Green Building Council Finland

Tulevaisuuden vihreät koulut -seminaarissa oppeja julkiseen rakentamiseen

”Koulu on oppimisen alusta, mutta myös oppimisen kohde.” Näin lausahti Eero Väätäinen, oppimisympäristöjen kehittämisen projektipäällikkö Vantaan kaupungilta Tulevaisuuden vihreät koulut – oppimisen paikka -asiantuntijaseminaarissa 7.3.2019.

Paneelikeskusteluun osallistui (vas.) Marika Latvala (Rakli ry), Eero Väätäinen (Vantaan kaupunki), RItva Kivi (Opetus- ja kulttuuriministeriö) ja Antto Kauhanen (Stora Enso).

Seminaarin järjestimme yhdessä Stora Enson kanssa tarpeesta jakaa hyviä kestäviä käytäntöjä julkiseen rakentamiseen ja terveiden koulujen uudis- ja jälleenrakentamisen edistämiseksi. Tilaisuuden avannut Petra Teräsaho Stora Ensolta painotti yhteistyön merkitystä eri tahojen välillä – koulujen rakennuttamisketjun tulee olla tiivis ja samaan lopputulokseen tähtäävä alusta alkaen. Huonoja esimerkkejä on jo riittävästi ja niistä voi ottaa oppia tunnistamalla ongelmakohdat. Lauri Linkosalmi, Senior Manager Stora Ensolta toimi tilaisuuden isäntänä ja kehotti päivän aikana tunnistamaan oman roolin vastuita rakentamisen ketjussa ja lisäämään kaikkien osapuolten vahvaa yhteistyötä, jolla varmistetaan kokonaisuuden onnistumista. Näin tuotetaan terveitä ja inspiroivia oppimisympäristöjä tuleville sukupolville.

Marika Paavilainen Valtioneuvoston kansliasta kertoi Terveet tilat 2028 -ohjelmasta, joka linjaa toimintatapojen muutosprosessin 10 vuoden ajaksi erilaisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Valtioneuvosto tekee tiivistä yhteistyötä ministeriöidenkesken hankkeen teemoissa. Tavoitteena on terveelliset, turvalliset ja toiminnalliset tilat ja tyytyväiset käyttäjät. Kun toimintamalli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja laajaan viestintään, pystytään ennaltaehkäisemään sisäilmaongelmia. Kiinteistöä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja se kattaa koko rakentamisen ketjun.

Tilaisuudessa esimerkkipuheenvuoron pitänyt Arkkitehti Aleksi Niemeläinen Futu Designista esitteli Stora Enson Eco School -konseptin, jossa pyritään kyläkoulun kokoon, muuntojoustavuuteen ja parhaaseen toiminnallisuuteen. Malli tukee hyvin uutta opetussuunnitelmaa.

Inspiroivia esimerkkejä löytyy ympäri Suomea: Laukaan Ekokoulun konsepti on onnistunut valjastamaan lähialueen palveluntarjoajat tukemaan koulun jokapäiväistä toimintaa, kertoo rakennuttaja Pekka Mikkonen Laukaan kunnasta. Rakennusryhmässä toimii Satavuon koulu ja päiväkoti. Laukaan ekokoulu on oiva esimerkki usean tahon toimivasta yhteistyöstä.

Vantaalla toimitaan resurssiviisaan tiekartan viitoittamalla tiellä. Suunnittelussa tavoitellaan pedagogisesti taipuisia oppimisympäristöjä summaa Eero Väätäinen. Yksi esimerkki tiekartan konkreettisessa toteuttamisessa on linjaus, jossa 50% opetuksen hankinnoista tulee olla kierrätettyä, Yksittäiset linjaukset tukevat kaupungin ilmastotavoitteiden toteutumista: Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Koulussa opitaan keskustelemalla, keskittymällä, liikkumalla, laulamalla, soittamalla ja kaikesta tekemisestä lähtee ääntä – paljon ääntä, kun oppijoita on satoja. Tämä on mahdollista vain muuntojoustavilla tiloilla ja tarkalla akustisella suunnittelulla, toteaa Pauli Pallaskorpi, opetustilojen konseptikehittäjä Ecophon Finland Oy:stä.

Jessica Karhu Green Building Council Finlandista toi näkemystä maailmalta kertomalla Level(s)- järjestelmän pilotoinnin koulukohteista. Level(s) on Euroopan komission laatima menetelmä rakentamisen resurssitehokkuuden mittaamiseen ja Suomi on ollut aktiivinen järjestelmän kehittäjä ja johtaa pilottikohteiden määrässä. Suomessa pilottikohteista viidennes on kouluja tai päiväkoteja.

Jaana Matilainen Rakennustietosäätiö Oy:stä taustoitti RTS-työkalun antamaa lisäarvoa julkisen rakentamisen ohjauksessa. Laaja RT-ohjekorttikokonaisuus päiväkodin ja perusopetuksen tiloista valmistuu keväällä 2019.

Päiväkodin ja varhaiskasvatuksen esimerkistä, joutsenmerkitystä Hyvinkään kenttäkadun päiväkodista kuulimme Heidi Karlssonilta (Teijo-talot). Kenttäkadun pk on ensimmäinen joutsenmerkin saanut päiväkoti. Joutsenmerkin mukaan rakennetussa talossa ratkaisut ovat kokonaisvaltaisia: energiataloudellisuus, tarveohjattu talotekniikka (ilmanvaihto, lämmitys, valaistus mm.), käyttömukavuus, kemikaalien turvallisuus sekä materiaalien ja tuotteiden turvallisuus on huomioitu koko rakentamisen ketjussa.

Tilaisuuden paneelin moderaattori Anna Lehtonen, opettaja ja tutkija, Helsingin yliopisto johdatteli osallistujat (Ritva Kivi, rakennusneuvos, opetus ja kulttuuriministeriö; Eero Väätäinen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki; Marika Latvala, kehityspäällikkö, Rakli ry; Antto Kauhanen, Liiketoiminnan kehityspäällikkö, Stora Enso) pohtimaan miten koulut oppimisympäristöinä voisivat edistää hiilineutraalia toimintakulttuuria ja mahdollistaa ilmastovastuullisuuteen kasvamista? Paneeli pohti opetuksen pedagogista ja opetusympäristön toisiaan tukevaa vaikutusta.

Oppiminen on monella tapaa monimuotoistunut ja koulujen rakentaminen on haastava palapeli, jonka valmiiksi saamiseen vaaditaan saumatonta yhteistyötä, ammattitaitoista rakentamisen ketjua ja käyttäjien – opetushenkilökunnan ja oppilaiden – tarpeiden kuulemista ja huomioimista.

Palataan alkulauseeseen ja ympyrän sulkeutumiseen: Rakennus on parhaimmillaan toimiva, turvallinen, inspiroiva ja pitkäikäinen – ja se tukee ilmastokasvatusta olemalla yksi esimerkki kestävästä ja edistyneestä rakentamisesta. Mitä tarvitaan tai minkä pitää muuttua, että hiilineutraalien koulujen suunnittelu voisi yleistyä? Ja millaista yhteistyötä tarvitaan hiilineutraalin rakentamisen edistämisessä? Vastauksia kysymyksiin on varmasti tulossa seuraavan vuosikymmenen aikana. Rakennusteollisuus ja julkinen rakentaminen ovat motivoituneita ja nälkäisiä oppimaan.

Lisätietoja:
Lauri Linkosalmi, Stora Enso, etunimi.sukunimi@storaenso.com
Mikko Nousiainen, Green Builing Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi
Twitter: #greenschools #vihreätkoulut

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä