Green Building Council Finland
Twitter Linkedin Facebook
Green Building Council Finland
Twitter Linkedin-in Facebook-f
Loikka-blogi

Kestävän rakennetun ympäristön referenssi

Nollaenergiatalo Villa ISOVER

Osoite: Hyvinkään Asuntomessualue
Hankeosapuolet: ISOVER / Saint Gobain
Valmistumisvuosi: 2013

ISOVER järjesti suunnittelukilpailun, jonka pohjalta nollaenergiatalo Villa ISOVER rakennettiin Hyvinkään Asuntomessuille vuonna 2013.

Suunnittelukilpailun voittaja Villa ISOVER on osoitus siitä, että nollanergiatalo voi olla omaleimainen, arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä teknisesti ja taloudellisesti toteuttettavissa oleva ratkaisu. Sen ovat suunnitelleet Olli Metso, Ark. yo ja Tiina Antinoja, Arkkitehti SAFA.

Villa ISOVER on tilallisesti mielenkiintoinen, ympäristön huomioiva, asuttava ja tarpeen mukaan joustava koti, joka sopii perheasumiseen. Nollaenergiatalon on oltava myös arkkitehtuuriltaan ja rakenteellisilta ratkaisuiltaan hyvin energiatehokas. Villa ISOVERissa energiatarvetta vähennetään passiivisin keinoin mm. rakennuksen suuntaamisen ja rakenteiden tiiviyden ja tehokkaan lämmöneristämisen avulla.

Rakennuksen arkkitehtuuri ja ekologisuus kulkevat käsi kädessä. Tavoitteena on ollut rakennus, joka on tilalliselta luonteeltaan avoin. Elämiseen tarkoitetut tilat on sijoitettu laatikoihin ja laatikot on ladottu limittäin. Laatikoiden väliin jäävä tila on liikkumista ja oleskelua varten. Rakennuksen ekologisuus on yhdistelmä high- ja low-tech -ratkaisuja. Perustan ekologisuudelle luo rakennuksen lämmitettävän massan kompaktius. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä koostuu maalämmöstä ja suuresta varaavasta tulisijasta. Lämmitettäessä lämpö leviää tasaisesti molempiin kerroksiin.

Kestävän kehityksen ratkaisut:
Rakennuksen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista n. 80 % aiheutuu rakennuksen käytön aikaisista ympäristökuormituksista. Suurin osa tästä on energiankulutusta, joten voidaan todeta, että nollaenergiatalo on merkittävä ympäristöteko.

Nollaenergiatalo Villa ISOVER tuottaa yhtä paljon uusiutuvaa energiaa käytettäväksi sen ulkopuolella kuin se itse käyttää ulkopuolelta siihen tuotua energiaa. Talon lämmitysjärjestelmä koostuu maalämmöstä ja varaavasta tulisijasta. Katolle on asennettu 6 m2 aurinkokeräimiä käyttöveden ja tilojen lämmittämiseen. Villa ISOVER kuluttaa vuodessa 8,4 MWh sähköä. Vuosikulutuksen kattamiseksi talossa on huipputeholtaan 9,4 kW aurinkosähköjärjestelmä. Järjestelmän paneelien pinta-ala on noin 80 m2 ja se on toteutettu toisen sukupolven CIS-ohutkalvotuotteilla.

Villa ISOVERissa on siis hybridijärjestelmä, sillä sen tarvitsema energia tuotetaan usealla tavalla. Hybridijärjestelmän etuna on se, että energiaa voidaan tuottaa aina edullisimmalla tavalla. Tähän vaikuttaa sekä energian hinta, että myös vuodenaika. Kesällä rakennusta ei tarvitse lämmittää, joten aurinkokeräimien avulla voidaan lämmittää suurin osa käyttövedestä. Sydäntalvella maa lämmön täydentäjänä käytetään varaavaa takkaa. (lähde: Saint-Gobain, https://www.isover.fi/referenssit/nollaenergiatalo-villa-isover)
Lisätietoja »
Koko tontti on hyötykäytössä. Rakennus tuottaa sähköä katolla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla.

Lisää kestävän rakennetun ympäristön referenssejä

The Resource Rows

Tanskalainen Lendager vei rakentamisen kiertotalouden uudelle tasolle uusiokäyttämällä materiaaleja asuinrakennuksen rakentamisessa uudella tavalla.
2019

Swimming pool of the future, Holmen

By combining technical solutions Asker has built the swimming pool facilities of the future.
2017

QO, Circular House

The entire concept of the QO is based on a sustainable, circular use of resources.
2018

Nollaenergiahalli HAMK Ohutlevykeskus

Rakennuksessa on pilotoitu useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja.
2015

Kinnarin yhtenäiskoulu

Rakennuksen energialuokka on A. Hyvää tasoa selittävät rakennuksen kuutioimainen rakenne, maalämpö pääenergianlähteenä
2019

Mellunpuiston asuinalue

Mellunmäen kortteliprojektissa vertailtiin peruskorjausta ja purkavaa täydennysrakentamista hiilijalanjäljen näkökulmasta.
2021

As Oy Toppilan Punainen Mylly

Kerrostalon rakentaminen, jossa hyödynnettiin vanhaa teollisuusrakennusta osana uudisarkkitehtuuria.
2018

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Helsinkiin 2021 valmistuva Suomalais-venäläinen koulu on toiminut esimerkkikohteena useammassakin hiilijalanjäljen laskentaan liittyvässä pilotoinnissa. Noin 6 400 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Puu on merkittävässä osassa myös sisätilojen arkkitehtuurissa.
2021

Kauppakeskus Sello

Sello on kiinteistöalan edelläkävijä, joka näyttää suuntaa sille, miten kauppakeskus voi olla mukana ilmastotalkoissa.
2005

Elisa Pasila

Elisan pääkonttorikiinteistön energiaremontti pienentää kiinteistön energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä noin 40 prosenttia.
2019

Espoon Niittykumpu, BREEAM Communities

Nittykummun metrokeskukseen liittyvän aluekehityshankkeen sertifiointi valmisteltiin BREEAM Communities -arvioinnin mukaisesti.
2016 ->

Rovaniemen keskustan asemakaavan kestävyys

Osayleiskaavalle tehtiin BREEAM Communities -ympäristöluokitusjärjestelmän kriteerien pohjalta alustava kestävyyden tarkastelu.
2013

Energiatehokas Viihdekeskus Flamingo

Energiatehokkuushanke, jolla kehitetään kiinteistön tekniikan tarpeenmukaista toimintaa ja parannetaan energiatehokkuutta.
2019

Puukerrostalo Visa I

Nelikerroksisen rakennuksen runkomateriaali sekä julkisivu ovat puuta.
2019

Rantaroustin koulu, uusi oppimisympäristö vihreillä arvoilla

Uusi koulu elinkaarimallilla.
2017

The Saint-Gobain Tower

Yhtiön uusi pääkonttori Pariisissa esittelee myös yhtiön rakennusmateriaalien hyödyntämistä ympäristöystävällisessä rakentamisessa.
2020

Joutsentalo, joutsenmerkitty omakotitalo

Kaksikerroksinen omakotitalo merimaisemin on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut omakotitalo.
2019

SmartCrusher, concrete recycling

SmartCrusher bv's goal is to reach climate neutral circular building in its broadest sense.
2020

Puhdas ja älykäs Kera -kehityshanke

Keraa kehitetään kiertotalouden esimerkkialueena. Yhteiskehittämisen avulla luodaan uusia energiaratkaisuja, liikkumisen muotoja ja urbaania ruuantuotantoa.
2030-luku

Nollaenergiatalo Villa ISOVER

Koko tontti on hyötykäytössä. Rakennus tuottaa sähköä katolla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla.
2013

Hiedanrannan kestävyyden BREEAM-arviointi

BREEAM Communities -arviointia käytettiin kehikkona alueen kokonaisvaltaiselle kestävyydelle.
2018 ->

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli

Geopolymeerikomposiitista valmistettu meluvalli koostuu valetuista elementeistä ja 3D-tulostetuista moduuleista.
2020

Ranta-Kartanon tuulisuus ja pienilmastoselvitys

Uraauurtava pienilmastomallinnus antaa eväitä ilmastonmuutoksen huomioivaan ulkotilojen suunnitteluun.
2019

Alliander HQ

This is the first renovation project in The Netherlands to obtain the BREEAM-NL outstanding sustainability certificate. Several old buildings were transformed into one new office with 80 % of the on-site material reused.
2020

DAS Kelo

DAS Kelo käsittää 8-kerroksisen puukerrostalon, joka on toteutettu CLT-elementein.
2019

Jokikorttelin energiaremontti

Arvokiinteistöjen energiatehokkuusparannukset automaatiota, ilmanvaihtoa sekä valaistusta modernisoimalla.
2019

Upcycle Studios

Upcycle Studios is built on the concept of sharing.
2019

Venlo City Hall

City Hall Venlo’s design is a paramount example of applying the Cradle to Cradle design principles on building scale.
2016

Harppuunakortteli, Turku

Turun Harppuunakortteli lämpenee itsenäisesti geoenergialla ja on lähes energiaomavarainen.
2019

Water Square Benthemplein

The water square combines water storage with the improvement of the quality of urban public space.
2013
    Lisää uusi kohde »
    Tilaa FIGBCn jäsenkirje

    Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.