinnat tähtäävät CO­2-päästöjen minimoimiseen.

Lähes nollaenergiatalo ympäristöalan käytössä
Rakennus on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käytössä. Rakennuksessa 240 henkilön työtilat, kokoustiloja, kahvila sekä näyttelytila. Molemmat käyttäjät ovat periaatteiltaan ympäristötietoisia ja toteuttavat energiansäästötarpeita. Kaikki kävijät pystyvät seuraamaan rakennuksen ajantasaista energiankulutusta aulaan asennetuilta näyttötauluilta.

Viikin ympäristötalo noudattaa Helsingin kaupungin periaatepäätöstä, jonka mukaan rakentamisessa tulee soveltaa lähes nollaenergiatalojen periaatteita. Talon on tarkoitus toimia esimerkkikohteena ja sen avulla pystytään seuraamaan todellisen energiankulutuksen toteutumista suhteessa simulointilaskelmiin: kulutusta seurataan päämittauksella sekä lukuisilla alamittauksilla, joita tehdään kulutuksen kohdentamiseksi esimerkiksi ilmanvaihtokonekohtaisesti. Lisäksi seurataan esimerkiksi ilmanvaihdon ja patteriverkoston lämmitysenergian kulutusta.

Energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen lisäksi rakennusprojektin kustannukset jopa pienenivät arvioidusta: hankesuunnitelman mukainen enimmäishinta rakennukselle oli 21,6 miljoonaa euroa, lopulliset kustannukset olivat kuitenkin alle 17 miljoonaa euroa.
Lisätietoja »
Suomen energiatehokkain toimistorakennus: energiaa auringosta, jäähdytys maan alta.

Lisää kestävän rakennetun ympäristön referenssejä

Borgströminmäen Setlementtiasunnot

Borgströminmäen Setlementtiasunnot on ekologista yhteisöllisyyttä vaaliva vuokrakerrostalo Helsingin Kruunuvuorenrannassa.
2018

DAS Kelo

DAS Kelo käsittää 8-kerroksisen puukerrostalon, joka on toteutettu CLT-elementein.
2019

Alliander HQ

This is the first renovation project in The Netherlands to obtain the BREEAM-NL outstanding sustainability certificate. Several old buildings were transformed into one new office with 80 % of the on-site material reused.
2020

Espoon Niittykumpu, BREEAM Communities

Nittykummun metrokeskukseen liittyvän aluekehityshankkeen sertifiointi valmisteltiin BREEAM Communities -arvioinnin mukaisesti.
2016 ->

MADASTER materials passport

The MADASTER materials passport is set to become the new standard in the real estate sector. Generating a digital materials passport for every building opens up the possibility of creating a circular economy within the construction industry.
2020

Pudasjärven Hyvän Olon Keskus (PHOK), elinkaarihanke

Kiinteistöllä on elinkaarikustannuslaskennan mukaan optimoidut elinkaarikustannukset ja energiatehokkuus.
2020

Kuninkaantammi

Kuninkaantammen kaavan laadinnan yhteydessä on käytetty ns. viherkerroin-työkalua.
2025

Muuntojoustava asuinkerrostalo

Hanke toteutettiin korotuslattiajärjestelmällä, jossa talotekniikka kulkee korotuslattian alla. Korotuslattiajärjestelmä mahdollistaa joustavan tilojen muuntelun (käyttötarkoitus ja tilajako) myös taloyhtiön valmistuttua koko elinkaaren ajaksi.
2019

Velkuan yhtenäiskoulu

Naantalin Velkuaan rakennetaan uusi monin tavoin kiertotalouden huomioon ottava koulurakennus.
2021

Ranta-Kartanon tuulisuus ja pienilmastoselvitys

Uraauurtava pienilmastomallinnus antaa eväitä ilmastonmuutoksen huomioivaan ulkotilojen suunnitteluun.
2019

Valtra Suolahti: traktoritehtaan energiatehokkuusprojekti

Traktoritehtaan ilmanvaihto ja rakennusautomaatiojärjestelmä modernisoitiin. Energiankulutusta pienennettiin kiertoilma- ja lämmöntalteenottoratkaisuilla.
2019

Energiatehokkaat Domus Aboensiksen rakennukset

nollaE-ohjelmistolla tehty optimointi tuotti asuinrakennukselle 77 % pienemmän kokonaisenergiankulutuksen ja 58 tonnia pienemmät vuotuiset hiilidioksipäästöt.
2019

Sustainability in offices – PwC, London

Great examples of adopting circular practices in offices.
2015

Energiatehokas toimitalo Ramboll Village

Toimitila suunniteltiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen ja digitalisaatiota hyödyntäen.
2019

Harppuunakortteli, Turku

Turun Harppuunakortteli lämpenee itsenäisesti geoenergialla ja on lähes energiaomavarainen.
2019

Bio based composite pedestrian bridge

The project aims to design, produce and realise a small, but fully bio-based composite pedestrian bridge at the campus of TU/e.
2015 - ongoing

Refurbishing old buildings into sustainable living residences

The former company building of the Odakyu Electric Railway Company, located in the city of Zama, has been renovated and turned into rental housing. A key point of the renovation has been “sharing spaces with limited resources”. For example, there is a common garden, urban farm lots for rent and common laundry, all of which support circular lifestyles.
2020

Nollaenergiahalli HAMK Ohutlevykeskus

Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja.
2015

Kylpylähotelli Päiväkummun energiaremontti

Päiväkummun ilmanvaihto ja valaistus modernisoitiin, minkä lisäksi kiinteistöön asennettiin 20 kWh:n aurinkosähköjärjestelmä.
2018

Päästötön työmaa: Suurpellon lukutori

Päästöttöman työmaan konseptin pilotointi Espoossa.
2020

Green Building Partnersin toimisto

Isoimmat muutokset toimistolla tehtiin liittyen sisäilmaan, luontoelementteihin ja valoon.
2018

VAV Kaskelantie 1

Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan kolmannen sukupolven Joutsenmerkki-vaatimukset täyttävä asuntokohde.
2018

Project SmartRoof 2.0

The project aims at demonstrating and scientifically validating function and value of the combination of Blue (rainwater catchment, storage and reuse) and Green (biodiverse) roofs for resilient and climate adaptive cities, not for the future, but for today.
2020

Kummatin alueen kerrostalojen peruskorjaus

Ainutlaatuinen, kiertotaloutta voimakkaasti hyödyntävä peruskorjauskohde, jossa rakennuksista purettiin tarpeettomiksi käyneet isot asunnot.
2010

Swimming pool of the future, Holmen

By combining technical solutions Asker has built the swimming pool facilities of the future.
2017

Puukerrostalo Visa I

Nelikerroksisen rakennuksen runkomateriaali sekä julkisivu ovat puuta.
2019

As Oy Toppilan Punainen Mylly

Kerrostalon rakentaminen, jossa hyödynnettiin vanhaa teollisuusrakennusta osana uudisarkkitehtuuria.
2018

Ekotehokas Vaaralanpuiston päiväkoti

Vaaralanpuiston päiväkoti on ekotehokas, vuonna 2017 valmistunut A-energialuokan päiväkoti.
2017

Valkealan monitoimitalo ja Sarkolan koulu, LCA ja LCC

Kahden suunnitteluvaiheessa olevan rakennuksen energian tavoitekulutusten, elinkaaren hiilijalanjälkien ja elinkaarikustannusten laskenta ja optimointi.
2020

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021
    Lisää uusi kohde »
    Tilaa FIGBCn jäsenkirje

    Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.