14.9.2022 | 13.00–16.00

Green Building Council Finland, Rakli ja ympäristöministeriö järjestävät jo perinteeksi muodostuneen Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin 14.9.2022 klo 13-16 Kino Korjaamolla (Töölönkatu 51 A-B, Helsinki). Tänä vuonna teemana hyvinvointia tulevaisuuden yksilölle, yhteisöille ja yhteiskunnalle.

Keynote-puhujana ympäristöpsykologi, Aalto yliopiston maankäytön suunnittelun professori, Marketta Kyttä.

Ohjelma:

Ilmoittaudu Kestävä aluesuunnittelu -seminaariin tästä!

World Green Building Week 2022 #BuildingforEveryone muistuttaa, että emme rakenna vain väyliä, teitä, rakennuksia tai kaupunkeja tässä ja nyt. Meillä on suuri vastuu tulevaisuuden ihmisille. Kaiken mitä nyt suunnittelemme, tuotamme tai rakennamme, on tehtävä heitä ajatellen – oltava tulevaisuuden kestävää.

Tutustu Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin puhujiin

Marketta Kyttä toimii Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella Maankäytön suunnittelun professorina. Hänen tutkimusryhmänsä työtä leimaa kiinnostus elinympäristön suunnittelun inhimillisiin näkökulmiin ja käyttökelpoisen asukastiedon tuottamiseen kaupunkisuunnitteluun. Ryhmä on kehittänyt digitaalista, pehmoGIS-metodologiaa ihmis-ympäristösuhteen paikkalähtöisen tutkimisen tueksi ja vuorovaikutteisen suunnittelun työkaluksi. Metodia on hyödynnetty yli 40 maassa kaupungeissa kuten Denver, New York, Tukholma, Singapore jne. Viimeaikaisten tutkimusteemojen joukkoon kuuluvat mm. paikkalähtöinen ympäristöterveystutkimus ja tutkimus sosiaalisesti kestävästä, lapsi- ja ikäystävällisestä elinympäristöstä sekä entistä laaja-alaisemmasta ja vaikuttavammasta vuorovaikutteisesta suunnittelusta.

Tapio Reinikainen toimii projektipäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu mm. indikaattoritutkimus ja ilmastonmuutoksen ehkäisy. Tapio on tutkijaryhmineen julkaissut viimeisen vuoden sisällä useita artikkeleita ympäristö- ja kestävän kehityksen indikaattoreista. Äskettäin julkistettiin ehdotus Suomen Kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorisarjaksi ja sitä ollaan parhaillaan testaamassa kunnissa. Tapion päätehtävä ympäristöhallinnossa on kuitenkin ilmastonmuutoksen ehkäisy; sitä hän tekee mm. Montrealin pöytäkirjan ilmastosopimuksen neuvottelijana. Tapio tekee myös ympäristötieteen popularisointia, josta hänelle ja kollegoille on taannoin annettu Tieto-Finlandia-palkinto, Valtion tiedonjulkistamispalkinto ja Vuoden luontokirjapalkinto.

Olli Metso on Helsingissä asuva lappilainen suunnittelija. Hänen työhistoriansa on monipuolinen kattaus arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun, kalastuksen, elokuvien teon ja markkinoinnin työtehtäviä. Nämä yhdessä arkkitehdin koulutuksen kanssa ovat muovanneet Metsosta kaupunkisuunnittelijan, jolla on hyvin laaja näkemys ja kokemus erilaisten asuin- ja toimintaympäristöjen suunnittelusta. Metso toimii kaupunkisuunnittelun johtotehtävissä MUUAN Oy:ssä, minkä lisäksi hän opettaa Aalto-yliopistossa. Metson intohimona on alue-, kaupunki- ja kohdebrändien luominen rakennetun ympäristön kontekstissa. Hän tähtää alueiden omaleimaisuuden, identiteetin ja imagon hallittuun, prosessinomaiseen kehittämiseen ja positiointiin suhteessa kilpailijoihin. Paikoista syntyy vahvoja ja omaleimaisia käsitteitä, jotka edesauttavat alueen kehittymistä profiililtaan vahvoiksi, kiinnostaviksi ja vetovoimaisiksi fyysisen ympäristön organismeiksi.

Paneelikeskustelussa mukana

FT Sanna Lehtinen toimii kaupunki- ja ympäristöestetiikan tutkijana Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa sen Monialaiset taideopinnot (TAITE) -yksikössä. Hän on myös estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa sekä aktiivinen toimija kansainvälisen Kaupunkifilosofian tutkimusryhmän hallituksessa.

Johanna Sääksniemi on työskennellyt reilu kolme vuotta Lahden yleiskaava-arkkitehtinä ja Lahden suunta -työn vetäjänä. Lahden suunta on Lahdessa kehitetty jatkuva prosessi, jossa valtuustokausittain laaditaan yleiskaava ja kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma. Työskentelytapa mahdollistaa sekä keskittymisen strategian tärkeisiin teemoihin maankäytön ja liikkumisen suunnittelussa että yhteisen tulevaisuuskeskustelun asukkaiden, toimijoiden ja asiantuntijoiden välillä.