Green Building Council Finland

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Viikin ympäristötalo

Osoite: Viikinkaari 2, Helsinki
Hankeosapuolet: Helsingin kaupunki, rakennuttaja HKR-Rakennuttaja, rakentaja Lemminkäinen Oyj.
Valmistumisvuosi: 2011

Vuonna 2011 valmistunut Viikin ympäristötalo on Suomen energiatehokkain toimistorakennus.

Viikin ympäristökampukselle nousseen uuden rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kWh/brm2/vuosi. Tämä alittaa A-energialuokan vaatimuksen 90 kWh/brm2/vuosi sekä on tehokkuudeltaan puolet vuoden 2012 uusien määräysten mukaisesta rakentamisesta. Tavanomaisen toimiston energiatehokkuus on keskimäärin 150 kWh/brm2/vuosi. Ympäristötalon energiatehokkuus on saavutettu yhdistämällä useita erilaisia energiaa säästäviä ratkaisuja. Lisäksi viisikerroksisen, noin 6 500 m²:n rakennuksen materiaalivalinnoissa ja rakennusmenetelmissä on kiinnitetty huomiota ympäristöystävällisyyteen.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Energiaa auringosta, jäähdytys maan alta
Osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan paikan päällä: kaksoisjulkisivun ja katon aurinkopaneelit ovat yhteispinta-alaltaan 572 m² ja tuottavat 60 kW, mikä vastaa 20 % rakennuksen sähköntarpeesta. Rakennus on samalla yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Lisäksi talon katolla on neljä äänetöntä Windside-tuuliturbiinia, jotka tuottavat energiaa turvavaloille.

Veden ja sisätilojen lämmitykseen tarvittava lämpö saadaan kaupungin lämpöverkosta. Jäähdytys puolestaan ei vaadi ulkopuolista energiaa, sillä rakennuksen yhteyteen on tehty 25 porakaivoa, jokainen syvyydeltään 250 metriä. Kaivoista saatava vesi käytetään jäähdyttämiseen, ja sähköä järjestelmässä kuluttaa ainoastaan kiertovesipumppu. Ympäristötalon jäähdytysenergian tarve on maksimissaan 40 W/m2; jäähdytyspiikkien nousu tämän korkeammaksi on estetty sallimalla jäähdytys myös yöaikaan sekä suunnittelemalla rakennus siten, ettei jäähdytyksen tarve kohoa suuremmaksi. Menettelyn mahdollistavat mm. rakennuksen massoitus, valaistuksen ohjaus sekä julkisivun aurinkopaneelien toimiminen varjostimina. Talon atrium-tilaa ei jäähdytetä ollenkaan.

Materiaalivalinnat lisäävät ympäristöystävällisyyttä
Ympäristöystävällisiä materiaalivalintoja tehtäessä on keskitytty luonnonmateriaaleista puuhun ja kiveen. Betonirunko on valettu paikan päällä, jotta hiilidioksidipäästöt olisivat alhaiset: lisäksi massiivibetonirunko tasoittaa lämpötilavaihteluja sitomalla lämpöenergiaa. Rakennuksen alapohja on toteutettu ontelolaattatasona ja vesikatto on tehty bitumihuovista. Aulojen kattorakenne on koottu liima- ja kertopuupalkeista ja talossa on käytetty mineraalivillaeristeitä. Myös piha-alueella on pyritty luonnonmukaisuuteen ja pinnoitteiden ekologisuuteen. Kaikki valinnat tähtäävät CO­2-päästöjen minimoimiseen.

Lähes nollaenergiatalo ympäristöalan käytössä
Rakennus on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käytössä. Rakennuksessa 240 henkilön työtilat, kokoustiloja, kahvila sekä näyttelytila. Molemmat käyttäjät ovat periaatteiltaan ympäristötietoisia ja toteuttavat energiansäästötarpeita. Kaikki kävijät pystyvät seuraamaan rakennuksen ajantasaista energiankulutusta aulaan asennetuilta näyttötauluilta.

Viikin ympäristötalo noudattaa Helsingin kaupungin periaatepäätöstä, jonka mukaan rakentamisessa tulee soveltaa lähes nollaenergiatalojen periaatteita. Talon on tarkoitus toimia esimerkkikohteena ja sen avulla pystytään seuraamaan todellisen energiankulutuksen toteutumista suhteessa simulointilaskelmiin: kulutusta seurataan päämittauksella sekä lukuisilla alamittauksilla, joita tehdään kulutuksen kohdentamiseksi esimerkiksi ilmanvaihtokonekohtaisesti. Lisäksi seurataan esimerkiksi ilmanvaihdon ja patteriverkoston lämmitysenergian kulutusta.

Energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen lisäksi rakennusprojektin kustannukset jopa pienenivät arvioidusta: hankesuunnitelman mukainen enimmäishinta rakennukselle oli 21,6 miljoonaa euroa, lopulliset kustannukset olivat kuitenkin alle 17 miljoonaa euroa.
Suomen energiatehokkain toimistorakennus: energiaa auringosta, jäähdytys maan alta.

Park 2020

Park 20|20 is the world’s first Cradle to Cradle optimized working environment.
2020

Hemsö: Porin asema-aukion alkuperäinen osa

Kiinteistön alkuperäisessä osassa suoritettiin energiakuluja alentava ja olosuhteita parantava energiaremontti.
2019

Vantaan Korson Ankkapuisto

Ankkapuiston kunnostusurakan yhteydessä syntyneiden ylijäämämassojen uusiokäyttö toteutettiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.
2018-2019

KOy STC Viinikkala: energiajärjestelmän modernisointi

Suuren logistiikkakiinteistökokonaisuuden lämmönlähteen vaihtaminen maalämpöön sisältäen suuren aurinkosähköjärjestelmän sähkönkulutuksen vähentämiseksi.
2018

Kinnarin yhtenäiskoulu

Rakennuksen energialuokka on A. Hyvää tasoa selittävät rakennuksen kuutioimainen rakenne, maalämpö pääenergianlähteenä
2019

Asunto Osakeyhtiö Tampereen Auringonsäde

Nettonollaenergia on konsepti, jolla asumisen laskennallinen energiantarve katetaan lähes hiilipäästöttömällä energiantuotannolla.
Arvioitu 1/2021

Vuorentaan vanhainkodin purkuhanke, irtaimiston ja rakennusosien hyödyntäminen

Vuorentaan purkukohteesta otettiin talteen hyödyntämiskelpoinen irtaimisto ja rakennusosat. Irtaimisto ja rakennusosat irrotettiin ja kannettiin ulos kuljetusta tai myyntiä varten. Osa materiaalista myytiin asiakkaille suoraan kohteesta, osa vietiin rakennuskierrätykseen.
2020

Ranta-Kartanon tuulisuus ja pienilmastoselvitys

Uraauurtava pienilmastomallinnus antaa eväitä ilmastonmuutoksen huomioivaan ulkotilojen suunnitteluun.
2019

Circle House – planned to demolition

Circle House is a scalable demonstration project that can give the building industry new knowledge about circular construction.
2020

Water Square Benthemplein

The water square combines water storage with the improvement of the quality of urban public space.
2013

DAS Kelo

DAS Kelo käsittää 8-kerroksisen puukerrostalon, joka on toteutettu CLT-elementein.
2019

Pudasjärven Hyvän Olon Keskus (PHOK), elinkaarihanke

Kiinteistöllä on elinkaarikustannuslaskennan mukaan optimoidut elinkaarikustannukset ja energiatehokkuus.
2020

VAV Kaskelantie 1

Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan kolmannen sukupolven Joutsenmerkki-vaatimukset täyttävä asuntokohde.
2018

Swimming pool of the future, Holmen

By combining technical solutions Asker has built the swimming pool facilities of the future.
2017

Energiatehokas toimitilakiinteistö Pressi Smart Premises, C-talo

PRESSIn matka ideasta valmistuneeksi rakennuskompleksiksi sai alkunsa ajatuksesta tarjota tulevaisuuden toimitilat yrityksille nyt.
2019

Rovaniemen keskustan asemakaavan kestävyys

Osayleiskaavalle tehtiin BREEAM Communities -ympäristöluokitusjärjestelmän kriteerien pohjalta alustava kestävyyden tarkastelu.
2013

Vastuullisen matkailun KIDE-hotelli

Syötteen tuntureiden KIDE-hotelli on rakennettu vastuullisen matkailun tarpeisiin. Hotellin ekologista konseptia tuettiin vastuullisella rakentamisella.
2019

Honkasuon passiivitason puukerrostalot

Honkasuo on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue.
2025

Nollaenergiatalo Villa ISOVER

Koko tontti on hyötykäytössä. Rakennus tuottaa sähköä katolla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla.
2013

Ilokkaanpuisto – Tampereelle etätuotetusta aurinkosähköstä energiansa saava asuinalue

Tampereelle Euroopan ensimmäinen etätuotetusta aurinkosähköstä energiansa saava asuinalue.
2021

Kylpylähotelli Sokos Hotel Koli

Geoenergian ansiosta Sokos Hotel Koli vähensi polttoöljyn kulutusta 20 000 litraa jo kahdessa kuukaudessa.
2019

Puhdas ja älykäs Kera -kehityshanke

Keraa kehitetään kiertotalouden esimerkkialueena. Yhteiskehittämisen avulla luodaan uusia energiaratkaisuja, liikkumisen muotoja ja urbaania ruuantuotantoa.
2030-luku

Refurbishing old buildings into sustainable living residences

The former company building of the Odakyu Electric Railway Company, located in the city of Zama, has been renovated and turned into rental housing. A key point of the renovation has been “sharing spaces with limited resources”. For example, there is a common garden, urban farm lots for rent and common laundry, all of which support circular lifestyles.
2020

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Espoon Niittykumpu, BREEAM Communities

Nittykummun metrokeskukseen liittyvän aluekehityshankkeen sertifiointi valmisteltiin BREEAM Communities -arvioinnin mukaisesti.
2016 ->

S-Market Urjala

Rakennettaessa uusi hypermarketti vanhan marketin paikalle olemassaoleva rakennus siirrettiin purkamisen sijaan.
2009

Upcycle Studios

Upcycle Studios is built on the concept of sharing.
2019

Turun Toriparkki

Turun Toriparkki on valmistuessaan tiettävästi Euroopan ensimmäinen nollahiiliparkki.
2020

Energiatehokas Viihdekeskus Flamingo

Energiatehokkuushanke, jolla kehitetään kiinteistön tekniikan tarpeenmukaista toimintaa ja parannetaan energiatehokkuutta.
2019

Valtra Suolahti: traktoritehtaan energiatehokkuusprojekti

Traktoritehtaan ilmanvaihto ja rakennusautomaatiojärjestelmä modernisoitiin. Energiankulutusta pienennettiin kiertoilma- ja lämmöntalteenottoratkaisuilla.
2019