Green Building Council Finland

Seinien sisällä – säätelyn ulkopuolella

Vähähiilinen rakentaminen ja rakennetun ympäristön kiertotalous on kaikkien huulilla; tuskin enää löytyy asiantuntija- tai asiakastahoa, joka ei näitä periaatteita haluaisi noudattaa – sama pätee tilasuunnitteluun. Uusi normaali jatkaa digitalisaation aluilleen panemaa murrosta, joka muovaa käyttäjien tilallisia tarpeita. Sisustusarkkitehtitoimistot pyrkivät tekemään suunnitelmiaan yhä vastuullisemmin ja asiakkaat toivovat entistä enemmän omien kestävän kehityksen periaatteidensa heijastuvan käyttämiinsä tiloihin.

Fyra on myös Vuoden sisustusarkkitehtitoimisto 2020.

Sosiaalinen vastuullisuus on sisäänkirjoitettu tilasuunnitteluun muun muassa toimintojen optimoinnin, esteettömyyden sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien tilojen kautta. Laadukkaan tuotteen kalliimpaa ensihintaa on totuttu perustelemaan asiakkaalle pidemmällä käyttöiällä eli yksinkertaistetulla elinkaarikustannusmallilla, mikä soljahtaa luontevasti taloudellisen kestävyyden alle. Sen sijaan ekologinen vastuullisuus on kinkkisempi kysymys, kun puhutaan perinteisesti materialistisesta alasta. Tähän asti ekologisuutta on huomioitu esimerkiksi hyödyntämällä olemassa olevia rakennusosia, määrittelemällä energiatehokkaita laitteita, uudelleenkäyttämällä kalusteita tai niiden osia sekä valitsemalla materiaaleja, jotka valmistajien ilmoituksen mukaan ovat kilpailijaa vastuullisempia.

Haasteena on, että välineet vastuullisten ratkaisujen todentamiseen tai vaihtoehtojen ilmastovaikutusten vertailuun sisustusarkkitehtuurin kontekstissa ovat vähissä.

Green Building Council Finlandin johdolla toteutetun ja Sitran rahoittaman Kiertotalousvalmennus-hankkeen tuloksena syntyneissä ideakorteissa peräänkuulutetaan yhteisiä standardeja validoimaan myös vähähiilisiä ja kierrätettäviä kalusteita. Standardien puuttumisen olemme huomanneet työssämme. Kalliiden kolmannen osapuolen verifioimien ympäristötuoteselosteiden (EPD) puuttuminen valtaosalta kalustevalmistajista estää tällä hetkellä tarkan hiilijalanjäljen määrittämisen sisustuksille elinkaariarvioinnin keinoin. Matkalla kohti sisustusten hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan keinoja, joilla tuottajat saadaan kilpailemaan standardoidusti positiivisilla ympäristöteoilla. Usein ylhäältä tuleva ohjaus vauhdittaa tämänkaltaista kehitystä.

Uudet rakentamiseen liittyvät ohjauskeinot ja työkalut lisääntyvät kiertotalouden ja vähähiilisyyden ollessa rakennetun ympäristön kuuma peruna. Pelkän energiatehokkuuden tuijottamisesta on jo päästy kattavampaan arviointiin. Käytönaikaisista päästöistä jää kuitenkin huomattava osuus tarkastelematta, kun rakennuksen elinkaareen suhteutettuna nopeassa syklissä vaihtuvat vuokralaiset ja heidän tilatarpeistaan johtuvat muutokset rajataan laskelmien ulkopuolelle. Tilan tunnelmaan vaikuttavien tekijöiden merkitys on tuskin vähenemässä ajassa, jossa visuaalisuus ja elämyksellisyys on kiinteä osa yrityskulttuuria. Tilasuunnittelun päästötavoitteiden integroiminen tavalla tai toisella osaksi rakennushanketta olisi perusteltua näkyvien pintojen symbolisen arvon lisäksi myös itse päästöillä.

Ajatellaanpa hiilineutraalin rakennuksen määritelmää, joka Suomessa on kehitteillä. Miten uskottava olisi nollanettopäästörakennus, joka on sisustettu toisella puolella maapalloa epäeettisesti valmistetuilla hiilisyöppöratkaisuilla, joita ei valmistustapansa vuoksi pystytä hyödyntämään ensimmäisen elinkaaren jälkeen mitenkään?

Seuraavia elinkaaria sisustuksille olisi syytä miettiä, sillä ne eivät ole ikuisia ajattomasta estetiikasta ja kulutuksenkestävyydestä huolimatta. Trendit tulevat ja menevät, tarpeet muuttuvat ja tulee uusia käyttäjiä – tilasuunnittelun on vastattava näihin haasteisiin. Jos haluamme tulevaisuudessakin suunnitella tiloja käyttäjiään palveleviksi ja arvomaailmaa peilaaviksi kokonaisuuksiksi sisustusarkkitehtuurin keinoin, tarvitsemme materiaa. Koska neitseelliset materiaalivarat ehtyvät, on vanhat saatava kiertoon ja niiden arvo säilymään. Kiertotalousperiaatteiden omaksuminen on alamme etu.

Onneksi strategiat rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiseksi ovat sovellettavissa tilasuunnitteluun. Voimme esimerkiksi mitä suuremmissa määrin vaikuttaa tilojen muuntojoustavuuteen. Toisaalta voimme varmistaa, että suunnittelemamme erikoiskalusteet ja valitsemamme irtokalusteet on suunniteltu purettaviksi, jolloin niiden myöhemmät elinkaaret mahdollistuvat. Kaikki rakennuksen osa-alueet kattava materiaalipassi olisi niin ikään tehtävissä, kunhan sille luodaan edellytykset. Kiertotalousperiaatteita tulisi noudattaa niin mikro- kuin makrotasolla. Laadukas tilasuunnittelu yhdistettynä toimivaan suunnittelijayhteistyöhön tukee rakennetun ympäristön kiertotaloutta.

Olemme Fyralla sitoutuneet etsimään keinoja laadukkaan tilasuunnittelun tekemiseen pienemmällä hiilijalanjäljellä. Tavoitteemme on löytää vertailun mahdollistavia työkaluja ja toimintamalleja, joista hyötyy lisäksemme koko toimiala. Yksin keinomme vaikuttaa sisustusarkkitehtuurin hiilijalanjälkeen jäävät kuitenkin laimeiksi, kun kysymykset ovat monisyisiä. Tiedon karttuessa myös ymmärrys puuttuvasta tiedosta kasvaa; kilpajuoksua eksponentiaalisesti lisääntyvän julkaisutiedon kanssa ei voi voittaa, kun tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä eikä nippelitietoa. Donquijotemaisen sooloilun sijaan voimme lyöttäytyä yhteen eri alojen osaajien kanssa, jakaa tietotaitoa ja yhdessä tavoitella entistä parempia ratkaisuja matkalla kohti regeneratiivista rakennettua ympäristöä. Siksi olemme iloisia päästessämme osaksi suomalaista ja sitä kautta kansainvälistä Green Building Council -yhteisöä.

Sisko Anttalainen
Kestävän kehityksen koordinaattori, sisustusarkkitehti
Fyra Oy
www.fyra.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä