Loikka-blogi
Tytti Bruce-Hyrkäs
Granlund
Head of Carbon Neutrality
Nopeasti kasvava joukko rakennusalan toimijoita on vastannut ilmastonmuutoksen haasteeseen ja asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden omassa kiinteistökannassaan tai rakentamissaan rakennuksissa. Samalla on kuitenkin syntynyt pohdintaa siitä, milloin rakennusta oikeastaan voidaan kutsua hiilineutraaliksi ja mitä hiilineutraalilta rakennukselta vaaditaan.
Jotta alan eri toimijat voivat sitoutua yhteiseen tavoitteeseen ja viestiä onnistumisistaan uskottavasti, tarvitaan selkeä yhteinen määritelmä hiilineutraalille rakennukselle. GBC Finlandin Vähähiilinen rakentaminen -toimikunta on tarttunut tähän haasteeseen ja valmistelee parhaillaan hiilineutraalin rakennuksen määritelmää. Pilotointiversion on tarkoitus valmistua 2020 loppuun mennessä.
Hiilineutraaliudella tarkoitetaan yleisesti tilannetta, jossa toiminnan aiheuttamat ilmastohaitat ja ilmastohyödyt ovat tasapainossa keskenään, jolloin toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta ilmastonmuutokseen. Rakennusten tapauksessa ilmastohaitat aiheutuvat esimerkiksi materiaalien valmistuksen ja rakentamisvaiheen päästöistä, käytettävästä energiasta ja korjauksista sekä rakennuksen purkamisesta elinkaaren lopussa. Päästöhyödyt taas voivat olla esimerkiksi rakennusmateriaaleihin syntyviä pysyviä hiilivarastoja, uusiutuvan energian tuottamista muille toimijoille tai ulkoisia kompensaatioita, jotka sitovat hiilidioksidia ilmasta.
Hiilineutraalin rakennuksen määritelmä: mitä, miksi ja kenelle?
Jotta hiilineutraaliutta on mahdollista tavoitella, on tiedettävä, kuinka hiilineutraalius voidaan mitata. Onko hankkeen oltava itsessään hiilitehokas vai riittääkö, kun ostaa kompensaatioita? Kuinka voidaan varmistua, että päästöhaitat ja hyödyt ovat oikeasti tasapainossa?
Määritelmän tavoitteena on luoda kiinteistönomistajille, rakennusliikkeille ja muille alan toimijoille helppokäyttöinen, uskottava ja helposti kommunikoitava tapa osoittaa, että rakennus on hiilineutraali. Selkeä, olemassa oleviin käytäntöihin perustuva, määritelmä myös helpottaa KIRA-alan toimijoiden hiilineutraaliustavoitteiden asettamista ja toimenpiteiden johtamista.
Kohderyhmänä sekä olemassa olevat kiinteistöt että rakennushankkeet
Hiilineutraaliuteen on mahdollista vaikuttaa merkittävästi sekä olemassa olevaa kiinteistökantaa kehittämällä että rakennuksia suunniteltaessa ja rakennettaessa. Sen vuoksi määritelmä mahdollistaa arvioinnin sekä käytössä olevissa kiinteistöissä että rakennushankkeissa. Vaikutusmahdollisuudet käyttövaiheessa olevissa kiinteistöissä kuitenkin poikkeavat selvästi kohteista, jotka ovat vasta suunnitteluvaiheessa. Tämän vuoksi uudis- ja korjaushankkeita, sekä käyttövaihetta varten toteutetaan omat määritelmänsä. Perusperiaatteena on, että määritelmää hyödyntävän tahon tulee minimoida kaikki vaikutusvallassaan olevat päästöt.
Hiilineutraali rakennus = Koko elinkaaren hiilijalanjälki on nolla
Rakennushankkeessa on mahdollisuus vaikuttaa rakennuksen koko elinkaaren aikaisiin päästöihin huomioiden sekä tuotevalinnat, että rakentamisen ja rakennuksen käytön aikana syntyvät päästöt. Sen vuoksi hiilineutraalin rakennuksen määritelmässä huomioidaan koko elinkaari ja tavoitteena on, ettei rakennus koko elinkaarensa aikana aiheuta ilmastohaittoja.
Haittojen vähentämisen tulee tapahtua ensisijaisesti rakennuksen omia ilmastovaikutuksia vähentämällä esimerkiksi materiaalivalintojen ja energiatehokkuuden kautta. Sen vuoksi sekä tuotesidonnaisille että käyttöenergian ilmastopäästöille on suunniteltu raja-arvoja. Loput päästöt tulisi kompensoida esimerkiksi rakennuksen omien pysyvien hiilinielujen, ylijäämäuusiutuvan energian tuottamisen tai hiilinielujen kautta.
Hiilijalanjäljen laskennan pohjana on YM:n Vähähiilisyyden arviointimenetelmä, jolloin hiilijalanjäljen osoittaminen ei vaatisi lisätyötä suhteessa tuleviin säädöksiin. Yksityiskohtaiset vaatimukset ilmastohyötyjen osoittamiselle määritetään myöhemmin hankkeen aikana, mutta pohjana on tarkoitus hyödyntää esimerkiksi YM:n menetelmän hiilikädenjälkeä.
Hiilineutraali rakennuksen käyttö = Vuotuisen energian käytön hiilijalanjälki on nolla
Rakennuksen käyttövaiheessa mahdollisuudet vaikuttaa hiilijalanjälkeen ovat hankevaihetta rajallisemmat; päästöjä voidaan vähentää ennen kaikkea energiatehokkuuden parantamisella sekä energian tuotantotavan valinnalla. Tämän vuoksi rakennuksen hiilineutraalin käytön määritelmässä keskitytään ensimmäisessä vaiheessa energian kulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Hiilineutraalin käytön tulee perustua ensisijaisesti rakennuksen oman tehokkuuden parantamiseen, jonka vuoksi energiatehokkuudelle tai ostoenergiankulutukselle on tarkoitus asettaa vaatimustaso. Jäljelle jääviä päästöjä olisi mahdollista vähentää tai kompensoida myymällä ylijäämäuusiutuvaa energiaa, ostamalla sertifioitua uusiutuvaa energiaa tai määriteltyjen ulkoisten kompensaatioiden kautta.
Päästöjen osoittamisessa hyödynnetään GHG Protocol -menetelmää, joka on yleisin kiinteistöjen ja organisaatioiden vuosipäästöjen laskennassa käytetty menetelmä. Lisäksi menetelmä vastaa World GBC:n Net Zero Carbon -sitoumusta.
Mitkä ovat kehitystyön seuraavat vaiheet
Menetelmää kehitetään eteenpäin GBC:n Vähähiilinen rakentaminen – sekä Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunnissa ja asiantuntijatyöpajoissa vuoden 2020 aikana. Tavoitteena on, että menetelmän pilotointiversio on valmiina testattavaksi syksyn 2020 loppuun mennessä.
Pilottiversio on tarkoitus jatkokehittää piloteissa saatujen kokemusten pohjalta. Seuraavassa kehitysvaiheessa voi olla mahdollista myös laajentaa menetelmän kattavuutta esimerkiksi huomioimalla huollot osana rakennuksen hiilineutraalia käyttöä. Määritelmän pohjalta on myös mahdollista kehittää hiilineutraalin rakennuksen sertifikaatti.
TLDR (Too long, didn’t read):
- Hiilineutraali rakennus ja rakennuksen käyttö – määritelmät julkaistaan syksyllä 2020
- Haemme hankkeita mukaan keväällä 2021 järjestettävään pilotointiin
- Mikäli haluat mukaan menetelmän kehitykseen, ole yhteydessä GBC:n toimistoon
