Green Building Council Finland

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Viikin ympäristötalo

Osoite: Viikinkaari 2, Helsinki
Hankeosapuolet: Helsingin kaupunki, rakennuttaja HKR-Rakennuttaja, rakentaja Lemminkäinen Oyj.
Valmistumisvuosi: 2011

Vuonna 2011 valmistunut Viikin ympäristötalo on Suomen energiatehokkain toimistorakennus.

Viikin ympäristökampukselle nousseen uuden rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kWh/brm2/vuosi. Tämä alittaa A-energialuokan vaatimuksen 90 kWh/brm2/vuosi sekä on tehokkuudeltaan puolet vuoden 2012 uusien määräysten mukaisesta rakentamisesta. Tavanomaisen toimiston energiatehokkuus on keskimäärin 150 kWh/brm2/vuosi. Ympäristötalon energiatehokkuus on saavutettu yhdistämällä useita erilaisia energiaa säästäviä ratkaisuja. Lisäksi viisikerroksisen, noin 6 500 m²:n rakennuksen materiaalivalinnoissa ja rakennusmenetelmissä on kiinnitetty huomiota ympäristöystävällisyyteen.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Energiaa auringosta, jäähdytys maan alta
Osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan paikan päällä: kaksoisjulkisivun ja katon aurinkopaneelit ovat yhteispinta-alaltaan 572 m² ja tuottavat 60 kW, mikä vastaa 20 % rakennuksen sähköntarpeesta. Rakennus on samalla yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Lisäksi talon katolla on neljä äänetöntä Windside-tuuliturbiinia, jotka tuottavat energiaa turvavaloille.

Veden ja sisätilojen lämmitykseen tarvittava lämpö saadaan kaupungin lämpöverkosta. Jäähdytys puolestaan ei vaadi ulkopuolista energiaa, sillä rakennuksen yhteyteen on tehty 25 porakaivoa, jokainen syvyydeltään 250 metriä. Kaivoista saatava vesi käytetään jäähdyttämiseen, ja sähköä järjestelmässä kuluttaa ainoastaan kiertovesipumppu. Ympäristötalon jäähdytysenergian tarve on maksimissaan 40 W/m2; jäähdytyspiikkien nousu tämän korkeammaksi on estetty sallimalla jäähdytys myös yöaikaan sekä suunnittelemalla rakennus siten, ettei jäähdytyksen tarve kohoa suuremmaksi. Menettelyn mahdollistavat mm. rakennuksen massoitus, valaistuksen ohjaus sekä julkisivun aurinkopaneelien toimiminen varjostimina. Talon atrium-tilaa ei jäähdytetä ollenkaan.

Materiaalivalinnat lisäävät ympäristöystävällisyyttä
Ympäristöystävällisiä materiaalivalintoja tehtäessä on keskitytty luonnonmateriaaleista puuhun ja kiveen. Betonirunko on valettu paikan päällä, jotta hiilidioksidipäästöt olisivat alhaiset: lisäksi massiivibetonirunko tasoittaa lämpötilavaihteluja sitomalla lämpöenergiaa. Rakennuksen alapohja on toteutettu ontelolaattatasona ja vesikatto on tehty bitumihuovista. Aulojen kattorakenne on koottu liima- ja kertopuupalkeista ja talossa on käytetty mineraalivillaeristeitä. Myös piha-alueella on pyritty luonnonmukaisuuteen ja pinnoitteiden ekologisuuteen. Kaikki valinnat tähtäävät CO­2-päästöjen minimoimiseen.

Lähes nollaenergiatalo ympäristöalan käytössä
Rakennus on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käytössä. Rakennuksessa 240 henkilön työtilat, kokoustiloja, kahvila sekä näyttelytila. Molemmat käyttäjät ovat periaatteiltaan ympäristötietoisia ja toteuttavat energiansäästötarpeita. Kaikki kävijät pystyvät seuraamaan rakennuksen ajantasaista energiankulutusta aulaan asennetuilta näyttötauluilta.

Viikin ympäristötalo noudattaa Helsingin kaupungin periaatepäätöstä, jonka mukaan rakentamisessa tulee soveltaa lähes nollaenergiatalojen periaatteita. Talon on tarkoitus toimia esimerkkikohteena ja sen avulla pystytään seuraamaan todellisen energiankulutuksen toteutumista suhteessa simulointilaskelmiin: kulutusta seurataan päämittauksella sekä lukuisilla alamittauksilla, joita tehdään kulutuksen kohdentamiseksi esimerkiksi ilmanvaihtokonekohtaisesti. Lisäksi seurataan esimerkiksi ilmanvaihdon ja patteriverkoston lämmitysenergian kulutusta.

Energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen lisäksi rakennusprojektin kustannukset jopa pienenivät arvioidusta: hankesuunnitelman mukainen enimmäishinta rakennukselle oli 21,6 miljoonaa euroa, lopulliset kustannukset olivat kuitenkin alle 17 miljoonaa euroa.
Suomen energiatehokkain toimistorakennus: energiaa auringosta, jäähdytys maan alta.

Bio based composite pedestrian bridge

The project aims to design, produce and realise a small, but fully bio-based composite pedestrian bridge at the campus of TU/e.
2015 - ongoing

Porvoon yhteistilahankkeen kiertotalousratkaisut

Porvoon virastotalon yhteiskäyttöisessä monitilatoimistossa tehostettiin tilankäyttöä ja säästettiin hiilijalanjäljessä kiertotalousratkaisujen avulla.
2020

Vantaan Korson Ankkapuisto

Ankkapuiston kunnostusurakan yhteydessä syntyneiden ylijäämämassojen uusiokäyttö toteutettiin kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.
2018-2019

Rovaniemen keskustan asemakaavan kestävyys

Osayleiskaavalle tehtiin BREEAM Communities -ympäristöluokitusjärjestelmän kriteerien pohjalta alustava kestävyyden tarkastelu.
2013

VAV Kaskelantie 1

Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan kolmannen sukupolven Joutsenmerkki-vaatimukset täyttävä asuntokohde.
2018

Upcycle Studios

Upcycle Studios is built on the concept of sharing.
2019

Project SmartRoof 2.0

The project aims at demonstrating and scientifically validating function and value of the combination of Blue (rainwater catchment, storage and reuse) and Green (biodiverse) roofs for resilient and climate adaptive cities, not for the future, but for today.
2020

Jokikorttelin energiaremontti

Arvokiinteistöjen energiatehokkuusparannukset automaatiota, ilmanvaihtoa sekä valaistusta modernisoimalla.
2019

From earth to building materials

BC materials transforms excavated earth of construction sites into building materials.
2020

Ekotehokas Vaaralanpuiston päiväkoti

Vaaralanpuiston päiväkoti on ekotehokas, vuonna 2017 valmistunut A-energialuokan päiväkoti.
2017

Niittykatto-projekti kasvattaa biodiversiteettiä

Helen Oy:n lämpökeskuksen säiliörakennuksen katto muutettiin pölyttäjäystävälliseksi niityksi parantaen kohteen biodiversiteettiä ja kaupunkikuvaa.
2020

SmartCrusher, concrete recycling

SmartCrusher bv's goal is to reach climate neutral circular building in its broadest sense.
2020

Nollaenergiatalo Villa ISOVER

Koko tontti on hyötykäytössä. Rakennus tuottaa sähköä katolla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla.
2013

KOy STC Viinikkala: energiajärjestelmän modernisointi

Suuren logistiikkakiinteistökokonaisuuden lämmönlähteen vaihtaminen maalämpöön sisältäen suuren aurinkosähköjärjestelmän sähkönkulutuksen vähentämiseksi.
2018

Vastuullisen matkailun KIDE-hotelli

Syötteen tuntureiden KIDE-hotelli on rakennettu vastuullisen matkailun tarpeisiin. Hotellin ekologista konseptia tuettiin vastuullisella rakentamisella.
2019

Venlo City Hall

City Hall Venlo’s design is a paramount example of applying the Cradle to Cradle design principles on building scale.
2016

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Maunun Koulun energiaremontti

Maunun Koulun onnistuneella energiaremontilla vältettiin suurempi investointi lämmitystavan vaihtoon.
2021

Pudasjärven Hyvän Olon Keskus (PHOK), elinkaarihanke

Kiinteistöllä on elinkaarikustannuslaskennan mukaan optimoidut elinkaarikustannukset ja energiatehokkuus.
2020

Valkealan monitoimitalo ja Sarkolan koulu, LCA ja LCC

Kahden suunnitteluvaiheessa olevan rakennuksen energian tavoitekulutusten, elinkaaren hiilijalanjälkien ja elinkaarikustannusten laskenta ja optimointi.
2020

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli koostuu valetuista elementeistä ja 3D-tulostetuista moduuleista.
2020

Kestävä GeoHouse Älykylä Utajärvellä

GeoHouse Älykylä yhdistää useita kestäviä ratkaisuja, joilla pyritään taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin hyötyihin asukaslähtöisesti.
2021

Elisa Pasila

Elisan pääkonttorikiinteistön energiaremontti pienentää kiinteistön energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä noin 40 prosenttia.
2019

Kauppakeskus Sello

Sello on kiinteistöalan edelläkävijä, joka näyttää suuntaa sille, miten kauppakeskus voi olla mukana ilmastotalkoissa.
2005

Mellunpuiston asuinalue

Mellunmäen kortteliprojektissa vertailtiin peruskorjausta ja purkavaa täydennysrakentamista hiilijalanjäljen näkökulmasta.
2021

QO, Circular House

The entire concept of the QO is based on a sustainable, circular use of resources.
2018

Asunto Osakeyhtiö Tampereen Auringonsäde

Nettonollaenergia on konsepti, jolla asumisen laskennallinen energiantarve katetaan lähes hiilipäästöttömällä energiantuotannolla.
Arvioitu 1/2021

Energiatehokas Viihdekeskus Flamingo

Energiatehokkuushanke, jolla kehitetään kiinteistön tekniikan tarpeenmukaista toimintaa ja parannetaan energiatehokkuutta.
2019

Vihreistä vihrein -kortteli Jätkäsaaressa

Vihreistä vihrein -hanke sai alkunsa rakennuttajan edustajan, TA:n Markku Hainarin ja maisemasuunnittelija Taina Suonion tapaamisesta. Heidän tavoitteenaan oli suunnitella kortteli, joka on niin vihreä kuin mahdollista. Jätkäsaaren kohteista löytyy erilaisia kattopuutarhoja, biodiversiteettikattoja ja oleskelukattoja saunatilojen yhteydessä. Yhteiskäytössä on keittiöpuutarha sekä iso kasvihuone.
2017

Joutsentalo, joutsenmerkitty omakotitalo

Kaksikerroksinen omakotitalo merimaisemin on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut omakotitalo.
2019