Green Building Council Finland

Seinien sisällä – säätelyn ulkopuolella

Vähähiilinen rakentaminen ja rakennetun ympäristön kiertotalous on kaikkien huulilla; tuskin enää löytyy asiantuntija- tai asiakastahoa, joka ei näitä periaatteita haluaisi noudattaa – sama pätee tilasuunnitteluun. Uusi normaali jatkaa digitalisaation aluilleen panemaa murrosta, joka muovaa käyttäjien tilallisia tarpeita. Sisustusarkkitehtitoimistot pyrkivät tekemään suunnitelmiaan yhä vastuullisemmin ja asiakkaat toivovat entistä enemmän omien kestävän kehityksen periaatteidensa heijastuvan käyttämiinsä tiloihin.

Fyra on myös Vuoden sisustusarkkitehtitoimisto 2020.

Sosiaalinen vastuullisuus on sisäänkirjoitettu tilasuunnitteluun muun muassa toimintojen optimoinnin, esteettömyyden sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien tilojen kautta. Laadukkaan tuotteen kalliimpaa ensihintaa on totuttu perustelemaan asiakkaalle pidemmällä käyttöiällä eli yksinkertaistetulla elinkaarikustannusmallilla, mikä soljahtaa luontevasti taloudellisen kestävyyden alle. Sen sijaan ekologinen vastuullisuus on kinkkisempi kysymys, kun puhutaan perinteisesti materialistisesta alasta. Tähän asti ekologisuutta on huomioitu esimerkiksi hyödyntämällä olemassa olevia rakennusosia, määrittelemällä energiatehokkaita laitteita, uudelleenkäyttämällä kalusteita tai niiden osia sekä valitsemalla materiaaleja, jotka valmistajien ilmoituksen mukaan ovat kilpailijaa vastuullisempia.

Haasteena on, että välineet vastuullisten ratkaisujen todentamiseen tai vaihtoehtojen ilmastovaikutusten vertailuun sisustusarkkitehtuurin kontekstissa ovat vähissä.

Green Building Council Finlandin johdolla toteutetun ja Sitran rahoittaman Kiertotalousvalmennus-hankkeen tuloksena syntyneissä ideakorteissa peräänkuulutetaan yhteisiä standardeja validoimaan myös vähähiilisiä ja kierrätettäviä kalusteita. Standardien puuttumisen olemme huomanneet työssämme. Kalliiden kolmannen osapuolen verifioimien ympäristötuoteselosteiden (EPD) puuttuminen valtaosalta kalustevalmistajista estää tällä hetkellä tarkan hiilijalanjäljen määrittämisen sisustuksille elinkaariarvioinnin keinoin. Matkalla kohti sisustusten hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan keinoja, joilla tuottajat saadaan kilpailemaan standardoidusti positiivisilla ympäristöteoilla. Usein ylhäältä tuleva ohjaus vauhdittaa tämänkaltaista kehitystä.

Uudet rakentamiseen liittyvät ohjauskeinot ja työkalut lisääntyvät kiertotalouden ja vähähiilisyyden ollessa rakennetun ympäristön kuuma peruna. Pelkän energiatehokkuuden tuijottamisesta on jo päästy kattavampaan arviointiin. Käytönaikaisista päästöistä jää kuitenkin huomattava osuus tarkastelematta, kun rakennuksen elinkaareen suhteutettuna nopeassa syklissä vaihtuvat vuokralaiset ja heidän tilatarpeistaan johtuvat muutokset rajataan laskelmien ulkopuolelle. Tilan tunnelmaan vaikuttavien tekijöiden merkitys on tuskin vähenemässä ajassa, jossa visuaalisuus ja elämyksellisyys on kiinteä osa yrityskulttuuria. Tilasuunnittelun päästötavoitteiden integroiminen tavalla tai toisella osaksi rakennushanketta olisi perusteltua näkyvien pintojen symbolisen arvon lisäksi myös itse päästöillä.

Ajatellaanpa hiilineutraalin rakennuksen määritelmää, joka Suomessa on kehitteillä. Miten uskottava olisi nollanettopäästörakennus, joka on sisustettu toisella puolella maapalloa epäeettisesti valmistetuilla hiilisyöppöratkaisuilla, joita ei valmistustapansa vuoksi pystytä hyödyntämään ensimmäisen elinkaaren jälkeen mitenkään?

Seuraavia elinkaaria sisustuksille olisi syytä miettiä, sillä ne eivät ole ikuisia ajattomasta estetiikasta ja kulutuksenkestävyydestä huolimatta. Trendit tulevat ja menevät, tarpeet muuttuvat ja tulee uusia käyttäjiä – tilasuunnittelun on vastattava näihin haasteisiin. Jos haluamme tulevaisuudessakin suunnitella tiloja käyttäjiään palveleviksi ja arvomaailmaa peilaaviksi kokonaisuuksiksi sisustusarkkitehtuurin keinoin, tarvitsemme materiaa. Koska neitseelliset materiaalivarat ehtyvät, on vanhat saatava kiertoon ja niiden arvo säilymään. Kiertotalousperiaatteiden omaksuminen on alamme etu.

Onneksi strategiat rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiseksi ovat sovellettavissa tilasuunnitteluun. Voimme esimerkiksi mitä suuremmissa määrin vaikuttaa tilojen muuntojoustavuuteen. Toisaalta voimme varmistaa, että suunnittelemamme erikoiskalusteet ja valitsemamme irtokalusteet on suunniteltu purettaviksi, jolloin niiden myöhemmät elinkaaret mahdollistuvat. Kaikki rakennuksen osa-alueet kattava materiaalipassi olisi niin ikään tehtävissä, kunhan sille luodaan edellytykset. Kiertotalousperiaatteita tulisi noudattaa niin mikro- kuin makrotasolla. Laadukas tilasuunnittelu yhdistettynä toimivaan suunnittelijayhteistyöhön tukee rakennetun ympäristön kiertotaloutta.

Olemme Fyralla sitoutuneet etsimään keinoja laadukkaan tilasuunnittelun tekemiseen pienemmällä hiilijalanjäljellä. Tavoitteemme on löytää vertailun mahdollistavia työkaluja ja toimintamalleja, joista hyötyy lisäksemme koko toimiala. Yksin keinomme vaikuttaa sisustusarkkitehtuurin hiilijalanjälkeen jäävät kuitenkin laimeiksi, kun kysymykset ovat monisyisiä. Tiedon karttuessa myös ymmärrys puuttuvasta tiedosta kasvaa; kilpajuoksua eksponentiaalisesti lisääntyvän julkaisutiedon kanssa ei voi voittaa, kun tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä eikä nippelitietoa. Donquijotemaisen sooloilun sijaan voimme lyöttäytyä yhteen eri alojen osaajien kanssa, jakaa tietotaitoa ja yhdessä tavoitella entistä parempia ratkaisuja matkalla kohti regeneratiivista rakennettua ympäristöä. Siksi olemme iloisia päästessämme osaksi suomalaista ja sitä kautta kansainvälistä Green Building Council -yhteisöä.

Sisko Anttalainen
Kestävän kehityksen koordinaattori, sisustusarkkitehti
Fyra Oy
www.fyra.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse

FIGBC Toimikuntien puheenjohtajisto korostaa alan vastuuta ja yhteistyötä

2.12.2021
Toimikunnat, asiantuntijaryhmät ja tietenkin myös eri projektien työpajoihin osallistujat ovat Green Building Council Finlandin tekemisen ytimessä. Rakennetun ympäristön hiilineutraalius, kiertotalous tai energiatehokkuus eivät toteudu yhden tiimin työnä, vaan laajalla yhteistyöllä.