Lähienergia-alalla on valtava markkinapotentiaali, mutta kuluttajien hankala tiedonsaanti, kokonaisvaltaisten palveluratkaisujen puute ja julkisen sektorin tempoilu aiheuttavat haasteita alan kehittämiselle. Vihreän Foorumin aamiaisseminaarissa pohdittiin keinoja ja mahdollisuuksia, joilla lähienergiasta saataisiin menestyvä toimiala. Tiedonkulku ja toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa, kun lähienergia-alan valtavaa markkinapotentiaalia halutaan hyödyntää.
Lähienergian lisäämiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet kokosivat syksyisenä torstaiaamuna 27.9 Korjaamolle laajan joukon lähienergia-alan toimijoita. Green Building Council Finlandin aamiaisseminaari kirvoitti tällä kertaa vilkasta keskustelua otsikolla “Lähienergia – uutta käyttäjälähtöistä liiketoimintaa”. Seminaarissa kartoitettiin haasteita, joita ihmisten omaan energiantuotantoon liittyy ja syvennyttiin pohtimaan keinoja, joilla nämä haasteet voi voittaa ja joilla alan mahdollisuudet voi hyödyntää.
Paneelikeskustelussa näkemyksiään ja kokemuksiaan kertoivat Esa Eklund (Kodin vihreä energia Oy), Jussi Hirvonen (Suomen lämpöpumppuyhdistys ry), Mikko Juntunen (Naps systems), Jouni Penttinen (Playgreen Finland Oy) ja Marko Riipinen (Helsingin Energia).
Viesti ei kulje kuluttajalle
Kuluttajien näkökulmasta keskeisin lähienergian käyttöä rajoittava haaste on tiedon puute. Keskustelijoiden kokemusten perusteella kuluttajien on vaikea ymmärtää, minkälaisia lähienergiaratkaisuja on tarjolla, miten ne sopivat omaan käyttöön ja millaisia kustannuksia niistä koituu suhteessa hyötyyn. Tarve selkeälle ja ymmärrettävälle viestinnälle onkin suuri. Asiakas kaipaa helppoja, luotettavia ja toimivia ratkaisuja kootusti yhdestä paikasta. Tällä hetkellä erilaiset lähienergiaratkaisut ovat yrityskentällä melko erillään ja niihin liittyvä tieto on pirstaleista.
Lähienergiaa avaimet käteen -palveluna?
Tiedon tie kohti potentiaalista lähienergian tuottajaa voisi helpottua esimerkiksi neutraalin energia-asiantuntijan avulla. Tällainen yleisneuvonantaja, joka tunnistaa kuluttajan yksilölliset tarpeet ja osaa ohjata eteenpäin oikean ratkaisun löytämisessä, voisi työskennellä vaikka joka kunnassa.
”Myös hyvien esimerkkikohteiden tuominen laajaan tietoisuuteen voisi auttaa kuluttajaa tekemään valintoja vaihtoehtojen välillä”, ehdotti Jouni Penttinen. Kolmas mahdollisuus voisi olla yleinen verkkotyökalu, jolla asiakas pystyisi vertailemaan palvelujen tarjoajia. Tätä vaikeuttavat kuitenkin muun muassa kohteiden yksilöllisyys ja erilaisten energiamuotojen hinnan vaihtelut ympäri maan, kuten Marko Riipinen huomautti.
Kokonaisvaltaisuus tärkeää myös palveluntarjoajille
Tietotaidon ja toimijakentän hajanaisuus on haastavaa myös palveluntarjoajien näkökulmasta. Pienet yhteen ratkaisuun erikoistuneet lähienergiaputiikit eivät osaa palvella asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti.
”Alalla on paljon pieniä toimijoita, jotka myyvät yhtä tuotetta, mutta kokonaisratkaisujen tarjoamiseen tarvitaan yhteistyötä ja resursseja”, Esa Eklund huomautti.
Keskustelijat korostivatkin kilpaa lähienergia-alan valtavaa markkinapotentiaalia, jota ne nimenomaan yhteistyön kautta voisivat hyödyntää.
”Aurinkosähkö yleistyy koko ajan, ja kun sen yhdistää lämpöpumpun kanssa niin, että pumppua käytetään kun aurinkosähköä saadaan, on järjestelmä suorastaan nerokas”, visioi Mikko Juntunen.
Yksittäisten toimijoiden tietotaitoa voisi jalostaa joukkoälyksi esimerkiksi alan verkostojen ja sateenvarjo-organisaation avulla. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että terveen kilpailun ja yhteistyön kombinaatiolla lähienergiaa voi Suomessa kehittää jopa vientituotteeksi asti.
Julkinen sektori sekoittaa pakkaa
Tuottajien ja käyttäjien lisäksi lähienergiapalvelujen kehittämisessä myös julkisella sektorilla on luonnollisesti sanansa sanottavana. Panelistien mukaan valtion jatkuvasti muuttuva tukipolitiikka on kuitenkin lähienergian lisäämisen haaste ja hidaste. Lisäksi nykyinen byrokratia on kankeaa: esimerkiksi tuulivoiman hyödyntäminen omalla takapihalla on tehty kuluttajalle vaikeaksi.
”Byrokratiaa pitää purkaa ja lobbausta pitää tehdä joka portaassa, jotta säädöksiin liittyvät epäonnistumiset vältetään. Mieluummin kehittäisimme alaa ilman julkista tukea”, sanoi Jussi Hirvonen.
Riipisen mukaan markkinatalous on alan menestyksen edellytys: ”Vapaampi kilpailu ilman tukia ja määräyksiä ohjaa tehostamaan toimintaa ja kehittämään tuotteita”, hän lisäsi.
Juntusen mielestä tukipolitiikka voisi kuitenkin kannustaa ihmisiä investoimaan. Markkinat ovat Suomessa vielä hirveän pienet. “Pitkäaikaisessa investoinnissa kuluttajaa pelottaa se, että kun sitä ilmaista sähköä alkaa saada, verokarhu voikin joskus myöhemmin iskeä siihen kiinni”, hän kommentoi.
Lähienergiatilaisuuden pääviesti oli selkeä: haasteista huolimatta lähienergian markkinapotentiaali Suomessa ja maailmalla on ilmeinen. Alan menestys riippuu kuitenkin paljolti siitä, kuinka hyvin alan toimijat yhdessä onnistuvat hyödyntämään tämän potentiaalin.
Tilaisuus järjestettiin osana Motivan, Sitran, FIGBC:n ja VTT:n käynnistämää yhteistyöhanketta, jossa edistetään hajautetun uusiutuvan energian ja vihreän rakennusalan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Projektissa keskitytään pienen kokoluokan uusiutuvan energian järjestelmiin, jotka ovat integroituja rakennuksiin tai kortteleihin. Yhteistyöprojektin hallinnollisena vetäjänä toimii Motiva.
