Green Building Council Finland

Toimikunnat tuovat konkretiaa alan muutokseen

Uudet toimikunnat ovat aloittaneet kaksivuotisen toimintakautensa helmikuussa. Noin 300 asiantuntijaa on mukana haastamassa alan tapoja ja asenteita sekä uudistamassa ja aktivoimassa toimintaa kestävämpään suuntaan. Viisi toimikuntaa hakevat konkreettisia ratkaisuja oman aiheensa piiristä ja pyrkivät lisäämään hiilineutraalisuutta sekä kiertotaloutta rakennetussa ympäristössä.

Kestävät alueet -toimikunnan tarkoitus on tuoda aluesuunnittelun keinot näkyväksi ja käyttöön, sekä luoda hiilineutraalia ja resurssitehokasta rakennettua ympäristöä. Tavoitteena on nostaa aluesuunnittelun kunniahimon tasoa, niin että kaikki uudet kaavat ja suunnitelmat mahdollistavat hiilineutraalin rakentamisen vuoteen 2030 mennessä.

Puheenjohtaja Alpo Tani Helsingin kaupungilta totesi toimikunnan tekemisen vaikuttavan esimerkiksi siihen, millaisia ratkaisuja Helsinki tulee tekemään kaupunkialueiden kehittämiseksi tulevaisuudessa. Varapuheenjohtajina ovat Arto Ruotsalainen, AFRY ja Hille Kaukonen, Skanska.

Alpo Tani avaamassa Kestävät alueet -toimikunnan ensimmäistä kokousta apunaan GBC:n edustaja Jessica Karhu. (Kuva: Mikko Nousiainen)

Hiilineutraalit kiinteistöt- toimikunnan tavoitteena on käytönaikaisen energiankulutuksen osalta hiilineutraali kiinteistöala vuoteen 2030 mennessä. Toimikunta keskittyy kaudellaan jakamaan tietoa parhaista energiatehokkuutta parantavista ratkaisuista tuottamalla tietoa ja esimerkkejä uusiutuvien energiamuotojen paikallisesta tuotannosta, viestimällä vihreän sähkön ja kaukolämmön tarpeellisuudesta sekä lisäämällä päästökompensaatioihin liittyvää tietoisuutta.

Tulevien kahden vuoden aikana toimikunta:

  • Määrittelee hiilineutraalisuuteen liittyvät suomenkieliset termit
  • Selkeyttää hiilineutraalisuuteen ja liittyvien laskenta- ja raportointisääntöjä
  • Julkaisee ohjeen toimenpiteistä, joita toteuttamalla kiinteistöistä kehitetään hiilineutraaleja
  • Kokoaa kiinteistöalalle oppaan päästökompensaatioiden käytöstä

Toimikuntaa luotsaa Antti Ruuska Ylvalta,tukenaan varapuheenjohtajat Asta Autelo Granlund Consulting Oy:ltä, Elina Hienonen Helsingin seurakuntayhtymältä ja Pirjo Jantunen Helen Oy:stä. Toimikunnan ensimmäisessä kokouksessa Antti korosti sitä, että on löydettävä yhteinen näkemys siitä, miten kiinteistöjä kehitetään hiilineutraaliin suuntaan. Hän painotti mallien kehittämisen olevan tärkeämpää kuin teknologioiden.

A person sitting at a table using a computer

Description automatically generated
Antti Ruuska käy läpi toimikunnan tavoitteita. (Kuva: Lauri Tähtinen)

Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan tavoitteena on nostaa rakennusalan tavoitetasoa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Toimikunta katsoo asioita rakentamisen ja suunnittelun näkökulmasta keskittyen materiaalien valmistuksessa aiheutuvien hiilipäästöjen merkittävään vähentämiseen rakennushankkeissa.

Tulevien kahden vuoden aikana toimikunta:

  • Julkaisee vähähiilisen rakentamisen Suomenkieliset termit
  • Määrittelee hiilineutraalin rakennuksen Suomessa
  • Jakaa aktiivisesti tietoa parhaista vähähiilisistä ratkaisuista ja materiaaleista
  • Kokoaa vähähiilisen rakentamisen ohjeita
  • Järjestää vuoden paras vähähiilisyyttä edistävä hanke -kilpailun

Toimikunnan puheenjohtajana toimii  Tytti Bruce-Hyrkäs Bionova Oy:ltä ja varapuheenjohtajina Ari Bungers, LAB Arkkitehdit Oy:stä, Elina Virolainen YIT:ltä ja  Sari Raunio Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta.

”Viime vuosien aikana on tapahtunut iso muutos hiilineutraalisuuden saralla. GBC:n toimikunnissa on nyt ennätysmäärä osallistujia, ja näin iso joukko sitoutuneita ihmisiä tarkoittaa sitä, että toimikuntien ulkopuolellakin on paljon henkilöitä, jotka ovat sitoutuneet siihen, että tehdään aidosti vähähiilistä rakentamista. Toimikunnan työllä tuodaan alalle osaamista, tehdään asiat helpoiksi ja tuotetaan ymmärrystä,” linjaa puheenjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs toimikunnan ensimmäisen kokouksen avauspuheenvuorossaan.

Vähähiilisen rakentaminen -toimikunnan pj. Tytti Bruce-Hyrkäs luo läpileikkauksen tulevan kauden aiheista.

Viestintätoimikunta hakee toiminnallaan synergiaa jäsenistöstä KIRA-alan vaikuttavuuteen puheenjohtajanaan Anne-Maria Flanagan SRV:ltä. Toimikunta ottaa kantaa ajankohtaisiin teemoihin ja hakee vaikuttavuuden kasvua viestinnällisin keinoin. ”On ilahduttavaa, miten ison joukon kestävän rakennetun ympäristön viestinnän kovia ammattilaisia olemme saaneet saman pöydän ääreen”, summaa Anne-Maria. Varapuheenjohtajistoon kuuluvat Karoliina Lehmusvirta Rambollilta, Kirsi Hemmilä Caverionilta ja Jannica Aalto Ylvalta.

A person standing in front of a group of people posing for the camera

Description automatically generated
Viestintätoimikunnan puheenjohtajisto: (vas.) Karoliina Lehmusvirta vpj. /Ramboll, Anne-Maria Flanagan pj./SRV ja Kirsi Hemmilä vpj./Caverion (kuvasta puuttuu Jannica Aalto, vpj./Ylva). (Kuva: Anu Elo)

Kestävä Infra -toimikunta keskittyy koko infrarakentamisen elinkaareen kuten suunnittelu ja  hankkeiden toteuttaminen. Toimikunnan tavoitteena on tuoda ja vakiinnuttaa kestävän kehityksen tavoitteet (etenkin vähähiilisyys ja kiertotalous) osaksi infra-alan toimintaa ja pienentää infra-hankkeiden hiilijalanjälkeä. Toimikunta haluaa myös tukea infrahankkeiden päästölaskennan käytäntöjen (osaaminen, menetelmät) kehittymistä yhdessä muiden kanssa sekä viestiä parhaista käytännöistä ja työkaluista.

Mikko Nousiainen alustamassa Kestävä Infra -toimikunnan ensimmäistä kokousta. (kuva:Riina Känkänen)

Kestävä infra- toimikunnan puheenjohtaja on Heidi Huvila Helsingin Kaupungilta ja varapuheenjohtajat ovat Riina Känkänen, Ramboll; Juha Laurila Infra ry ja Jukka Viitanen, NCC.

Lisätietoa:

Toimikuntasivut
GBC:n Toimisto
Seuraavien huhtikuisten kokousten päivämäärät löydät tapahtumakalenteristamme

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT