Green Building Council Finland

Tavoitteellinen energiasuunnittelu tulee tilaajalta, ei määräyksistä

Ensi vuoden vaihteessa kaikkien rakennuslupaa hakevien uudisrakennusten tulee täyttää ympäristöministeriön laatimat Lähes nollaenergiarakentamisen vaatimukset, jotka kiristävät vaadittua energiatehokkuustasoa erityisesti kaupallisissa kohteissa, kuten toimisto- ja kauppapaikoissa. Sitäkin suurempi vaikutus energiasuunnitteluun on kuitenkin asiakkaidemme sekä meidän suunnittelijoiden omalla kunnianhimoisella tavoitteiden asettamisella.

Suomessa on pitkään ollut pakollisena vaatimuksena ilmanvaihdon lämmöntalteenotto sekä energiatehokkaat rakenteet, joten määräykset eivät tuo merkittäviä uudistuksia yksittäisiin ratkaisuihin. Lähes nollaenergiarakentamisen tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta kokonaisvaltaisemmalla ohjauksella, jossa suunnitteluryhmä saa päättää kohdekohtaisesti kustannusten kannalta optimaalisimmat tavat energiatehokkuuden ja tätä kautta E-luvun parantamiseen.  Tämä parantaa energiasuunnittelun lähtökohtia, sillä pohjimmiltaan energiasuunnittelussa ei ole kysymys pelkästä LVI-suunnittelusta, vaan se on kaikkien hankkeen osapuolten yhteispeliä ja vaatii panostusta läpi koko suunnitteluprosessin – jo konseptisuunnitteluvaiheessa.

Energiatehokkuutta vai ilmastonmuutoksen torjuntaa?

Rakennukset aiheuttavat noin 36 % EU:n alueen hiilidioksidipäästöistä, joten energiatehokkuuden lisäksi tulee muistaa niiden taustalla oleva päätavoite ilmastonmuutoksen torjunnasta. Tämä on pyritty huomioimaan E-lukuun liitetyllä energiamuotojen kertoimella, joka on määritelty erikseen sähkölle, kaukolämmölle ja -jäähdytykselle, fossiilisille polttoaineille ja rakennuksessa käytettäville uusiutuville polttoaineille.

Uudet energiatehokkuusvaatimukset jatkavat kaukolämpöä suosivalla linjalla alentamalla kaukolämmön energiakertoimen nykyisestä 0,7:stä arvoon 0,5. Tämä on osittain perusteltua, sillä vuosien 2010−2015 välillä kaukolämmön tuotannossa käytettyjen biomassojen (metsäpolttoaine ja muut biomassat) osuus on kasvanut noin 10 prosenttiyksikköä. Lisäksi teollisuuden puutähteen ja sekundäärilämmön sekä lämpöpumppujen hyödyntäminen on lisääntynyt, sillä vuonna 2010 näillä katettiin noin 8 % Suomen kaukolämmön tuotannosta ja vuonna 2015 jo lähes 15 %.

Yhteensä nämä polttoaineet kattoivat melkein 35 % kaukolämmön tuotannosta, kun viisi vuotta aiemmin luku oli alle 20 %. Biomassojen lisääntynyt käyttö ja lämpöpumppujen hyödyntäminen on vienyt jalansijaa erityisesti maakaasulta ja raskaalta polttoöljyltä. Kivihiilen käyttö on pysynyt vuosien 2010−2015 välillä lähes samalla tasolla, mikä on valitettavaa, sillä maakaasun CO2-päästöt olisivat merkittävästi alhaisemmat. Kivihiilen käyttöä ohjaa erityisesti sen edullisuus.

Kaukolämmön hiilineutraalius on hyvin paikkakuntakohtaista. Vuoden 2015 tuotantolukuja tarkastellessa Suomessa löytyy kuntia, jotka tuottavat vielä yli 90 % kaukolämmöstään kivihiilellä ja maakaasulla samaan aikaan, kun joidenkin kaupunkien lämpöyhtiöillä suhde on käänteinen: yli 90 % kaukolämmöstä voi olla tuotettu uusilla polttoaineilla. Tämä tekee kaukolämmön energiamuodon kertoimesta hieman ristiriitaisen, sillä toisilla paikkakunnilla kaukolämmön suosiminen voi vähentää CO2-päästöjä esimerkiksi sähkölämmitykseen verrattuna, mutta toisilla paikkakunnilla kaukolämmön käyttö päinvastoin lisää CO2-päästöjä.

Sähkön energiakerrointa lasketaan uusissa määräyksistä arvosta 1,7 arvoon 1,2, mikä kohtuullistaa sähkönkäyttöä huomattavasti. Kertoimen laskeminen tukee päätavoitetta ilmastonmuutoksen torjunnasta, sillä vuonna 2016 Suomessa tuotetusta sähköstä 78 % oli hiilineutraalia muun muassa vesi- ja ydinvoiman ansiosta. Kun osa kaukolämmöstä on lähes 90 % fossiilisilla polttoaineilla tuotettua ja kaukolämmön kerroin on 0,5, tuntuu sähkön energiamuodon kerroin 1,2 edelleen melko suurelta. Kun yhtälöön lisätään lämpöpumpputekniikan huikea kehitys ja uudet sovelluskohteet, saadaan lämpöpumpputekniikalla toimivista kohteista usein hiilineutraalein vaihtoehto.

Me energiatehokkuuden suunnittelijat otamme lämpöpumpputekniikan avosylin vastaan, sillä tarkastelemme suunnittelukohteidemme energiavirtoja jo alkumetreillä. Jos energiavirrat kohtaavat, voimme kierrättää esimerkiksi jäähdytyksen lauhdelämmön lämpöpumppujen avulla muualla hyödynnettäväksi. Yksi mielenkiintoisimmista lämpöpumppuhankkeistamme on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaan tehty alueellinen tarkastelu, jossa matalalämpöinen energiaväylä yhdistettynä lämpöpumppuratkaisuun tarjoaa samalla kustannustehokkaimman sekä vähiten energiaa kuluttavan vaihtoehdon.

[hr]

Niina Laasonen
Asiantuntija, DI, Energia- ja ympäristöpalvelut, Sweco Finland[hr]

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä