Green Building Council Finland

Taksonomian vaikutus rakentamiseen ja rakentamisen kiertotalouteen

Turun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 12.4.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Turku Business Regionin 3C-klusterin yhteistyönä. Tapaamisen teemana oli taksonomia ja kiinteistö- ja rakennusalan sääntely.

Taksonomian ymmärrys on etu jokaiselle yritykselle

Riikka Sievänen, Laki-, vero- ja tilintarkastuspalveluyritys KPMG, selvensi sääntelyn vaikutusta yritysten toimintaan ja raportointiin.

Laki ja säätely ovat ikään kuin alin porras ja muu raportointi ja vastuullisuustyö ovat lain minimin ylittävää “ylimääräistä” työtä. Kun lakien edellyttämä minimi muuttuu, täytyy tehdä enemmän työtä siihen vastatakseen. Useat yritykset haluavat kuitenkin jo nyt panostaa vastuullisuuteen kilpailuedun ja erottautumisen vuoksi, ja tämä luo tulevaisuudessa lisää liiketoimintaa.

Taksonomia määrittelee mikä on kestävää toimintaa ja tarjoaa yhteisen kielen rahavirroille. Vuoden 2022 alusta on tullut voimaan kaksi kuudesta taksonomian tavoitteesta: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Neljästä viimeisestä tavoitteesta julkaistiin ehdotukset maaliskuussa 2022.

Keskeisintä on taksonomian rooli vihreän rahoituksen pohjana. Tämä tarkoittaa sitä, että taksonomian mukaiset toimet ja toimijat tulevat saamaan helpommin rahoitusta.

Taksonomia on myös työkalu, jonka kehikossa yritysten voivat osoittaa, onko heidän liiketoimintansa taksonomian mukaista, eikä siitä ole haittaa taksonomian tavoitteille. Näin jokainen yritys pystyy kertomaan omasta vastuullisuudestaan sijoittajille kiinnostavalla tavalla tai vertailemaan tavoitteitaan kilpailijoihin.

Taksonomia toimii myös selkeänä raportoinnin pohjana. Valtaosa sääntelykentän muutoksista koskee sijoittajia ja isoja toimijoita, jotka tulevat edellyttämään samantyyppisiä raportointeja myös omilta yhteistyökumppaneiltaan ja arvoketjunsa muilta toimijoilta. Taksonomian tuntemus on siis hyväksi jokaiselle yritykselle.

Rakentamisen kiertotalouden lakiympäristön tärkeimmät muutokset

Ilmasto- ja luontotavoitteet vaikuttavat lakiympäristön muutokseen useissa erilaisissa lainsäädäntökokonaisuuksissa. KPMG:n rakentamisen ja maankäytön lakipalveluista vastaava Aleksi Lundénin näkemyksen mukaan sääntely lisääntyy ja monimutkaistuu, mutta se tuo yrityksille haasteiden lisäksi mahdollisuuksia. Sääntelymuutokset vaikuttavat olemassa olevaan toimintaan mutta myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien havainnointiin. Muutosta ajavat myös kuluttajien tarpeiden ja kulttuurin muuttuminen. Siksi lainsäädännön ylittävät vapaaehtoiset toimet ovat tarpeellisia jo nyt.

Lundén kävi läpi tärkeimmät kuusi rakennetun ympäristön alaan vaikuttavaa sääntelyuudistusta:

  1. EU:n Energiatehokkuusdirektiivin uudistus
  2. rakentamislaiksi lausuntojen jälkeen muutettu KRL-uudistus
  3. jätelainsäädännön päivitys
  4. valtakunnallinen jätesuunnitelma
  5. ilmastolain uudistaminen
  6. EU-komission rakennustuoteasetuksen päivitys.

Vihreä siirtymä etenee parhaiten vapaaehtoisilla sopimuksilla

Lain minimin ylittävä vapaaehtoinen toiminta on ensiarvoisen tärkeää myös kiertotalouden edistämiseksi. Vihreä siirtymä etenee parhaiten vapaaehtoisilla sopimuksilla, kuten Green deal -sopimuksilla.

Kiertotalousnäkökulmat tulevat myös enenevissä määrin osaksi kahdenvälisiä sopimuksia. Kiertotalouden elementtejä on jo urakkasopimuksissa, urakkaketjuja koskevissa sopimuksissa, kiinteistön käyttöön liittyvissä sopimuksissa olevissa Green lease -lausekkeissa. Kiertotalouteen liittyy usein erilaisia sopimusverkostoja, joissa eri osatekijöiden merkitys korostuu. Riskienjaon kannalta on tärkeää pohtia, mitä sopimuksiin sisällytetään, jotta sopimuksella päästään tavoiteltuun tulokseen. 

Lundén korosti, että toimintaympäristön muutoksessa yhteistyöllä päästään parhaiten eteenpäin: “Yhdessä valmistaudumme hallitusti uuteen maailmaan.”

Julkiset hankinnat tulevat vastuullisemmiksi ja vihreämmiksi

Vuonna 2017 voimaan tullut hankintalaki mahdollistaa vihreät hankinnat ja jopa kannustaa niihin. KPMG:n hankinta- ja kilpailuoikeuden asiantuntija Ida Enqvist kertoi julkisilla hankinnoilla olevan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa kiertotalouden toteutumiseen hankintakriteerien kautta.

Hankintakriteerejä pitää kuitenkin osata käyttää oikein. Hankintojen vaatimukset ovat toistaiseksi olleet yleisluontoisia, eikä niillä ole saavutettu haluttuja tavoitteita. Avoimuusperiaatteen mukaan ympäristökriteerit täytyy selkeästi ja läpinäkyvästi kuvata tarjouksessa ja ympäristökriteereitä on voitava vertailla vertailuvaiheessa.

Kiire, tiedon puute ja hankinnan loppukäyttäjän asenne hidastavat kiertotalouden mukaisten kriteerien käyttöä. Ratkaisuna tavoitteiden asetanta on ensisijaisen tärkeää ja tavoitteiden täyttymistä on myös pystyttävä seuraamaan. Markkinavuoropuhelut ja neuvottelumenettelyt sekä yrityksen johdon sitouttaminen ovat ensisijaisia tekoja kiertotalouden periaatteiden mukaisten hankintojen edistämiseksi, kuten on ohjeistettu myös FIGBC:n Kiertotalous kuntien hankinnoissa -ohjeessa.

Hankintalain uudistus on tulossa ja uusi laki tulee kannustamaan vastuullisempiin julkisiin hankintoihin. EU-komissiokin on ehdottamassa uutta sääntelyä vihreisiin hankintoihin liittyen.

Esimerkkinä Enqvist kertoi Porvoon Kulloon alueelle toteutetusta urakkakilpailutuksesta, jossa kiertotalousratkaisujen ansiosta kilpailutuksen voittanut tarjous täytti kestävyyskriteerit ja kustansi vain noin 50 % alun perin arvioidusta hinnasta.

Terveiset taksonomiaa valmistelevasta työryhmästä

Rakennusteollisuuden Pekka Vuorinen komppasi edellisiä esittäjiä yhteistyön tarpeesta ja sidosryhmäkontakteista. “Alalle tulee synnyttää uusia osaamisklustereita ja asiantuntijayhteyksiä.”

Rakennusteollisuudella on olemassa kestävän vähähiilisen rakentamisen toimenpideohjelma sekä uusia ympäristöaiheisia työryhmiä esimerkiksi taksonomiaan ja yritysten vastuullisuusraportointiin liittyen. Taksonomiaryhmä on yhteinen FIGBC:n kanssa.

Vuorinen toi terveisiä EU-tasolta, jossa komission standardisointiagendalla on tänä vuonna useita kestävän vähähiilisen rakentamista edistäviä aloitteita. Kiertotalous on myös taksonomiassa mukana esimerkiksi jätteen määrän vähentämisenä, rakennusosien uudelleenkäyttönä sekä elinkaaren jatkamisena, johon myös energiatehokkuus liittyy kiinteästi.

Vuorisen mukaan taksonomiassa on edelleen teknisiä virheitä ja valuvikojakin, ja tämän vuoksi komissio haluaa siitä palautetta. Taksonomiaan on siis mahdollista vielä vaikuttaa. Ns. Taxo4-raportin kuuleminen on todennäköisesti tulossa kesällä 2022.

FIGBC kannustaa verkostoitumaan ja yhteistyöhön

Kestävän kehityksen asiantuntija Ella Lahtinen toi webinaariin terveiset Green Building Council Finlandilta, jossa on maaliskuussa alkanut kiertotalousprojekti KIRA-kioskin toinen vaihe. Projektin tavoite on edistää alan toimijoiden yhteistyötä ja lisätä toimialan kiertotalousosaamista.

KIRA-kioskin lisäksi FIGBC:ssä on meneillään yhteispohjoismainen kiertotaloushankkeen Nordic Networks for Circular Construction. FIGBC:n johtava asiantuntija Miisa Tähkänen kertoi hankkeen alkaneen pohjoismaisen kiertotalouden nykytilakatsauksella ja markkinavertailulla, jonka jälkeen luodaan kiertotalousmittarit, etsitään parhaat pohjoismaiset referenssikohteet sekä yhdistetään pohjoismaisia kiertotalouden tekijöitä. Projektin ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa syksyllä 2022.

Kiertotalousmurrokseen tarvitaan asiantuntijoiden ”törmäyttämistä”

Webinaarin päätteeksi osallistujat jaettiin pienryhmiin. Ryhmien keskustelujen perusteella yhteistyö ja asiantuntijoiden törmäyttäminen on tärkeää kiertotalousmurroksessa. Kaikkia osapuolia ja yhteistä dialogia tarvitaan.

A-Insinöörien Elli Kinnunen korosti osaamisen tarvetta muutoksen edessä. “Esimerkiksi sääntelyn puolesta kiertotalous on helpottumassa, mutta suunnittelijoiden on osattava suunnitella, joten etenkin rakennesuunnittelijat tarvitsevat osaamispompun kiertotalouteen.”

3C-klusterin Reeta Huhtinen totesi, että jokaisella on osaamista omalta kapealta sektoriltaan, mutta vierekkäisten sektorien yhdistäminen ja uudistaminen on haaste.

Rakennustiedon Petri Jaarton mukaan ketjun lenkit alkavat kuitenkin pikkuhiljaa löytää toisiaan. Hän myös korosti yhteistyökykyä, “sillä rakennushankkeissa täytyy osata toimia moniosaajatiimeissä.”

KPMG:n Aleksi Lundénin mukaan nyt on oikea aika ja tila toimijoiden väliselle keskustelulle. Kuunteleminen ja keskusteleminen on silmiä avaavaa.

Case Turun Hirvensalo

Turkulaislähtöisen jo 1994 perustetun asuntourakointiyritys Mangroven Antti Lundstedt käsitteli päivän case-kohteen eli Mangroven rakentamat Turun Hirvensaloon identtiset betoni- ja puukerrostalot. Suunnitteluaika oli noin puoli vuotta pidempi kuin pelkällä betonikerrostalolla olisi ollut ja opettelemista riitti etenkin tietomallinnuksessa. Rakentamisvaiheessa puukerrostalo valmistui noin kuukauden nopeammin, etuina nähtiin elementtien mittatarkkuus ja sääsuojan alla rakentaminen. Puukerrostalolla myös työmaakuljetuksia oli vähemmän.

Lopputuloksena tässä pilottikohteessa puukerrostalo oli noin 10 % kalliimpi rakentaa, mutta aiheutti 10 % vähemmän ilmastotaakkaa. Lundstedtin mukaan puurakentamisen kustannuksia on mahdollista pienentää jatkossa. Puurakentamisesta jäi yritykseen hyvä fiilis ja pilotin loppuraportti julkaistaan lähikuukausina.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä

Mitä johtajana voi tehdä ilmaston hyväksi?

29.4.2022
Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, puhui organisaatioiden johtajien roolista ilmastotyössä #BuildingLifen lähettiläiden eli Ambassador Forumin tapaamisessa 28.3.2022. CLC ry:n (CLC Climate Leadership Coalition) tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden

NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen #BuildingLifen kannattajiksi

25.4.2022
NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy sitoutuvat BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. #BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 37 organisaatiota, jotka ovat laatineet tai tulevat laatimaan itselleen

Taksonomian vaikutus rakentamiseen ja rakentamisen kiertotalouteen

19.4.2022
Turun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 12.4.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Turku Business Regionin 3C-klusterin yhteistyönä. Tapaamisen teemana oli taksonomia ja kiinteistö- ja rakennusalan sääntely. Taksonomian

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2022 kooste

6.4.2022
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2022 järjestettiin maanantaina 4.4.2022. Aamupäivällä kuultiin katsaus Euroopan, Pohjoismaiden ja etenkin Suomen tulevaan vähähiilisyyttä tukevaan säädösohjaukseen. Iltapäivällä keskityttiin alan edelläkävijöiden esimerkkeihin ja uusiin ohjeistuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tilaisuuden

Näyttää suunnan, auttaa matkalla

4.4.2022
Kiinteistö- ja rakennusalalla vähennetään päästöjä päätä huimaavalla vauhdilla. Uusia vähähiilisiä ratkaisuja ja toimintamalleja kehitetään kaikkialla ja innovaatiot siirtyvät massojen käyttöön nopeasti. Kiinteistö- ja rakennusala on lunastamassa paikkaansa keskeisenä ilmastonmuutoksen ratkaisijana,

Vantaa #BuildingLifen kannattajaksi

28.3.2022
Vantaa liittyy Helsingin, Lahden ja Tampereen kaupunkien sekä samalla yli kolmikymmenpäisen organisaation joukkoon sitoutuessaan #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Julkiset toimijat vaikuttavat kaikkiin rakennushankkeisiin ja kaikkiin kiinteistöihin. Ohjausvaikutus on

FIGBC Kevätkokous – vastuullisuuden perusta on yrityksen kulttuurissa

25.3.2022
Green Building Council Finland ry. on yleishyödyllinen yhdistys, joten toimintaamme ohjaavat vuosikokoukset. Yhdistyksen vuosikokouksissa valitaan Green Building Council Finlandin hallitus ja sen puheenjohtajat sekä vaalitoimikunta ja vahvistetaan mahdolliset sääntömuutokset. Vuosikokouksissa

Pidennä rakennuksen elinkaarta keskeltä kiertotaloudella

21.3.2022
Rakennuksen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla kunnossapidolla on helpointa “heti valmista” kiertotaloutta, todettiin 16.3.2022 vuoden ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kiertotalouden ammattilaisten verkostotapaamisessa. Vuoden ensimmäinen verkostotapaaminen Päivän tavoitteena oli oppia uutta kiertotaloudesta KIRA-alalla ja tutustua