Kiinteistö- ja rakennusalan muutos näkyy alan toimijoiden vahvana sitoutumisena kestävän rakennetun ympäristön edistämiseen. Juuri julkaistut yli 20 suomalaisen johtajan ja Green Building Council Finlandin jäsenten edustajan terveiset osoittavat konkreettisesti, että kiinteistö- ja rakennusala siirtyy parhaillaan sanoista tekoihin.
”Elämme ratkaisevia hetkiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä maapallon luonnon, eläinlajien ja ekosysteemien pelastamiseksi. Rakennetun ympäristön toimijoilla on käsissään ratkaisun avaimia, sillä rakentamisessa, asumisessa ja alueidenkäytössä tehtävät toimet vaikuttavat pitkäkestoisesti ilmastoon ja luontoon. Yhteistyöllä, päättäväisyydellä ja rohkeudella voimme yhdessä vauhdittaa siirtymää hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan.”
— Krista Mikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri
”Ilmastonmuutosta ei pysäytetä julistuksilla, tavoitteilla, tiekartoilla tai ilmastokokouksilla. Ilmastonmuutos pysäytetään tekemällä tekoja, jotka vähentävät päästöjä. Keskittykää vaatimaan tekoja ja tukemaan niitä, jotka sellaisia yrittävät tehdä.”
— Kaisa-Reeta Koskinen, projektinjohtaja, Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelma
”Rakentamisen päätökset tarkoittavat sitä, millainen ympäristöjalanjälki on asumisella, työpaikoilla ja vapaa-ajanviettokohteilla. Koko rakennuksen elinkaari on mietittävä jo ensimmäisissä suunnitelmissa: kyse on yhtä paljon rakentamisen ja käytön aikaisesta jalanjäljestä kuin kiertotalouden ratkaisuista rakennuksen saneeraus- ja purkuvaiheessa. Tässä meidän katseemme täytyy olla sadan vuoden päässä. Meidän kiinteistöjemme on turvattava suomalaisten eläkkeiden rahoitusta nyt ja tulevaisuudessa.”
— Niina Nurminen, tiimiesimies ja rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen
”Stora Enson uusiutuvat tuotteet ovat osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kehitämme jatkuvasti modernien puutuotteiden valikoimaa ja rakennuskonsepteja kasvavan vähähiilisen rakentamisen tarpeisiin. Haluamme varmistaa vastuullisten materiaalien tarjonnan asiakkaillemme, ja olemme esimerkiksi investoineet CLT-tehtaan rakentamiseen Tšekin tasavaltaan. Lisäksi uusi pääkonttorimme Helsingissä tulee olemaan hiilineutraali rakennus, sillä se rakennetaan uusiutuvasta, vähähiilisestä massiivipuusta.”
— Annica Bresky, toimitusjohtaja, Stora Enso
”Teknisiä ratkaisuja rakennusmateriaalien CO2 päästöjen vähentämiseksi on jo olemassa, ne pitää vain kaupallistaa ja ottaa yksi kerrallaan käyttöön. Peikko on yksi Euroopan merkittävimmistä teräsrunkorakenteiden valmistajista, ja ensimmäisenä Euroopassa olemme lanseeranneet 90% kierrätysteräkseen pohjautuvan tuoteuutuuden. Tämä olemassaolevan palkkituotteemme suora vaihtoehto mahdollistaa CO2 päästöjen puolittumisen. Peikon tavoitteena on lähivuosina muuntaa vähintään puolet teräsrakennetuotannostamme tämän tuotteen valmistamiseen, ja näin ollen CO2 päästöjen suhteen tavoittelemme yli 25% pudotusta vuoteen 2023 mennessä.”
— Topi Paananen, toimitusjohtaja, Peikko Group Corporation
”Toteuttamamme tiekartta vähähiilisyyteen osoitti, että ammattimaisten kiinteistönomistajien keinovalikoima hiilijalanjäljen pienentämiseksi on laaja ja alalla voidaan saavuttaa huomattavia päästövähennyksiä jo vuoteen 2025 mennessä. Tämä kuitenkin edellyttää, että olemassa olevaa rakennettua ympäristö käytetään tehokkaasti ja investointeja kohdennetaan energiatehokkuuteen sekä uusiutuvaan energiaan. Jotta tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä on mahdollinen, tarvitsemme tekoja kaikilta toimialoilta.”
— Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry
”Ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyys vaatii, että koko rakennusala etenee yhdessä yli rakentamisen arvoketjun – pidemmälle ja nopeammin. Meille Saint-Gobainissa on tärkeää pystyä tarjoamaan vähähiilisiä rakennusmateriaaleja ja -tuotteita, terveellisyydestä ja toiminnallisuudesta tinkimättä. Tähän panostamme tarjoamalla läpinäkyvää tietoa tuotteidemme elinkaaren vaikutuksista sekä investoimalla energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Katseemme on jo hiilineutraalissa tulevaisuudessa: globaalisti vuonna 2050 ja Pohjoismaissa aiemmin, kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Luvassa on paljon työtä liittyen mm. raaka-aineisiin, tuotekehitykseen, tuotantoprosesseihin, tuotteiden elinkaaren loppuun, logistiikkaan sekä yhteistyöhön toimittajiemme, asiakkaidemme ja muiden sidosryhmien kanssa. Isoja muutoksia on luvassa. Me näemme muutoksen ennen kaikkea mahdollistajana, joka synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko alalle.”
— Olli Nikula, toimitusjohtaja, Saint-Gobain Finland Oy
”Laadukkaalla ja ympäristövastuullisella rakentamisella voidaan alentaa koko elinkaaren päästöjä merkittävästi. Tätä edistää vähähiilinen rakentaminen, materiaalitehokkuuden parantaminen kiertotaloudessa sekä uudet älykkäät energiainnovaatiot ja kestävät konseptit rakennetussa ympäristössä. On tärkeää toimia nyt, koska parempaa hetkeä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei ole nykytiedon valossa tulossa.”
— Sam Stade, ympäristöpäällikkö, SRV Rakennus Oy
“Spondalla vastuullisuus on osa strategiaa ja jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteenamme on vähentää kiinteistöjen energiankäyttöä ja olla käytönaikaisen kulutuksen osalta täysin hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi haluamme pilotoida ja edistää tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä sidosryhmiemme kanssa. Yhteistyö alan toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää tavoitteidemme saavuttamisessa.”
—Pirkko Airaksinen, vastuullisuuspäällikkö, Sponda Oy
“Valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen tehokkaasta käytöstä vastaava Senaatti on osaltaan määrittelemässä, kuinka kansalliseen hiilineutraalisuustavoitteeseen päästään. Tähän päästäksemme olemme laskeneet kokonaisuudessaan, mistä päästömme syntyvät kohdentaaksemme toimenpiteitämme tehokkaasti ja seurataksemme päästöjen kehitystä tulevaisuudessa. Parhaillaan teemme hiilineutraalisuusohjelmaa hiilineutraalien kiinteistöjen saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä ja useissa hankkeissamme on käynnissä hiilineutraalisuusprojekteja ja kiertotalouskokeiluja. Tärkeänä näkökulmana nostamme esiin tilatehokkuuden kehittämisen, sillä mikään ei ole niin turhaa, kuin rakentaa, lämmittää, jäähdyttää ja ilmastoida tyhjiä tiloja. Hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi peräänkuulutamme yhteistyön tärkeyttä alalla, jonka merkitys ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa on suuri. Edessä on paljon uutta kehitettävää, eikä mikään toimija pysty löytämään uusia ratkaisuja yksin. Kannustamme kaikkia mukaan yhteistyöhön!”
— Juha Lemström, operatiivinen johtaja, Senaatti-kiinteistöt Oy
”Technopolis on asettanut vastuullisuustavoitteekseen siirtyä kiinteistöissään hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Olemme tehneet vuosien varrella vastuullisuuden edistämiseksi monia merkittäviä toimenpiteitä, jotka osaltaan ovat jo vieneet meitä kohti uutta tavoitettamme. Kiinteistösektori vastaa isosta osasta maailman hiilidioksipäästöjä, joten on selvää, että alan täytyy pyrkiä hiilineutraalisuuteen. Yhteistyöllä ja verkostoilla, kuten FIGBC, on tässä iso rooli toiminnan tukijana ja kirittäjänä.”
— Johanna Kivelä, vastuullisuus- ja konseptikehityspäällikkö, Technopolis Holding Oyj
”Me YIT:llä haluamme olla tulevaisuudenkestävien kaupunkiympäristöjen kehittäjiä. Tulevaisuudenkestävyys merkitsee meille vastuullista ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa, jonka johdosta rakentamamme tuotteet sekä ympäröivä maailma säilyttävät arvonsa myös tulevaisuudessa. Jotta meillä olisi vakaa toimintaympäristö, riittävästi luonnonvaroja, tyytyväiset työntekijät ja onnelliset asiakkaat myös jatkossa, meidän on huomioitava kestävä kehitys niin omassa toiminnassamme kuin tuotteissa ja palveluissamme. Sitoudumme edistämään kestävien elinympäristöjen ja hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan luomista ihmisten ja ympäristön tarpeet huomioiden.”
— Mia Ranta-aho, Head of Sustainability, YIT Oyj
“Energiajärjestelmämme kehittyy tulevina vuosina hiilineutraaliksi ja rakennuksilla on tärkeä rooli tässä kehityksessä. Tämä tarkoittaa myös, että suurin osa uusien rakennusten hiilidioksidipäästöistä syntyy jo ennen niiden käyttöönottoa rakennustuotteiden valmistuksessa ja rakentamisessa. Rakennusten on vastattava olosuhteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käyttäjien tarpeita koko elinkaaren ajan. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava enemmän näkökulmia kuin koskaan aikaisemmin. Ympäristönäkökohtien ohella rakentamisen on oltava kustannustehokasta ja nostettava käyttäjät vahvemmin keskiöön. Tämävaatii saumatonta yhteistyötä, kokonaisvaltaista tarkastelua sekä uusien teknologioiden rohkeaa hyödyntämistä. Olemme sitoutuneet pistämään koko osaamisemme peliin vauhdittaaksemme tätä muutosta.”
— Kari Hiltunen, Yksikön päällikkö, Ramboll
”Me Bonavalla haluamme luoda uusia koteja ja naapurustoja, joiden ilmastovaikutukset ovat mahdollisimman pienet niin rakentamisen kuin asumisen aikana. Tutkimme ja kartoitamme jatkuvasti toimintamme ilmastovaikutuksia ja olemme sitoutuneet vähentämään kokonaisilmastovaikutuksiamme 50 prosentilla jokaista rakennettua Bonava-kotia kohden vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyöllä alan toimijoiden kesken voimme parhaiten edistää päästöjen vähentämistä ja kiertotaloutta”
— Matti Kuronen, yksikönjohtaja, Bonava Suomi Oy
”Lehto haluaa uudistaa rakennusalaa ja kestävä rakentaminen on ehdottomasti osa tulevaisuuttamme. Haluamme yhdistää fiksun rakentamisen, digitaalisuuden ja kestävän rakentamisen. Tällä hetkellä keskitymme kehittämisessä muun muassa puurakentamisen ratkaisuihin, joissa hyödynnämme perinteistä rakentamista ekologisempaa tehdastuotantoa. Rakentamisen hukka vähenee ja myös logistiikka päästöineen vähenee. GBC ja sen verkostot toimivat kestävän kehityksen toimintamallien suunnannäyttäjänä ja ovat tärkeässä roolissa alan regulaatioiden ja niiden yhteisen käyttöönoton toimeenpanijana sekä kehittäjänä.”
— Hannu Lehto, toimitusjohtaja, Lehto Group
Kiinteistöillä on iso potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siksi koko toimialan pitää ottaa vastuu myös ratkaisuista. Meillä on siten valtava potentiaali vaikuttaa rakennusten ylläpidon päästöihin. Rakennuskanta uudistuu myös hitaasti, joten ilmastonmuutoksen hillinnässä olemassa olevien kiinteistöjen ratkaisut ovat avainasemassa. Teemme yhteistyötä kiinteistönomistajien kanssa erityisesti energiatehokkuuden parantamiseksi ja rakennusten elinkaaren pidentämiseksi. Olemme itse vuokralaisena ympäri Suomea ja sitoutuneet toimimaan energiankäytöltään hiilineutraaleissa tiloissa vuoteen 2030 mennessä. Olemme muuttaneet omat sähkösopimuksemme hiilineutraaleiksi. Lisäksi käymme vuoropuhelua vuokranantajiemme kanssa muusta toimistojemme energiankulutuksesta, jotta hiilineutraalius myös oman energianhankintamme ulkopuolella olisi mahdollista.
— Anna Aaltonen, ESG -päällikkö, Newsec
“Merkittävänä suomalaisena kiinteistösijoittajana Varmalla on velvollisuus pyrkiä vähentämään päästöjä ja kulkea kohti hiilineutraaliutta. Tavoitteemme on, että kiinteistömme olisivat energiankulutukseltaan päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä. Kiinteistöjen hiilivapaan energiakulutuksen lisäksi kestävän rakentamisen merkitys on kasvanut entisestään. Varma pyrkii tuomaan kiertotalouden periaatteet osaksi kaikkia Varman korjaus- ja uudisrakentamisen projekteja, tähtäimenä kestävä ja vähintäänkin vähähiilinen rakentaminen. Kestävän rakentamisen edistäminen edellyttää yhteistyötä alan toimijoiden kesken, jotta saadaan kestävät ratkaisut luontevaksi osaksi rakentamista.”
— Johanna Haikala, kiinteistösijoituspäällikkö, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
”Rahoitusala on merkittävä vaikuttaja rakennetun ympäristön ekotehokkuuden edistämisessä rahoituksen ja sijoitusten kautta. Aktia Varainhoito on syksyllä liittynyt mukaan 50 Sustainability ja Climate Leaders -hankkeeseen ja kiinteistörahastomme sijoittaa ympäristösertifioituihin kiinteistöihin sekä kehittää portfolionsa kohteiden ympäristöystävällisyyttä mm. asentamalla aurinkopaneeleita. Aktian päätoimipiste muuttaa syksyllä uudistettuihin, BREEAM-ympäristösertifioinnin mukaisesti rakennettuihin energiatehokkaisiin tiloihin, joille tavoittelemme WWF:n Green Office-merkkiä. Tavoitteenamme on vähentää omien tilojemme sähkönkulutuksen hiilijalanjälkeä 10% vuoteen 2023 mennessä. Yhteistyö FIGBC:n kanssa auttaa Aktiaa saamaan tietoa kehitystrendeistä sekä vertaistukea matkalla kohti pienempää hiilijalanjälkeä.”
— Virve Valonen, Head of Sustainability, Aktia Pankki Oyj
“Kestävä kehitys on merkittävä mahdollisuus sekä erottava kilpailutekijä isoille rakennusyhtiöille ja kiinteistösijoittajille ja iloksemme voimme todeta, että vastuullisuudella on kustannustehokkuuden lisäksi merkittävää paino-arvoa. Kiinnostus hiilineutraalia maalämpöä kohtaan on viime vuosina ollut valtavaa ja sen lisäksi vihreä elvytys tarjoaa alalle merkittävän potentiaalin tulevaisuudessa. FIGBC tarjoaa oivan alustan yrityksille vaikuttaa ja rakentaa oikeaa kulttuuria ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luo yhteiset pelisäännöt ja arvot alalle. KIRA-ala voi toimia hyvänä esimerkkinä avoimesti innostaen muita yrityksiä mukaan ilmastotalkoisiin. Kestävä kehitys on meille kaikille kilpailuetu ja olemalla mukana tekemässä muutosta ensimmäisten joukossa on myös mahdollisuus tulevaisuutta varten.”
— Jan Herranen, maajohtaja, Rototec Oy
“EcoRealin toiminnan tarkoitus on vähentää ilmastopäästöjä. Autamme asiakkaitamme parantamaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja lisäämään paikallisen uusiutuvan energian tuotantoa. Haluamme esimerkillämme kannustaa asiakkaitamme ja muita vastuullisia kiinteistönomistajia liittymään sitoumukseen. Hiilineutraali tulevaisuus vaatii meiltä kaikilta konkreettisia tekoja ja nyt on aika toimia.”
— Juho Mäkelä, talous- ja rahoitusjohtaja, Ecoreal Oy
”S-ryhmä on asettanut kunnianhimoisen ilmastotavoitteen olla hiilinegatiivinen vuonna 2025. Tätä ei tehdä pelkästään kompensoimalla, sillä se tarkoittaa ensisijaisesti päästöjen vähentämistä 90% vuoteen 2030 mennessä ja panostamista energiatehokkuuteen kiinteistöissämme. Kiinteistöillä on suuri rooli myös aurinkoenergian tuotannon lisäämisessä. Suomen suurimpana aurinkovoiman tuottajana toimipaikojemme katoilla on jo noin 70 000 aurinkopaneelia. Olemme investoineet pitkäjänteisesti myös tuulivoimakapasiteetin kasvattamiseen ja tavoitteenamme on, että uusiutuvan energian tuotantomme vastaa sähkönkäyttöämme. Yhteistyöllä ja verkostoilla on luonnollisesti suuri merkitys ilmastotavoitteissa sekä kestävän rakennetun ympäristön kehittämisessä, koska asiat ovat verrattain uusia. Vaikuttavia tuloksia voidaan saavuttaa vain laaja-alaisella yhteistyöllä.”
— Matti Loukkola, Energiaohjauksen päällikkö, SOK Kiinteistötoiminnot
“Kestävä, ilmastoviisas rakentaminen on ainoa tulevaisuuden tapa rakentaa sekä kaupunkeja että rakennuksia. Yksinkertaiset, vähämateriaaliset rakenteet, talotekniikan minimointi, vanhojen rakennusrunkojen käyttö ja joustavat tilaratkaisut nousevat monimutkaisten kerrosrakenteiden ja high-tech-talotekniikan rinnalle. Kaupunkisuunnittelussa hulevesien hallinta ja luonnon monimuotoisuus korostuvat. SAFA kouluttaa tänäkin vuonna jäsenistöään kestävästä rakentamisesta, ja kestävän rakentamisen Tunnustuspaanu-palkintomme jaetaan jo 11. kertaa toimijalle, joka on edistänyt kestävän kehityksen toteutumista rakennetussa ympäristössä.”
— Henna Helander, puheenjohtaja, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
“Nollahiilirakennuksia edistetään tehokkaimmin tekemällä energiatehokkuusinvestoinneista taloudellisesti kannattavia. Kehittämämme ohjelmisto tarjoaa tähän ratkaisun, sillä se laskee jokaiselle rakennukselle energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhdistelmän, jolla on paras sijoitetun pääoman tuotto.”
— Nikolas Salomaa, toimitusjohtaja, nollaE oy
”Rakennushankkeissa nyt tehtävät päätökset vaikuttavat vielä vuosien päästä. Sen vuoksi on tärkeää ottaa kunnianhimoiset tavoitteet käyttöön heti. Meillä on myös mahdollisuus erottua ja tehdä vähähiilisestä rakentamisesta Suomelle kilpailuvaltti. Korkealle asetetut tavoitteet auttavat kehittämään parempia ratkaisuja markkinoille.”
— Tytti Bruce-Hyrkäs, Hiilineutraaliuspalveluiden johtaja, Granlund
FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtaja
”Eri toimijoiden yhteistyö on välttämättömyys kestävien alueiden aikaansaamisessa. Yhteistyötä ja kestävyystavoitteiden samansuuntaista ymmärrystä tarvitaan koko matkalla, läpi suunnittelutasojen aina toteutukseen saakka.”
— Alpo Tani, Yleiskaavasuunnittelija, Helsingin kaupunki
FIGBC:n Kestävät alueet -toimikunnan puheenjohtaja
”Pyrimme ruokkimaan markkinoiden muuttumista kestävyyttä suosivaan suuntaan. Joukossa on voimaa – saman teeman viestiminen, yhteinen tekeminen ja avoin yhteistyö näkyvät myös ulospäin. Ratkaisujen esiintuonti on tärkeää!”
— Anne-Maria Flanagan, Vastuullisuusjohtaja, SRV
FIGBC:n Viestintätoimikunnan puheenjohtaja
”Ilmastonmuutos ja kestävyyskriisi ei odota. Todellisten tekojen aika on nyt, sillä tekojemme vaikutukset kantavat kauas päästötavoitteiden jälkeiseen aikaan. Hiili-intensiivisenä ja luonnonvaroja kuluttavana alana olemme avainroolissa ja ratkaisuillamme on merkitystä.”
— Heidi Huvila, Kaupunkiympäristön toimialan ympäristöasiantuntija, Helsingin kaupunki
FIGBC:n Kestävä infra -toimikunnan puheenjohtaja
”Sormella osoittelun aika on ohitse. KIRA-alan täytyy kääriä hihat ja ratkoa alan haasteita sektorit ylittävän yhteistyön avulla. Alalla on valta vaikuttaa päästöihin koko rakennusten elinkaaren yli. Me Ylvalla olemme aloittaneet työt ja kiinteistömme ovat hiilineutraaleja viimeistään 2025. Toivomme että yhä useampi omistaja uskaltaisi asettaa nollahiilisyyden tavoitteekseen esim NZCB-sitoumuksen kautta. Nyt on aika toimia!”
— Antti Ruuska, Kestävän liiketoiminnan johtaja, Ylva
FIGBC:n Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunnan puheenjohtaja
”Energiatehokkuus ja hiilineutraaliin energiaan siirtyminen ovat kiinteistöille nopeimpia tapoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Kiinteistöissä tuotetaan, kierrätetään ja optimoidaan energiaa yhä enemmän. Energiayhtiönä meidän tehtävämme on auttaa asiakkaitamme hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa ja kehittää yhdessä entistäkin kestävämpiä kokonaisratkaisuja perustuen esimerkiksi kiinteistökohtaiseen aurinkoenergiantuotantoon, sähköiseen liikenteeseen ja energiankäytön optimointiin. Yhdistetään voimat!”
— Sari Mannonen, johtaja, ratkaisuliiketoiminta, Helen Oy
“Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo pitkään. Nyt on siirryttävä juhlapuheista toimeen ja käärittävä hihat. Sweco on merkittävä rakennetun ympäristön ja teollisuuden suunnittelija ja asiantuntija Suomessa ja maailmalla. Tämä tarkoittaa sitä, että päivittäisessä työssämme tekemillämme valinnoilla on poikkeuksellisen suuri vaikutus. Katseemme on kestävässä tulevaisuudessa ja olemme lähteneet pienentämään omaa hiilijalanjälkeämme. Suurempi vaikutus on kuitenkin ilmastohyötyjä tuova kädenjälkemme niissä useissa hankkeissa, joissa olemme mukana tuomassa asiantuntijuutta ja uusia innovaatioita. Muutos kohti kestävää tulevaisuutta on sitä vaikuttavampi, mitä useampi meistä on mukana tuomassa yhteiskuntaan kestäviä ratkaisuja.”
— Mia Andelin, kestävän kehityksen johtaja, Sweco
“Spondalla vastuullisuus on osa strategiaa ja jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteenamme on vähentää kiinteistöjen energiankäyttöä ja olla käytönaikaisen kulutuksen osalta täysin hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi haluamme pilotoida ja edistää tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä sidosryhmiemme kanssa. Yhteistyö alan toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää tavoitteidemme saavuttamisessa.”
— Pirkko Airaksinen, vastuullisuuspäällikkö, Sponda Oyj
“Kestävän kehityksen rakennuttaminen ei ole lisuke tai vaihtoehtona. Se on kansallisten ja kansainvälisten tavoitteidemme mukainen tapa rakennuttaa ja suunnitella. Haluamme varmistaa, että kaikki toimintamme palvelee rakennetun ympäristön hiilineutraaliustavoitteita ja ympäristönsuojelua laajemmin. Näistä lähtökohdista otamme käyttöön kaikilla toimialoillamme ISO 14001 -standardin mukaiset ympäristöjärjestelmät, joiden avulla toiminta saadaan vaikuttavaksi, viestittäväksi ja mitattavaksi. Rakennetun ympäristön hiilineutraaliuden haaste vaati yrityskohtaisten toimien lisäksi systeemistä muutosta. Toimialamme on kehityttävä verkostoituen, yhteistyössä ja jatkuvasti rimaa nostaen. Upeaa olla osa tätä motivoitunutta, visionääristä verkostoa.”
— Liisa Jäätvuori, kestävän kehityksen ja uusien palvelujen johtaja, A-Insinöörit
”Olemme Skanskalla laatineet hiilitiekartan, joka johdattelee meitä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä. Tarvitsemme jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa, jotta voimme kehittää yhdessä kokonaisvaltaisesti vastuullisia ratkaisuja ihmisistä ja ympäristöstä välittäen.”
— Tuomas Särkilahti, toimitusjohtaja, Skanska Oy
”Tavoitteenamme on luoda tiloja, joissa on huomennakin hyvä olla. Siksi olemme vastikään lanseeranneet ensimmäisen hiilineutraalin laattasarjan täydentämään hiilineutraalien tekstiili- ja vinyylilaattojen valikoimaa. Lokakuun alkuun mennessä julkaisemme vielä kymmenen uutta hiilineutraalia laattasarjaa. Osana ilmastotekojamme pyrimme myös olemaan täysin hiilineutraali yritys vuoteen 2025 mennessä.”
— Tommi Haru, toimitusjohtaja, Laattapiste Oy
”Ilmastomuutoksen hillitsemisen kannalta kasvihuonepäästöjen estämisellä on asiantuntijoiden mukaan aikaa enää alle kymmenen vuotta. Materiaalivalinnoilla rakennusvaiheen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ratkaisevasti. My Town! Tuusula -hankkeen tavoitteena on osoittaa, että oikeilla materiaalivalinnoilla ja nykytekniikalla voidaan rakentaa hiilineutraalia asuinympäristöä jo tänä päivänä”.
— Seppo Romppainen, toimitusjohtaja, Hirsitaloteollisuus ry
Jos haluat kommenttisi lisättäväksi tähän artikkeliin, se onnistuu ottamalla yhteyttä FIGBC:n toimistoon.
