Green Building Council Finland

Tavoitteellinen energiasuunnittelu tulee tilaajalta, ei määräyksistä

Ensi vuoden vaihteessa kaikkien rakennuslupaa hakevien uudisrakennusten tulee täyttää ympäristöministeriön laatimat Lähes nollaenergiarakentamisen vaatimukset, jotka kiristävät vaadittua energiatehokkuustasoa erityisesti kaupallisissa kohteissa, kuten toimisto- ja kauppapaikoissa. Sitäkin suurempi vaikutus energiasuunnitteluun on kuitenkin asiakkaidemme sekä meidän suunnittelijoiden omalla kunnianhimoisella tavoitteiden asettamisella.

Suomessa on pitkään ollut pakollisena vaatimuksena ilmanvaihdon lämmöntalteenotto sekä energiatehokkaat rakenteet, joten määräykset eivät tuo merkittäviä uudistuksia yksittäisiin ratkaisuihin. Lähes nollaenergiarakentamisen tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta kokonaisvaltaisemmalla ohjauksella, jossa suunnitteluryhmä saa päättää kohdekohtaisesti kustannusten kannalta optimaalisimmat tavat energiatehokkuuden ja tätä kautta E-luvun parantamiseen.  Tämä parantaa energiasuunnittelun lähtökohtia, sillä pohjimmiltaan energiasuunnittelussa ei ole kysymys pelkästä LVI-suunnittelusta, vaan se on kaikkien hankkeen osapuolten yhteispeliä ja vaatii panostusta läpi koko suunnitteluprosessin – jo konseptisuunnitteluvaiheessa.

Energiatehokkuutta vai ilmastonmuutoksen torjuntaa?

Rakennukset aiheuttavat noin 36 % EU:n alueen hiilidioksidipäästöistä, joten energiatehokkuuden lisäksi tulee muistaa niiden taustalla oleva päätavoite ilmastonmuutoksen torjunnasta. Tämä on pyritty huomioimaan E-lukuun liitetyllä energiamuotojen kertoimella, joka on määritelty erikseen sähkölle, kaukolämmölle ja -jäähdytykselle, fossiilisille polttoaineille ja rakennuksessa käytettäville uusiutuville polttoaineille.

Uudet energiatehokkuusvaatimukset jatkavat kaukolämpöä suosivalla linjalla alentamalla kaukolämmön energiakertoimen nykyisestä 0,7:stä arvoon 0,5. Tämä on osittain perusteltua, sillä vuosien 2010−2015 välillä kaukolämmön tuotannossa käytettyjen biomassojen (metsäpolttoaine ja muut biomassat) osuus on kasvanut noin 10 prosenttiyksikköä. Lisäksi teollisuuden puutähteen ja sekundäärilämmön sekä lämpöpumppujen hyödyntäminen on lisääntynyt, sillä vuonna 2010 näillä katettiin noin 8 % Suomen kaukolämmön tuotannosta ja vuonna 2015 jo lähes 15 %.

Yhteensä nämä polttoaineet kattoivat melkein 35 % kaukolämmön tuotannosta, kun viisi vuotta aiemmin luku oli alle 20 %. Biomassojen lisääntynyt käyttö ja lämpöpumppujen hyödyntäminen on vienyt jalansijaa erityisesti maakaasulta ja raskaalta polttoöljyltä. Kivihiilen käyttö on pysynyt vuosien 2010−2015 välillä lähes samalla tasolla, mikä on valitettavaa, sillä maakaasun CO2-päästöt olisivat merkittävästi alhaisemmat. Kivihiilen käyttöä ohjaa erityisesti sen edullisuus.

Kaukolämmön hiilineutraalius on hyvin paikkakuntakohtaista. Vuoden 2015 tuotantolukuja tarkastellessa Suomessa löytyy kuntia, jotka tuottavat vielä yli 90 % kaukolämmöstään kivihiilellä ja maakaasulla samaan aikaan, kun joidenkin kaupunkien lämpöyhtiöillä suhde on käänteinen: yli 90 % kaukolämmöstä voi olla tuotettu uusilla polttoaineilla. Tämä tekee kaukolämmön energiamuodon kertoimesta hieman ristiriitaisen, sillä toisilla paikkakunnilla kaukolämmön suosiminen voi vähentää CO2-päästöjä esimerkiksi sähkölämmitykseen verrattuna, mutta toisilla paikkakunnilla kaukolämmön käyttö päinvastoin lisää CO2-päästöjä.

Sähkön energiakerrointa lasketaan uusissa määräyksistä arvosta 1,7 arvoon 1,2, mikä kohtuullistaa sähkönkäyttöä huomattavasti. Kertoimen laskeminen tukee päätavoitetta ilmastonmuutoksen torjunnasta, sillä vuonna 2016 Suomessa tuotetusta sähköstä 78 % oli hiilineutraalia muun muassa vesi- ja ydinvoiman ansiosta. Kun osa kaukolämmöstä on lähes 90 % fossiilisilla polttoaineilla tuotettua ja kaukolämmön kerroin on 0,5, tuntuu sähkön energiamuodon kerroin 1,2 edelleen melko suurelta. Kun yhtälöön lisätään lämpöpumpputekniikan huikea kehitys ja uudet sovelluskohteet, saadaan lämpöpumpputekniikalla toimivista kohteista usein hiilineutraalein vaihtoehto.

Me energiatehokkuuden suunnittelijat otamme lämpöpumpputekniikan avosylin vastaan, sillä tarkastelemme suunnittelukohteidemme energiavirtoja jo alkumetreillä. Jos energiavirrat kohtaavat, voimme kierrättää esimerkiksi jäähdytyksen lauhdelämmön lämpöpumppujen avulla muualla hyödynnettäväksi. Yksi mielenkiintoisimmista lämpöpumppuhankkeistamme on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaan tehty alueellinen tarkastelu, jossa matalalämpöinen energiaväylä yhdistettynä lämpöpumppuratkaisuun tarjoaa samalla kustannustehokkaimman sekä vähiten energiaa kuluttavan vaihtoehdon.

[hr]

Niina Laasonen
Asiantuntija, DI, Energia- ja ympäristöpalvelut, Sweco Finland[hr]

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green

Purkupihasta FIGBC:n uusin jäsen – samalla kolmensadan jäsenen raja rikki 

27.10.2022
Green Building Council Finlandin tavoitteena on, että rakennettu ympäristö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme erilaisia selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla alalla toimivat voivat vauhdittaa omaa

Kymmenessä vuodessa kolmensadan jäsenen raja rikki – FIGBC aikoo jatkossakin vauhdittaa toimialan kehitystä 

27.10.2022
Suomen Green Building Councilin perusti vuoden 2010 keväällä 29 organisaatiota, jotka näkivät tarpeen uudenlaiselle yhteistyölle toimialamme kestävän kehityksen vauhdittamiseksi.   FIGBC:n perustajajäseniä ovat Asuntosäätiö, Citycon Oyj, CO2.FI Oy, Fimera Oy ERMS,

Kuinka sopeudumme muuttuvaan ilmastoomme? WGBC julkaisi uuden oppaan.

26.10.2022
Lehdistötiedote 26.10.2022 klo 11:00 Suomen aikaa World Green Building Councilin uusi julkaisu “Climate Change Resilience in the Built Environment” kokoaa yhteen vaikuttavia ja käytännöllisiä ratkaisuja kiinteistö-, yhteisö- ja kaupunkitasolla ilmastonmuutokseen