Asuinalueen kestävyys alkaa sijainnista
Seinäjoen Pruukinrannan asuntomessualue on rakennettu patoaltaan reunamille, patoallas estää joen tulvimisen leviämisen hallitsemattomasti alaville maille. Pohjanmaan jokiin vaikuttaa ihmisen kannalta hankalasti maannousemisen eriparisuus. Rannikolla maa kohoaa nopeammin kuin sisämaassa, mikä saa joet virtaamaan verkkaisemmin ja tulvat leviävät helpommin. Asuntomessualue ajateltiin ensin korottaa niin, että taloille avautuisi järvinäköala mutta hanke olisi ollut liian kallis ja monimutkainen. Massiivisten maansiirtojen sijasta alue päätettiin rakentaa mahdollisimman vähän olemassa olevaa luontoa tuhoten.
Puuta rakenteissa ja pinnoissa
Seinäjoen kaupungin puolesta alueella on haluttu edistää puun ja hirren käyttöä rakennusmateriaalina. Tämä näkyy monessa kohteessa hyvänä esimerkkinä alueen ainut kerrostalo puurunkoinen Mäihä, jonka PEFC –sertifioidut CLT -tilaelementit on valmistettu Stora Enson Hartolan tehtaalla. Mäihän E-luku on 130 ja energiatehokkuusluokka C. Mutta puu ja hirsirakentaminen näkyy myös monissa alueen omakotitaloissa.
Arkkitehtitoimisto KOMBI Arkkitehdit Oy / Matti Kuittisen suunnittelema ja GreenBuildin rakentama ekologinen Nuuka talo jatkaa rintamiestalojen rakentamisperinnettä. Nuuka välttää muovia ja rakenteet ovat puuta ja eristys kierrätyspaperista valmistettua selluvillaa. Nuukan E-luku on 107 ja energialuokka B. Nuuka on toteutettu uusiutuvista, kierrätetyistä ja vähähiilisistä rakennusmateriaaleista. Aurinkokeräimillä lämmitetään talon käyttövettä ja lisäksi talviaikaan lämmöntalteenottohormilla.
Alueen yhteiseen käyttöön on myös rakennettu näköalatorni Periskooppi, josta näkyy patoaltaalle. Patoaltaan rannat ovat vanhastaan olleet suosittuja virkistyskohteita mutta nyt niitä on parannettu hellällä kädellä lopputulos vaikuttaa hyvin viihtyisältä. Periskooppi on mielenkiintoinen arkkitehtoninen tilakokemus, alhaalta voi peilien avulla nähdä ylhäältä näkyvän maiseman. Tämän on ajateltu palvelevan esteellisiä henkilöitä mutta mieleen kyllä tulee kysymys, miksei koko tornia ole tehty esteettömäksi, jos on haluttu tehdä jotain esteettömyyden edistämiseksi.
Kuten sanottu kestävyys ei tänä päivänä Messuja ohjaava tekijä vaan Messujen tehtävä on moninainen ja esiteltävä mahdollisimman paljon erilaista rakentamista ja messujen on pakko tarjota jokaiselle jotain. Eri sukupuolille löytyy omia Isäntä ja Emäntä ja reittejään, joilla esitellään kohteita, joita ajatellaan miesten tai naisten haluavan nähdä. Duudsonien reitille saavat ilmeisesti kaikki halukkaan mennä. Mutta mikä on Messujen tulevaisuus? Esitetäänkö tulevaisuudessa talojen hiilijalanjäljet katsojille muiden teknisten tietojen lisäksi? Nähdäänkö tulevaisuudessa kestävät asuntomessut vai on tulevaisuudessa kaikki rakentaminen niin kestävää, ettei sitä tarvitse erikseen tuoda esiin?
