SuomiAreena 2023

SuomiAreenalle 2023

Tervetuloa SuomiAreenalle 28.6.2023!

Kestävä kehitys on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Olemme mukana SuomiAreenassa 28.6.2023 keskustelemassa kuinka pystymme luomaan aidosti kestävää rakennettua ympäristöä – kestävää elinympäristöä ihmisille.

Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali SuomiAreena järjestetään 27.-30.6.2023 Porissa. Tapahtuman järjestävät yhdessä MTV ja Porin kaupunki. Festivaaliohjelma julkaistaan toukokuussa. Lue lisää SuomiAreenasta.

Keskustelutilaisuutemme tarkempi ohjelma ja aikataulu julkaistaan myöhemmin.

Päättäjän tietopaketti

Oletko ehdolla eduskuntavaaleissa 2023 tai jo päättäjän tehtävissä? Oletko kiinnostunut kiinteistöalan ja rakentamisen vaikutuksista ilmastoomme, talouteen ja ihmisten terveellisyyteen ja turvallisuuteen? Green Building Council Finland jäsenverkostoineen on koonnut sinulle starttipakkauksen paremman Suomen rakentamiseen.

Kiinteistö- ja rakennusala on tunnettua suuremmassa roolissa yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin varmistajana. Onpa sitten kyse energiakulujen tai päästöjen leikkaamisesta, materiaalien kiertotaloudesta, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tai luontokadon torjunnasta, olemme avainasemassa. Valmistamme rakennusmateriaalit, rakennutamme, suunnittelemme ja rakennamme talot, kadut, kaupungit ja viheralueet.

Kestävyys on kannattavaa – ja oikeastaan jo normi

Rakentaminen aiheuttaa 1/3 päästöistä – rakentamisen päästöjen vähentämisellä on siis merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Uudisrakentamisen päästöohjaus näkyy päästölaskelmissa mutta ei tunnu kuluttajan arjessa.

Esimerkiksi Turun Hirvensaloon rakennetut kerrostalokaksoset tarjoavat poikkeuksellisen tarkkaa vertailutietoa puu- ja betonitalon rakentamisen eroista ja ilmastovaikutuksista. Rakennusmateriaalien erot näkyivät jo työmaalla muun muassa puurungon ripeämpänä rakentamisena. Hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkiraporttien perusteella puukerrostalo osoittaa laskennallisesti olevansa ekologisempi. Kide on betonirakenteinen, joka aiheuttaa suuremmat päästöt. Vastaavasti puukerrostalo Kirsikan CLT-rungon ansiosta rakennus sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan.
Lähde: Mangrove Oy

Kaikkialla Pohjoismaissa ja viime aikoina myös Baltiassa on suuntana säädellä rakentamisen elinkaaripäästöjä. Lainsäädäntö on jo voimassa Hollannissa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa, ja sitä kehitetään myös Suomessa, Norjassa ja Virossa. Elinkaaripäästöjä säännellään osana rakennuslupaprosessia samalla tavalla kuin energiatehokkuutta on tehty usean vuoden ajan. Suomen eduskunta hyväksyi rakentamislain 1.3.2023. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Lain nojalla asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa. Laki vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi.

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia luo kriteeristön kestävälle liiketoiminnalle. Kiinteistö- ja rakennusalan toiminta on suurelta osin taksonomiakelpoista toimintaa, sillä ala on äärimmäisen energia-, resurssi- ja päästöintensiivinen. Sille siis ohjautuu runsaasti vihreään siirtymään investoitavaa rahaa, jota myönnetään taksonomianmukaiselle toiminnalle, eli eri kriteerit täyttävälle toiminnalle. Lue lisää EU-taksonomiasta.

Kestävät kaupungit

Suomalaiset rakennukset puretaan keskimäärin alle 50 –vuotiaina. Pidetään rakennetusta omaisuudestamme huolta.

Kansantaloutemme kiinteästä pääomakannasta rakennusten osuus on 45 %. Kun siihen lisätään infrastruktuurin osuus, pääomakannan osuus nousee 83 %:n. Rakennusten pitkäikäisyyden vuoksi uudisrakentamisen päästöjen minimointi on tärkeää, mutta samaan aikaan on tärkeää uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa kestävästi.
Lähde: Rakennetun omaisuuden tila ROTI-raportti 2021

Tampereen yliopisto ja VTT:n selvityksen mukaan peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Rakentamisen ohjauksessa ja kaavoituksessa tulisi kannustaa ensisijaisesti korjaamaan rakennukset purkamisen sijaan.
Lähde: Valtioneuvosto: Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Kestävät kaupungit kestävät rankkasateissa ja viilentävät helteissä.

IPCC-raportin mukaan Suomi on yksi niistä alueista, joissa lämpeneminen tapahtuu erittäin nopeasti. Hellejaksot tulevat pitenemään. Sademäärät lisääntyvät talvisin ja tulevat yhä useammin vetenä, eivät lumena. Kaupunkialueiden hulevesitulvat lisääntyvät ja merenpinnan nousu lisää tulvia rannikkoalueilla.
Lähde: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC raportti AR6 WG III​

World Green Building Councilin julkaisu “Climate Change Resilience in the Built Environment” kokoaa yhteen vaikuttavia ja käytännöllisiä ratkaisuja kiinteistö-, yhteisö- ja kaupunkitasolla ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Pidetään rakennetusta ympäristöstä huolta

Toimiva yhdyskuntatekniikka on elintärkeää Suomen huoltovarmuudelle. Eri osa-alueiden, kuten vesihuoltojärjestelmän, sähköverkkojen, energiaverkkojen ja hulevesijärjestelmän ylläpito ja korjaus edellyttää jatkuvaa panostusta. Lähde: ROTI-raportti 2023.

Mitä voimme tehdä?

  • Kun helle koettelee koko Suomea ja korostuu kaupungeissa
    • Voimme rakentaa asuinalueet on lämpösaarekeilmiötä minimoiden.
    • Rakennukset on rakennettava viileiksi ja energiaa säästäviksi.
    • Älykkäällä talotekniikalla voidaan varmistaa, että kaikilla on hyvät asuinolot kaikkialla.
  • Kun sateet muuttuvat vetisemmiksi etelässä ja lännessä, syksyisin tuulee enemmän
    • Rankkasateet huuhtovat pelloilta vesistöihin jäämiä, mikä ajoittain vaikuttaa juomaveden laatuun ja saatavuuteen. Vesi on arvokasta.
    • Alueet täytyy suunnitella tulvariskit ja hulevesiriskit huomioiden
    • Ja rakennukset viistosaderiskit ja kosteusrasitusriskit ymmärtäen.
  • Kun lunta voi sataa toisinaan paljonkin ja lisääntyneen kosteuden vuoksi se muuttuu painavaksi.
    • Katot tulee rakentaa kestäviksi.
    • Viemäristöt ja putkistot tulee olla kestäviä ja älykkäitä.
  • Pimeyden lisääntyessä, erityisesti eteläisessä ja läntisessä Suomessa.
    • Valaistus on siksi tärkeää ulkona ja sisällä.

Huoltovarmuus ja omavaraisuus

Varmistamalla kotimaisen energiantuotannon ja kysyntäjouston, vähennämme riippuvuutta tuontienergiasta ja varaudumme tulevaisuuden riskeihin.

Fossiilisista energialähteistä irrottautuminen on omavaraisuus-, mutta myös turvallisuuskysymys.​

Suomen energiankulutuksesta noin puolet (2019) katetaan kotimaisella tuotannolla. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ongelmat oman maan rajojen ulkopuolella vaikuttavat Suomeen vahvasti. Suurten etäisyyksien vuoksi meillä on laajoja energiansiirto ja -jakelujärjestelmiä, jotka myös linkittyvät naapurivaltioiden systeemien kanssa. Tämän takia sähkönjakeluverkkoon kohdistuu suuria riskejä ilmasto- ja sääolojen ääri-ilmiöiden yleistyessä ja voimistuessa. Maailmalta Suomen energiatilanteeseen vaikuttavat energiateknologian nopea kehittyminen, ilmastonmuutoksen kiihtyminen sekä mahdolliset sotilaalliset tai poliittiset konfliktit. Yhteiskunnan sähköriippuvuus kasvaa kaiken aikaa toimintojen sähköistyessä ja digitalisoituessa, jolloin myös energianjakelun varmuuden ja saatavuuden merkitys kasvaa.   
Lähde: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus: Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa (2021)​

Tulevaisuuden työ

Tulevan vuosikymmenen aikana Suomen talouskasvu nojaa muun muassa jätteettömyyteen ja kiertotalouteen. Tarkemmin mm. digitalisaation keinoin tehtävään tuottavuusloikkaan, hiilineutraaleihin ja kestäviin energiaratkaisuihin, kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin, jätteettömyyteen ja kiertotalouteen sekä osallistaviin immersiivisiin kokemuksiin.
Business Finland: Suomen Tulevaisuuden kasvumahdollisuudet 2022

Kasvava tuotanto on kutistanut globaalia kiertotaloutta entisestään: nyt 7,2 prosenttiin vuonna 2023. Tämä tarkoittaa valtavaa potentiaalia kiertotaloudessa. Maapallo on lähes yksinomaan uusien neitseellisten materiaalien varassa ja yli 90 % materiaaleista joko menee hukkaan, katoaa tai ne eivät ole käytettävissä uudelleen. Lähde: The Circularity Gap Report 2023.

Jokaisen rakennuksen rakentamiseen ja ylläpitoon on investoitu valtavasti materiaalia, energiaa ja työtunteja. Kiertotalouden avulla näiden arvo säilytetään. Kiertotalous sisältää ajatuksen uusista ansaintalogiikoista ja liiketoimintamahdollisuuksista, jotka kytkeytyvät materiaalien arvon säilyttämiseen sekä palveluihin ja muihin jakamistalouden ratkaisuihin.

Materiaalien uudelleenkäyttö säästää myös tuotannosta aiheutuvia ilmastopäästöjä ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta.
Lähde: https://rakennakiertotaloutta.fi/ sekä https://kiertotaloussuomi.fi/

Tulevaisuuden työpaikat

Korjausrakentaminen tuo työpaikkoja ja vakautta. Korjausrakentaminen auttaa myös energiakriisiin, sillä kaikkein energiatehottomimmat rakennukset vievät energiaa eniten.

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa noin 40 % asuinkerrostalokannasta remontoidaan energiatehokkuutta parantaen 2020-luvulla. Strategiassa on esitetty tavoitteet asuinkerrostalojen lämmitysenergiankulutukselle vuosikymmenittäin vuoteen 2050 saakka: lämmitysenergiankulutus noin puolittuu vuoteen 2050 mennessä. Markkinapotentiaali energiakorjauksille 2020-luvulla yhteensä on noin 1–2 miljardia euroa, riippuen toteutettujen energiaremonttien kunnianhimosta.
Lähde: Green Building Council Finland: Ilmastoviisaat palvelut taloyhtiöissä -markkinaselvitys

Euroopan Unionin ”Green deal”, suunnitelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Jo nykyisen ilmasto- ja energialainsäädännön seurauksena EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 24 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, kun samalla ajanjaksolla EU:n talous on kasvanut noin 60 prosenttia.
Lähde: Euroopan Unionin komissio

Haluaisitko tietää vieläkin enemmän?

Kiinteistö- ja rakennusala on tunnettua suuremmassa roolissa yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin varmistajana. Alueiden kehittämisellä, infrastruktuurin ja rakennusten rakentamisella on pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava rooli. Samalla luodaan puitteet sille, miten ihmiset rakennettua ympäristöä käyttävät.

Miksi meidän täytyy toimia?

  • Maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen 50 vuoden aikana nopeammin kuin 2000 vuoteen. Hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan noin 2 miljoonaan vuoteen.​ Lähde: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC raportti AR6 WG III​
  • Keskimääräiset päästöt olivat vuosina 2010–2019 korkeammat kuin millään aikaisemmalla vuosikymmenellä, mutta kasvuvauhti on hidastunut (vuosina 2010–2019 oli pienempi kuin vuosina 2000–2009.)​ Lähde: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC raportti AR6 WG III​

Miksi rakennukset ja rakentaminen merkitsevät?​

  • Rakentaminen aiheuttaa 1/3 päästöistä ja kuluttaa 1/2 raaka-aineista sekä 2/5 energiasta globaalisti​. Useita lähteitä: mm. Global ABC.org (pdf)
  • Arvio on, että vuoteen 2050 mennessä maailman rakennuskanta tulee kaksinkertaistumaan (Lähde: WorldGBC). Suomessa rakennetaan vuosittain noin kahdeksan miljoonaa neliötä uutta kerrosalaa, siitä n. 45 % asuinrakennuksia. (Lähde: Roti raportti 2021)​
  • Asuinalueiden kehittämiseen, rakentamiseen ja infrastruktuuriimme investoidaan runsaasti verovaroja ja käytetään merkittävästi luonnonvaroja. Luontokatoa edistää se, ettei luonnon todellinen arvo yhteiskunnalle näy markkinahinnoissa, eikä se siten vaikuta tarpeeksi voimakkaasti päätöksentekoomme. Tästä seuraa, että tavaroiden ja palveluiden kysyntä ylittää luonnon kyvyn ylläpitää niiden tuottamiseen välttämättömiä ekosysteemipalveluita. Lähde: ympäristöministeriö, Luonnon monimuotoisuuden ja talouden keskinäisten riippuvuuksien arviointi: Mitä Dasguptan raportti tarkoittaa Suomen kannalta?
  • Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät suoraan tai välillisesti kestävään ja terveelliseen ruoantuotantoon. Niin kutsuttu Hääkakku-malli asettaa kaiken pohjalle toimivat ekosysteemit, sen päälle yhteiskunnat ja ylimmäiseksi talousjärjestelmät. Kuva visioi siirtymää pois sektorikohtaisesta lähestymistavasta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kehitys nähdään erillisinä osina.

Hiilineutraali vai päästötön?

Jokainen mielellään kertoo positiivisista vaikutuksistaan ja siksi hiilineutraaliusväittämien käyttö markkinoinnissa on lisääntynyt. Yhdenmukaiset termit ja tulkinnat varmistavat reilut markkinat ja vauhdittavat alan systeemistä muutosta.

Päästötön tai nollapäästöinen (zero emission), tarkoittaa ettei rakentamisesta syntyisi lainkaan päästöjä. Hiilineutraali tai nettonolla (net zero), puolestaan tarkoittaa tilannetta, jossa päästöjä on vähennetty merkittävästi ja loput päästöt on kompensoitu hankkeen ilmastohyödyillä tai ulkoisilla kompensaatioilla. Lähde: Ohje luotettavan hiilineutraaliusväittämän tekemiseen – Hiilineutraalin rakennuksen ohje.

Päästöjen lisäksi puhutaan paljon rakennusten ilmastohyödyistä. FIGBC:n ohjeen mukaisesti kriteerit ilmastohyötyjen arviointiin tulisivat olla samat kuin hyvän tavan mukaisissa päästökompensaatioissa. Niillä siis tulisi olla todennettavissa oleva, pysyvä ilmastovaikutus, jonka hyödyt lasketaan vain yhden hankkeen päästövähennyksiksi. Lähde: Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla. FIGBC:n ohje on linjassa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön 1. helmikuuta julkaiseman oppaan Opas vapaaehtoisen hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin : Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä kanssa.

Mikä “hiilipiikki”?

Rakennusmateriaalien valmistuksesta, rakennustyömaista ja kuljetuksista syntyy nk. hiilipiikki. Se tarkoittaa sitä, että rakennuskohteessa kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lyhyellä aikavälillä ja paljon. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on tärkeää keskittyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka pienentävät hiilipiikkiä.

Millä tavoin kiinteistö- ja rakennusala haluaa olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua?

Toimialamme on ollut vahvasti muutoksen ajurina vihreässä siirtymässä ja avainasemassa kehittämässä ympäristöystävällisiä innovaatioita. Yhteismitallinen ja selkeä sääntely sekä panostukset kiertotalouteen ja TKI-toimintaan varmistavat, että rakennusala vie Suomea kohti hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. 

  • KTI:n seuraamista asuntokiinteistöistä yli 70 prosentissa ja toimistokiinteistöistä yli 60 prosentissa oli käytössä yksinomaan uusiutuvaa sähköä vuonna 2021.
    Lähde: KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022
  • Kyselytutkimuksen perusteella organisaatiot ovat tietoisia alan tärkeästä roolista koko Suomen päästövähennystavoitteiden suhteen ja kaikki kyselyyn vastanneet yritykset olivat tehneet jo hiilineutraalius- tai päästövähennystoimenpiteitä. Mira Grönholmin kyselytutkimusten tulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, etteivät nykyiset toimet eivät ole riittäviä suhteessa Suomen tavoitteeseen olla hiilineutraali 2035 tai puolentoista asteen budjettiin. Lähde: Kiinteistöjen ja talonrakennuksen hiilineutraaliuden nykytila ja kehitys Suomessa, Lindholm, Mira, University of Oulu.
  • Pohjoismaisen ministerineuvoston julkaisussa ”Analysis of Barriers and Possibilities” todetaan että rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute. Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi kiertotaloushankkeiden taloudellinen tukeminen, kiertotaloustuotteiden ALV-alennus, kiertotalouden huomiointi suunnitteluvaiheessa, tiedon laajempi jakaminen, purkukatselmusten vaatiminen ja niin edelleen. Lähde: Nordic Network for Circular Construction, Nordic co-operation Publications.

Kiinteistö- ja rakennusalan sitoumukset

Julkiset sitoumukset viestivät vakavasta suhtautumisesta ja siitä, että organisaatio tahtoo kirittää toimialansa hiilineutraaliutta. Tavoitteet, välitavoitteet ja harkitut toimenpiteet osoittavat aitoa halua ja vahvistavat sidosryhmien luottamusta. Julkiset sitoumukset edellyttävät myös avointa ja johdonmukaista viestintää tavoitteiden saavuttamisesta. Aito vastuullisuus todennetaan mitattavilla tuloksilla.​  Siksi jäsenverkostomme on allekirjoittanut erilaisia julkisia sitoumuksia, kuten:

Vastuullisuus kilpailutekijä ja hiilijalanjäljenlaskenta johdon työkalu

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia luo kriteeristön kestävälle liiketoiminnalle. Kiinteistö- ja rakennusalan toiminta on suurelta osin taksonomiakelpoista toimintaa, sillä ala on äärimmäisen energia-, resurssi- ja päästöintensiivinen. Sille siis ohjautuu runsaasti vihreään siirtymään investoitavaa rahaa, jota myönnetään taksonomianmukaiselle toiminnalle, eli eri kriteerit täyttävälle toiminnalle. Lue lisää EU-taksonomiasta.

Toiminnan suorien päästöjen vähentäminen näkyy myös yrityksen tuloksessa. Säästetty energia parantaa kannattavuutta. Siten hiilijalanjälkeä voidaan käyttää johtamisen työkaluna, aivan kuten mitä tahansa tuotantopanosta.

Vuoden 2022 State of the Global Workplace raportin mukaan työhönsä sitoutuneiden työntekijöiden määrä on Suomessa 13 %. Odotukset omaa työnantajaa kohtaan ovat kasvussa. Ihmiset odottavat, että yritykset ottavat kantaa suuriin kysymyksiin kuten tulevaisuuden osaamistarpeisiin, eettisiin kysymyksiin, ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon, epätasa-arvoon ja niin edelleen. 

Yrityksillä on monia valtioita enemmän resursseja ja kyvykkyyksiä hillitä ilmastonmuutosta ja edistää kestävää kehitystä. Yhdysvaltalainen Business Round Table määritteli 2019 yritysten tarkoituksen uudelleen. Lähes kaksisataa toimitusjohtajaa allekirjoitti Statement on the Purpose of a Corporation –julistuksen, jossa todettiin, ettei yritysten tehtävä ole vain tuottaa voittoa osakkeenomistajille, vaan arvoa kaikille sidosryhmille. Lähde: Paula Kilpinen (KTT), Inhimillinen strategia.

Kestävä toiminta ei ole vain kuluerä.
Se on yrityksen tai yhteisön arvo, joka antaa
merkityksen tunnetta jokaisen omaan työhön.

Lataa tästä lisää tietoa!

​