Kiertotaloussprintin vieraskynä: Nani Pajunen, SITRA & Matti Kuittinen, ympäristöministeriö
Kuluneen viikon aikana järjestettiin Helsingissä kolmas maailman kiertotalousfoorumi eli tuttavallisemmin WCEF. Finlandia-talon päätapahtumaan ja lukuisiin sivutapahtumiin kokoontui reilut 2200 kiertotalouden asiantuntijaa ja ystävää 99 eri maasta.
Tänä vuonna rakentaminen oli ensimmäistä kertaa vahvasti esillä. Päätapahtumaan sisältyneen rakentamisen osion lisäksi järjestettiin kokonaisen päivän pituinen rakentamisen kiertotalouden sivutapahtuma Kansallismuseon auditoriossa.
Rakentamisen kiertotalous on selvästi esillä myös tuoreessa hallitusohjelmassa. Tavoitteeksi on asetettu rakennusmateriaalien kierrättämisen tehostaminen sekä Suomen roolin vahvistaminen kiertotalouden edelläkävijänä. Kun kokonaisuuteen lisätään muita keskeisiä rakentamiselle asetettuja tavoitteita (mm. vähähiilisyys, digitalisaatio, terveellisyys) sekä maankäyttö- ja rakennuslain käynnissä oleva kokonaisuudistus, piirtyy eteemme kuva dynaamisessa muutoksessa olevasta rakennusalasta. Muutosta kuvastavat seuraavat tekijät:
1. Muutosvauhti kiihtyy. Kun Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta 10 vuotta aiempaa tavoitetta aikaisemmin eli vuoteen 2035 mennessä, on rakentamiseenkin luvassa muutoksia. Nämä muutokset koskevat sekä energian että materiaalien tehokasta käyttöä. Koska muutos tehdään nyt aiempaa nopeammalla siirtymäajalla, tarvitaan hyvää yhteistyötä ja joustavaa asennoitumista koko toimialalta.
2. Alueiden suunnittelulla on keskeinen rooli muutoksessa. Se, miten suunnittelemme tulevaisuuden alueet, on täysin ratkaisevaa kestävän tulevaisuuden tekemiselle ja kiertotalouden toteutumiselle. Otammeko alueiden suunnittelussa huomioon joustavat ja muunneltavat tilaratkaisut, mahdollistavatko alueet tehokkaat joukkoliikenne ja kevyen liikenteen ratkaisujen käyttöönoton? Voiko alueilla tuottaa lähiruokaa? Entä voidaanko hyvällä suunnittelulla edistää jakamistalouden ratkaisujen käyttöönottoa? Tästä kaikesta on kyse, kun puhumme kiertotaloudesta rakennetussa ympäristössä.
3. Yhteistyön merkitys. Alueiden hyvä ja kiertotaloudenmukainen suunnittelu edellyttää uudenlaista tapaa tehdä yhteistyötä. Suunnittelija ei välttämättä voi tulevaisuudessa tehdä kiertotaloussuunnitelmia täysin valmiiksi työpöydän äärellä, koska suunnitteluvaiheessa ei aina ole tiedossa mitä kierrätettyjä tuotteita on käytettävissä uudessa kohteessa. Lupaviranomaisen rooliin voi myös tulla muutoksia. Viranomaisten täytyy mahdollisesti osallistua suunnitteluvaiheen ja toteutusvaiheen rajapinnassa aktiivisesti työhön, koska suunnitelman kiertotaloutta koskevat elementit voivat elää vielä toteutusvaiheessa. Myös tilaajan ja rakentajan roolit aktiivisina toimijoina heti alusta asti muuttavat perinteistä tapaa rakentaa.
4. Digitalisaatiolta odotetaan paljon. Tiedon merkitys muutoksen tekemisessä on valtava. Meillä on jo olemassa työkalut tiedon sisällyttämisestä tietomalleihin, suunnittelijan työkaluihin ja tuotetietoihin. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa rakennuksen mukana kulkee tieto kaikista siinä käytetyistä tuotteista ja materiaaleista, ml. materiaalien elinkaaritieto sekä tieto kierrätettävyydestä. Niin ikään rakennuksen käytön aikaiset muutostoimenpiteet kirjataan tähän tietokantaan. Tietomalli elää siis rakennuksen mukana.
Vaikuttaa myös siltä, että rakentamisen materiaalivirtojen hallinta rakennetun ympäristön elinkaaren aikana edellyttää päällekkäisten suunnittelu- ja määrittelytöiden poistamista ja tukeutumista yhä pidemmälle vietyyn ja yhtenäistettyyn digitaaliseen tilaamisen, suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon prosessiin.
5. Harmonisointia tarvitaan. Kiertotalouden käsitteiden, vastuurajojen, tietotarpeiden ja mittareiden yhtenäistäminen olisi koko toimialan etu. Euroopan komission ehdotus rakennusten resurssitehokkuuden yhtenäiseksi raportointitavaksi – tuttavallisemmin Level(s) – on keskeisin tällä hetkellä tekeillä oleva yritys tähän suuntaan. Suomi on aktiivisten rakennusalan toimijoiden myötä hankkinut itselleen hyvät neuvotteluasemat Level(s)in jatkokehityksen suhteen. Harmonisointia tehdään myös pohjoismaisella tasolla. Suomen aloitteesta järjestetään lokakuun alussa ensimmäinen pohjoismainen rakentamisen ilmastofoorumi, jonka tavoitteena on tuoda päättäjät yhteen pohtimaan, miten pohjoismaista ilmastoambitiota voitaisiin käytännöllisesti tuoda myös rakennusalalle.
6. Kiertotaloutta kiinteistö- ja rakennusalalla tehdään jo nyt. Juuri päättyneet Green Building Council Suomen Kiertotaloussprintti-hankkeen yksi tavoite olikin tuoda kiertotalouden esimerkkejä näkyviin. Näitä hienoja esimerkkejä kerätään kaiken aikaa. Samalla valmistelemme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa vielä näyttävämpiä kiertotaloustoteutuksia kiinteistö- ja rakennusalalla. Toivottavasti meillä on pian kiertotalouden mukaan suunniteltuja kaupunginosia, kiertotalouden mukaisesti rakennettuja taloja sekä alueita, joilla kiertotalouden mukainen elämäntapa voi toteutua.
7. Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija. Tämä eduskuntavaalien alla ja hallitusta koottaessa usein toistettu hokema pitää paikkansa myös rakentamisen kiertotalouden kehityksessä. Edellä kuvatun harmonisointikehityksen lisäksi voisimme aktivoitua myös kiertotalouden liiketoimintapotentiaalin haltuunotossa. Kotimaisen säädöskehityksenkin voidaan nähdä kirittävän osaamista, jonka maailmanmarkkinat kasvavat merkittävästi.
Yksi asia on varmaa ja se näkyi hienosti tämän viikon aikana, kun WCEF sivutapahtumineen toi esille kestävää kiertotaloustulevaisuutta toteuttavia ratkaisuja ympäri maailmaa: Kiertotalous toteutuu myös kiinteistö- ja rakennusalalla jo nyt. Samalla kuitenkin tiedämme, että lisää tekijöitä ja tekoja tarvitaan. Joten, älä enää odota, hyppää mukaan muutoksentekijöiden joukkoon ja lopetetaan eläminen yli (luonnon)varojen!
