Plusenergia-klinikan työtä vedettiin yhteen tammikuisena torstaina RAKLIn ja Green Building Council Finlandin järjestämässä tulosseminaarissa. Aamupäivän aikana kuultiin klinikan osallistujien näkemyksiä siitä, miten edetään kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa hiilineutraaliutta ja lähes nollaenergia-alueita ja -rakennuksia. Isoksi tavoitteeksi klinikalla kiteytyi hyvä, viisas ja kestävä energiatulevaisuus Suomelle.
Rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä kertoi, että vuodelle 2020 asetettujen päästövähennys- ja energiatehokkuusvaatimusten osalta työ on jo pitkällä, ja katseet kohdistetaankin jo muutamaa vuosikymmentä pidemmälle. EU:ssa suunnitelmia tehdään vuoteen 2030 asti ja Suomelle ollaan laatimassa tiekarttaa vuoteen 2050 asti. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi työ- ja elinkeinoministeriöstä totesi puheenvuorossaan, että kansallisia ja Euroopan tasoisia toimia edistetään rinta rinnan, ja vaikka työtä riittää, edetään tavoitteita kohti johdonmukaisesti. Energiamarkkinaviraston toimialaa laajennettiin vuoden alussa ja se jatkaa nyt toimintaansa Energiaviraston nimellä, Ritonummi kertoi ja jatkoi, että uuden Energiatehokkuus-ryhmän päällikkönä toimii Heikki Väisänen.
Pia Oesch esitteli Energiateollisuuden visioita, joissa ennakoidaan hiilineutraalia energiatulevaisuutta. Hän totesi, että investoinnit tuotannon ja jakeluverkon kehittämiseen tulevina vuosina ovat valtavia – Euroopan tasolla jopa 1000 Mrd euroa kymmenessä vuodessa. Suomessa tilanne on kattavan kaukolämpöverkoston ansiosta tuotannon osalta jo erittäin hyvä, mutta energiaomavaraisuutta meidän pitää parantaa, Oesch linjasi.
Tavoitteena hiilineutraali tulevaisuus
FMC Groupin Jyri Nieminen peräänkuulutti koko prosessin uudelleen ajattelua, kun halutaan rakentaa kunnollisia plusenergiataloja. Hän korosti riittävän varhaisen suunnittelun ja huolellisen aikatauluttamisen merkitystä sekä sitä, että on löydettävä oikeat mittarit, joilla tavoitteeseen päästään. Nieminen painotti, ettei maali ole plusenergia sinänsä, vaan hiilineutraali tulevaisuus. Energiankäyttöä pohdittaessa on tärkeää päästä kiinteistökohtaisesta ajattelusta alueellisiin energia-analyyseihin, sanoi Pellervo Matilainen Skanskasta. Hän myös muistutti, että rakentamalla erilaisessa käytössä olevia rakennuksia samalle alueelle, voidaan energiankulutuksen piikkejä tasoittaa.
Minna Launiainen Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistosta lupasi, että heiltä löytyy ainakin laskennallisia pilottikohteita, joissa alueellisiakin arviointeja voidaan tehdä. Otaniemen yliopistokiinteistöjen nykytilannetta ja tulevaisuuden potentiaalia on arvioitu kokonaisuutena. Seuraava askel on edetä tästä alueellisen energiajärjestelmän kehittämiseen, kertoi Tiina Sekki Aalto-yliopistokiinteistöistä.
Energiatehokkuus on palapeliä
Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoi, että Entranze-hankkeessa on vertailtu eri maiden etenemistä kohti lähes nollaenergiarakennuksia. Hän totesi, että merkittäviä eroja aiheuttavat muun muassa infrastruktuuri, maan tapa, politiikka sekä sosiaaliset liikkeet. Granlundin Erja Reinikainen sanoi, että laskentaesimerkkien perusteella on selvää, ettei ole yhtä taikatemppua, jolla energiatehokkuuden parantamistavoitteisiin päästään. Kun helpot keinot on jo pääosin käytetty, pitää arvioida useiden tekijöiden yhteisvaikutusta ja ottaa käyttöön monia keinoja jatkuvaan parantamiseen, Reinikainen linjasi ja jatkoi, että kansallisten tavoitteiden pitää olla riittävän haastavia, mutta myös järkevästi ja kustannustehokkaasti saavutettavia.
Teknisiä ratkaisuja kehitetään
Helsingin Energian Jouni Kivirinne muistutti, että Suomessa on maailmanluokassa huippua edustava energiajärjestelmä, jossa hyötysuhteet ovat hyvät. Nyt tarvitaan visiota sen edelleen kehittämisestä. Esimerkiksi rakenteellisesta auringon lämmöltä suojautumisesta pitää mennä kohti uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämistä, sanoi Kivirinne. Niko Wirgentius Fortumilta kommentoi, että yksi keskeinen haaste on ratkaista paikalla tuotetun energian jatkojakelu, koska kiinteistökohtainen varastointi ei ole kannattavaa.
Plusenergia levittäytyy kokeilun kautta
Plusenergia-klinikan keskustelut tiivistyivät siihen, että erityisen tärkeää energiatarkasteluissa on huomioida alueellinen näkökulma, ja tätä pitää pystyä analysoimaan myös täydennys- ja korjausrakentamisessa. Konkreettisia esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista kaivataan ja näitä pitää pystyä monistamaan, jotta saavutetaan skaalaetu. Seminaarin puheenjohtaja Heli Kotilainen Green Building Council Finlandista ja Erkki Aalto RAKLIsta kannustivat osallistujia rohkeasti kokeilemaan uusia ratkaisuja ja kertoivat, että Plusenergia-klinikan tulosraportti tulee saataville maaliskuussa.[hr]
Lue lisää plusenergiasta GBC Finlandin Energiatoimikunnan puheenjohtajan, RAKLIn Erkki Aallon blogista:
