Green Building Council Finland

Seinien sisällä – säätelyn ulkopuolella

Vähähiilinen rakentaminen ja rakennetun ympäristön kiertotalous on kaikkien huulilla; tuskin enää löytyy asiantuntija- tai asiakastahoa, joka ei näitä periaatteita haluaisi noudattaa – sama pätee tilasuunnitteluun. Uusi normaali jatkaa digitalisaation aluilleen panemaa murrosta, joka muovaa käyttäjien tilallisia tarpeita. Sisustusarkkitehtitoimistot pyrkivät tekemään suunnitelmiaan yhä vastuullisemmin ja asiakkaat toivovat entistä enemmän omien kestävän kehityksen periaatteidensa heijastuvan käyttämiinsä tiloihin.

Fyra on myös Vuoden sisustusarkkitehtitoimisto 2020.

Sosiaalinen vastuullisuus on sisäänkirjoitettu tilasuunnitteluun muun muassa toimintojen optimoinnin, esteettömyyden sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien tilojen kautta. Laadukkaan tuotteen kalliimpaa ensihintaa on totuttu perustelemaan asiakkaalle pidemmällä käyttöiällä eli yksinkertaistetulla elinkaarikustannusmallilla, mikä soljahtaa luontevasti taloudellisen kestävyyden alle. Sen sijaan ekologinen vastuullisuus on kinkkisempi kysymys, kun puhutaan perinteisesti materialistisesta alasta. Tähän asti ekologisuutta on huomioitu esimerkiksi hyödyntämällä olemassa olevia rakennusosia, määrittelemällä energiatehokkaita laitteita, uudelleenkäyttämällä kalusteita tai niiden osia sekä valitsemalla materiaaleja, jotka valmistajien ilmoituksen mukaan ovat kilpailijaa vastuullisempia.

Haasteena on, että välineet vastuullisten ratkaisujen todentamiseen tai vaihtoehtojen ilmastovaikutusten vertailuun sisustusarkkitehtuurin kontekstissa ovat vähissä.

Green Building Council Finlandin johdolla toteutetun ja Sitran rahoittaman Kiertotalousvalmennus-hankkeen tuloksena syntyneissä ideakorteissa peräänkuulutetaan yhteisiä standardeja validoimaan myös vähähiilisiä ja kierrätettäviä kalusteita. Standardien puuttumisen olemme huomanneet työssämme. Kalliiden kolmannen osapuolen verifioimien ympäristötuoteselosteiden (EPD) puuttuminen valtaosalta kalustevalmistajista estää tällä hetkellä tarkan hiilijalanjäljen määrittämisen sisustuksille elinkaariarvioinnin keinoin. Matkalla kohti sisustusten hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan keinoja, joilla tuottajat saadaan kilpailemaan standardoidusti positiivisilla ympäristöteoilla. Usein ylhäältä tuleva ohjaus vauhdittaa tämänkaltaista kehitystä.

Uudet rakentamiseen liittyvät ohjauskeinot ja työkalut lisääntyvät kiertotalouden ja vähähiilisyyden ollessa rakennetun ympäristön kuuma peruna. Pelkän energiatehokkuuden tuijottamisesta on jo päästy kattavampaan arviointiin. Käytönaikaisista päästöistä jää kuitenkin huomattava osuus tarkastelematta, kun rakennuksen elinkaareen suhteutettuna nopeassa syklissä vaihtuvat vuokralaiset ja heidän tilatarpeistaan johtuvat muutokset rajataan laskelmien ulkopuolelle. Tilan tunnelmaan vaikuttavien tekijöiden merkitys on tuskin vähenemässä ajassa, jossa visuaalisuus ja elämyksellisyys on kiinteä osa yrityskulttuuria. Tilasuunnittelun päästötavoitteiden integroiminen tavalla tai toisella osaksi rakennushanketta olisi perusteltua näkyvien pintojen symbolisen arvon lisäksi myös itse päästöillä.

Ajatellaanpa hiilineutraalin rakennuksen määritelmää, joka Suomessa on kehitteillä. Miten uskottava olisi nollanettopäästörakennus, joka on sisustettu toisella puolella maapalloa epäeettisesti valmistetuilla hiilisyöppöratkaisuilla, joita ei valmistustapansa vuoksi pystytä hyödyntämään ensimmäisen elinkaaren jälkeen mitenkään?

Seuraavia elinkaaria sisustuksille olisi syytä miettiä, sillä ne eivät ole ikuisia ajattomasta estetiikasta ja kulutuksenkestävyydestä huolimatta. Trendit tulevat ja menevät, tarpeet muuttuvat ja tulee uusia käyttäjiä – tilasuunnittelun on vastattava näihin haasteisiin. Jos haluamme tulevaisuudessakin suunnitella tiloja käyttäjiään palveleviksi ja arvomaailmaa peilaaviksi kokonaisuuksiksi sisustusarkkitehtuurin keinoin, tarvitsemme materiaa. Koska neitseelliset materiaalivarat ehtyvät, on vanhat saatava kiertoon ja niiden arvo säilymään. Kiertotalousperiaatteiden omaksuminen on alamme etu.

Onneksi strategiat rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiseksi ovat sovellettavissa tilasuunnitteluun. Voimme esimerkiksi mitä suuremmissa määrin vaikuttaa tilojen muuntojoustavuuteen. Toisaalta voimme varmistaa, että suunnittelemamme erikoiskalusteet ja valitsemamme irtokalusteet on suunniteltu purettaviksi, jolloin niiden myöhemmät elinkaaret mahdollistuvat. Kaikki rakennuksen osa-alueet kattava materiaalipassi olisi niin ikään tehtävissä, kunhan sille luodaan edellytykset. Kiertotalousperiaatteita tulisi noudattaa niin mikro- kuin makrotasolla. Laadukas tilasuunnittelu yhdistettynä toimivaan suunnittelijayhteistyöhön tukee rakennetun ympäristön kiertotaloutta.

Olemme Fyralla sitoutuneet etsimään keinoja laadukkaan tilasuunnittelun tekemiseen pienemmällä hiilijalanjäljellä. Tavoitteemme on löytää vertailun mahdollistavia työkaluja ja toimintamalleja, joista hyötyy lisäksemme koko toimiala. Yksin keinomme vaikuttaa sisustusarkkitehtuurin hiilijalanjälkeen jäävät kuitenkin laimeiksi, kun kysymykset ovat monisyisiä. Tiedon karttuessa myös ymmärrys puuttuvasta tiedosta kasvaa; kilpajuoksua eksponentiaalisesti lisääntyvän julkaisutiedon kanssa ei voi voittaa, kun tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä eikä nippelitietoa. Donquijotemaisen sooloilun sijaan voimme lyöttäytyä yhteen eri alojen osaajien kanssa, jakaa tietotaitoa ja yhdessä tavoitella entistä parempia ratkaisuja matkalla kohti regeneratiivista rakennettua ympäristöä. Siksi olemme iloisia päästessämme osaksi suomalaista ja sitä kautta kansainvälistä Green Building Council -yhteisöä.

Sisko Anttalainen
Kestävän kehityksen koordinaattori, sisustusarkkitehti
Fyra Oy
www.fyra.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Viherpesun ja kauniiden puheiden aika on ohi – joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia vaatii koko alalta nopeita muutoksia – ja tarjoaa siihen myös ohjeet

18.9.2021
Lehdistötiedote 18.9.2021 Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutoksiin sopeutumisessa kiinteistö- ja rakennusalalta vaaditaan entistä parempaa tekemistä. Ala tuottaa noin kolmasosan Suomen päästöistä ja nyt joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia peräänkuuluttaa nopeita toimia

BuildingToCop26 – Kohti YK:n ilmastokokousta

16.9.2021
YK:n ilmastokokous, eli COP26 järjestetään 31.10. – 12.11.2021 Glasgowssa. #BuildingToCOP26 projektiorganisaatio, johon kuuluvat mm. World Green Building Council, C40 Cities, The World Business Council for Sustainable Development (WBCSD),C40 Cities, GlobalABC,

Net Zero Carbon Buildings -sitoumus laajenee materiaaleihin ja sen allekirjoittajiksi haetaan alan kunnianhimoisimpia edelläkävijöitä

15.9.2021
Lehdistötiedote COP26 Ilmastokokouksen lähestyessä World Green Building Council (WorldGBC) päivittää kiinteistöjen hiilineutraaliin energiankäyttöön tähtäävän sitoumuksen, Net Zero Carbon Buildings Commitmentin. Jatkossa sitoumus kattaa myös tuotesidonnaiset päästöt.  WorldGBC on julkaissut päivitetyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumuksen. Aiemmin

Ympäristöviikko vähähiilistä rakentamista edistämässä – Jakamalla oivalluksia hyödymme kaikki

10.9.2021
Me Skanskalla olemme asettaneet tavoitteeksemme olla hiilineutraaleja vuoteen 2045 mennessä. Jotta tavoitteemme voidaan saavuttaa, pyrimme tuomaan hiiliviisauden osaksi jokaisen skanskalaisen arkea. Se tapahtuu esimerkkien avulla, minkä vuoksi järjestämme tänä vuonna

Työpaja: EU Policy Whole Life Carbon Roadmap

10.9.2021
Tervetuloa FIGBC:n EU Policy -tiekartan Teams-työpajaan, jossa esittelemme jäsenillemme tiivistelmän uunituoreesta WGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap luonnoksesta. Tutustu tiivistelmään jo etukäteen: BuildingLife Roadmap Consultation -tiivistelmä_07092021 Dokumentti on osa

Yhdyskuntajätteistä lajitellaan alle puolet – tilaa kehitykselle on paljon

27.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti,

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksestä

25.8.2021
FIGBC tukee ympäristöministeriön asetusta ilmastoselvityksen tuomiseksi osaksi uudis- ja korjausrakentamista. Mielestämme rakentamisen koko elinkaaren päästöjen vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Rakennushankekohtainen arviointi sekä myöhemmin asetettavat raja-arvot ovat oikeita ja kannatettavia

Kerro kiertotalousratkaisuistasi!

23.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalousratkaisuja ei aina osata tilata, sillä niistä ei ole riittävästi tietoa tai yritysten palveluita tunneta. Vastaa Markkinakatsauksemme kyselyyn, me nostamme parhaat ratkaisut esiin ja tuomme tekijät ja

#BL Leaders Forum 3: Toimintaohjelman julkistus

20.9.2021
Tapahtumassa julkaistaan #BuildingLife Toimintaohjelma hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön. Toimintaohjelma asettaa tavoitteet Suomen KIRA-alalle hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja tarjoilee alan eri toimijoille kattavan toimenpidelistan oman toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Toimintaohjelma julkaistaan luonnosversiona jonka tarkentamiseen

Level(s) -viitekehys julkisten hankintojen kriteerit nyt suomeksi

10.8.2021
Euroopan unioni panostaa yhä enemmän rakennushankkeiden ympäristövaikutuksiin. Vuoden 2021 lopussa julkaistavan Kestävän rakennetun ympäristön strategian tavoitteena on lisätä materiaalitehokkuutta ja vähentää rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia muun muassa liittämällä Level(s) -viitekehys julkisten

FIGBC kiertotalousasiantuntijat Asuntomessujen vieraina

9.8.2021
Kiertotalousasiantuntijamme Ella Lahtinen ja Visa Kivisaari vierailivat Lohjan Asuntomessuilla vuoden 2024 asuntomessukaupungin Keravan kutsumana. Keravan messujen kantavana teemana tulee olemaan kiertotalous. Kiertotaloutta on ryhdyttävä suunnittelemaan jo aikaisessa vaihessa, jotta alueen

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Tuomas Särkilahti, Skanska

5.8.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Skanskan tavoitteena on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Se tarkoittaa