Green Building Council Finland

Sitoutuneet kiinteistönomistajat näyttävät tietä

LOIKKA-Blogi: Juho Mäkelä
Juho on jäsenenä Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunnassa ja toimii talous- ja rahoitusjohtajana
EcoReal Oy:ssä.

On helmikuun puoliväli ja terminen talvi ei ole alkanutkaan Helsingissä. Kaupunki ilmoittaa, että se ei enää edes yritä jäädyttää luistelukenttiä, koska sääennusteet näyttävät plussaa ja kausi loppuu kesken ennen kuin se on alkanutkaan. Finlandia-hiihto perutaan ensimmäistä kertaa lumipulan takia. Vieläkö joku yrittää kiistää ilmastonmuutoksen olemassaolon?

Ilmastonmuutoksen täysi torjunta ei taida enää onnistua, mutta ilmastonmuutoksen hillintä ja hallinta nousevat sitäkin tärkeämpään rooliin. Kiinteistöt kuluttavat 30-40 % kaikesta käytetystä energiasta ja aiheuttavat saman verran päästöjä.

Kenen vastuulla on päästöjen vähentäminen?

Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeiset vuodet ovat valitettavasti osoittaneet, että kansallisvaltiot eivät kykene tekemään riittäviä päätöksiä päästöjen vähentämiseksi, ainakaan länsimaisissa demokratioissa. Vastuu toimenpiteistä siirtyykin sijoittajille ja yrityksille. Viime aikoina on saatu paljon hyviä uutisia niiden uusista strategioista ja tavoitteista.

Maailman suurin varainhoitaja Blackrock ilmoitti tammikuussa sitoutuvansa tulevissa sijoituspäätöksissään ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Suomessa edelläkävijänä toimii S-ryhmä, joka ilmoitti tavoittelevansa hiilinegatiivisuutta vuoteen 2025 mennessä. S-ryhmä teki vajaat kymmenen vuotta sitten rohkean päätöksen kaksinkertaistaa jo siihen mennessä suuret investoinnit tuulivoimaan. Sittemmin S-ryhmästä on tullut myös merkittävä aurinkosähkön tuottaja. Tänä päivänä nuo päätökset kantavat hedelmää, kun kaupparyhmän kuluttamasta sähköstä yli 60 prosenttia tulee omasta uusiutuvasta tuotannosta. Toinen merkittävä tekijä päästöjen vähentämisessä on ollut energiatehokkuuden parantaminen.

Onko hiilineutraalisuus tai hiilinegatiivisuus mahdollista vain suurille toimijoille? Ei suinkaan. Ensimmäiset toimenpiteet omien päästöjemme minimoimiseksi ovat olleet Helsingin toimistomme muutto uusiin, hyvin energiatehokkaisiin toimitiloihin Triplaan ja toimiston ostosähkön vaihto uusiutuvalla energialla tuotetuksi. Selvitämme parhaillaan vaihtoehtoja jäljelle jäävien, melko pienten päästöjen kompensoimiseksi. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa sen, että olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa jopa kymmeniä prosentteja. Samalla kiinteistöihin voidaan lisätä paikallista uusiutuvan energian tuotantoa. Se mitä ei saada tuotettua itse, voidaan ostaa uusiutuvana ja jos jotain päästöjä jää jäljelle, ne voidaan kompensoida. Olen kirjoittanut nollahiilirakennuksesta tarkemmin blogissani https://www.ecoreal.fi/blog/kiinteistoalan-ykkostrendi-2020-luvulla-on-nollahiilirakennus/

Työkalu muutoksen toteuttamiseen

World Green Building Council on luonut Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen, johon liittymällä sitoudutaan vähentämään kiinteistöjen käytön aikaiset päästöt nollaan vuoteen 2030 mennessä. EcoReal liittyi sitoumukseen ensimmäisenä suomalaisena toimijana, ei niinkään omien päästöjensä takia, vaan kannustaakseen vastuullisia kiinteistönomistajia ja -käyttäjiä lähtemään mukaan. Joulukuussa saatiinkin hienoja uutisia, kun Helsingin kaupunki ja YLVA ilmoittivat liittyneensä sitoumukseen.

Kannustan kaikkia kiinteistönomistajia, vuokralaisia ja kiinteistökehittäjiä liittymään sitoumukseen. Nollahiilirakennus on kiinteistönomistajalle taloudellisesti kannattava investointi ja energiaremontin myötä myös vuokralaisten olosuhteet paranevat. Teknisesti liittyminen on helppoa ja onnistuu täyttämällä yksi lyhyt lomake. En ihan aidosti keksi yhtään järkevää perustetta olla liittymättä sitoumukseen. Ennen kaikkea kyse on tahdosta pelastaa se, mitä pelastettavissa on. Aloitetaanko neljästä vuodenajasta?

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.