Green Building Council Finland

Seinien sisällä – säätelyn ulkopuolella

Vähähiilinen rakentaminen ja rakennetun ympäristön kiertotalous on kaikkien huulilla; tuskin enää löytyy asiantuntija- tai asiakastahoa, joka ei näitä periaatteita haluaisi noudattaa – sama pätee tilasuunnitteluun. Uusi normaali jatkaa digitalisaation aluilleen panemaa murrosta, joka muovaa käyttäjien tilallisia tarpeita. Sisustusarkkitehtitoimistot pyrkivät tekemään suunnitelmiaan yhä vastuullisemmin ja asiakkaat toivovat entistä enemmän omien kestävän kehityksen periaatteidensa heijastuvan käyttämiinsä tiloihin.

Fyra on myös Vuoden sisustusarkkitehtitoimisto 2020.

Sosiaalinen vastuullisuus on sisäänkirjoitettu tilasuunnitteluun muun muassa toimintojen optimoinnin, esteettömyyden sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien tilojen kautta. Laadukkaan tuotteen kalliimpaa ensihintaa on totuttu perustelemaan asiakkaalle pidemmällä käyttöiällä eli yksinkertaistetulla elinkaarikustannusmallilla, mikä soljahtaa luontevasti taloudellisen kestävyyden alle. Sen sijaan ekologinen vastuullisuus on kinkkisempi kysymys, kun puhutaan perinteisesti materialistisesta alasta. Tähän asti ekologisuutta on huomioitu esimerkiksi hyödyntämällä olemassa olevia rakennusosia, määrittelemällä energiatehokkaita laitteita, uudelleenkäyttämällä kalusteita tai niiden osia sekä valitsemalla materiaaleja, jotka valmistajien ilmoituksen mukaan ovat kilpailijaa vastuullisempia.

Haasteena on, että välineet vastuullisten ratkaisujen todentamiseen tai vaihtoehtojen ilmastovaikutusten vertailuun sisustusarkkitehtuurin kontekstissa ovat vähissä.

Green Building Council Finlandin johdolla toteutetun ja Sitran rahoittaman Kiertotalousvalmennus-hankkeen tuloksena syntyneissä ideakorteissa peräänkuulutetaan yhteisiä standardeja validoimaan myös vähähiilisiä ja kierrätettäviä kalusteita. Standardien puuttumisen olemme huomanneet työssämme. Kalliiden kolmannen osapuolen verifioimien ympäristötuoteselosteiden (EPD) puuttuminen valtaosalta kalustevalmistajista estää tällä hetkellä tarkan hiilijalanjäljen määrittämisen sisustuksille elinkaariarvioinnin keinoin. Matkalla kohti sisustusten hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan keinoja, joilla tuottajat saadaan kilpailemaan standardoidusti positiivisilla ympäristöteoilla. Usein ylhäältä tuleva ohjaus vauhdittaa tämänkaltaista kehitystä.

Uudet rakentamiseen liittyvät ohjauskeinot ja työkalut lisääntyvät kiertotalouden ja vähähiilisyyden ollessa rakennetun ympäristön kuuma peruna. Pelkän energiatehokkuuden tuijottamisesta on jo päästy kattavampaan arviointiin. Käytönaikaisista päästöistä jää kuitenkin huomattava osuus tarkastelematta, kun rakennuksen elinkaareen suhteutettuna nopeassa syklissä vaihtuvat vuokralaiset ja heidän tilatarpeistaan johtuvat muutokset rajataan laskelmien ulkopuolelle. Tilan tunnelmaan vaikuttavien tekijöiden merkitys on tuskin vähenemässä ajassa, jossa visuaalisuus ja elämyksellisyys on kiinteä osa yrityskulttuuria. Tilasuunnittelun päästötavoitteiden integroiminen tavalla tai toisella osaksi rakennushanketta olisi perusteltua näkyvien pintojen symbolisen arvon lisäksi myös itse päästöillä.

Ajatellaanpa hiilineutraalin rakennuksen määritelmää, joka Suomessa on kehitteillä. Miten uskottava olisi nollanettopäästörakennus, joka on sisustettu toisella puolella maapalloa epäeettisesti valmistetuilla hiilisyöppöratkaisuilla, joita ei valmistustapansa vuoksi pystytä hyödyntämään ensimmäisen elinkaaren jälkeen mitenkään?

Seuraavia elinkaaria sisustuksille olisi syytä miettiä, sillä ne eivät ole ikuisia ajattomasta estetiikasta ja kulutuksenkestävyydestä huolimatta. Trendit tulevat ja menevät, tarpeet muuttuvat ja tulee uusia käyttäjiä – tilasuunnittelun on vastattava näihin haasteisiin. Jos haluamme tulevaisuudessakin suunnitella tiloja käyttäjiään palveleviksi ja arvomaailmaa peilaaviksi kokonaisuuksiksi sisustusarkkitehtuurin keinoin, tarvitsemme materiaa. Koska neitseelliset materiaalivarat ehtyvät, on vanhat saatava kiertoon ja niiden arvo säilymään. Kiertotalousperiaatteiden omaksuminen on alamme etu.

Onneksi strategiat rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiseksi ovat sovellettavissa tilasuunnitteluun. Voimme esimerkiksi mitä suuremmissa määrin vaikuttaa tilojen muuntojoustavuuteen. Toisaalta voimme varmistaa, että suunnittelemamme erikoiskalusteet ja valitsemamme irtokalusteet on suunniteltu purettaviksi, jolloin niiden myöhemmät elinkaaret mahdollistuvat. Kaikki rakennuksen osa-alueet kattava materiaalipassi olisi niin ikään tehtävissä, kunhan sille luodaan edellytykset. Kiertotalousperiaatteita tulisi noudattaa niin mikro- kuin makrotasolla. Laadukas tilasuunnittelu yhdistettynä toimivaan suunnittelijayhteistyöhön tukee rakennetun ympäristön kiertotaloutta.

Olemme Fyralla sitoutuneet etsimään keinoja laadukkaan tilasuunnittelun tekemiseen pienemmällä hiilijalanjäljellä. Tavoitteemme on löytää vertailun mahdollistavia työkaluja ja toimintamalleja, joista hyötyy lisäksemme koko toimiala. Yksin keinomme vaikuttaa sisustusarkkitehtuurin hiilijalanjälkeen jäävät kuitenkin laimeiksi, kun kysymykset ovat monisyisiä. Tiedon karttuessa myös ymmärrys puuttuvasta tiedosta kasvaa; kilpajuoksua eksponentiaalisesti lisääntyvän julkaisutiedon kanssa ei voi voittaa, kun tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä eikä nippelitietoa. Donquijotemaisen sooloilun sijaan voimme lyöttäytyä yhteen eri alojen osaajien kanssa, jakaa tietotaitoa ja yhdessä tavoitella entistä parempia ratkaisuja matkalla kohti regeneratiivista rakennettua ympäristöä. Siksi olemme iloisia päästessämme osaksi suomalaista ja sitä kautta kansainvälistä Green Building Council -yhteisöä.

Sisko Anttalainen
Kestävän kehityksen koordinaattori, sisustusarkkitehti
Fyra Oy
www.fyra.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Mikko Nousiainen jättää Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan tehtävät

4.10.2022
Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on pyytänyt eroa tehtävästään järjestön toimitusjohtajana. ”Vuodet ovat olleet hyvin vauhdikkaita ja koen, että nyt on vuoro hengähdystauolle ja hyvä hetki ottaa aikaa

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on