Työympäristöjen muutoshankkeet ovat kiertotalouden kannalta tärkeä hetki rakennetun ympäristön elinkaaressa. Koska jokainen rakennettu neliö kuluttaa luonnonvaroja, on niitä tuotettava harkiten. Suuntaus kohti yhteiskäyttöisiä monitilaympäristöjä tukee luontevasti myös kiertotalouden periaatteiden toteutumista.
Toisin kuin joskus luullaan, työympäristöistä löytyy kiertotaloutta paljon syvemmältäkin kuin roska-astioista.
– Kiertotalous näkyy työympäristössä hyvin kokonaisvaltaisesti: Tilaratkaisuissa ja miten ne muodostuvat, materiaalivalinnoissa, rakentamisessa, sekä tavassa, jolla itse tilaa käytetään, Senaatti-kiinteistöjen työympäristöyksikön päällikkö Reetta Ripatti-Jokela kertoo.
Suurin potentiaali kiertotalouteen vaikuttamisessa on työympäristöhankkeiden suunnitelmien kehittämisen yhteydessä. Senaatti-kiinteistöt osallistuu Kiertotalousvalmennukseen pilotilla, jossa laaditaan ohjeita kiertotalouden jalkauttamiseksi työympäristökehittämiseen ja toimitilojen vuokraukseen.
– Senaatissa on tunnistettu, että työympäristömuutoshankkeen alkuvaiheessa vaikuttamisen potentiaali on suurin, koska siinä määritellään tarpeet ja hankkeen tavoitteet: Tunnistetaan muutostarve sekä kartoitetaan, voiko tarpeeseen vastata muuten kuin rakentamalla uutta, työympäristöyksikön asiantuntija Riikka Manninen kertoo.
Monitila ja kiertotalous sopivat yhteen
Senaatin asiantuntijoiden mukaan iso osa työympäristökehittämisestä pohjautuu nykyään periaatteisiin, jotka ovat valmiiksi kiertotalouden mukaisia. Esimerkiksi tilatehokkuus sisältää ajatuksen turhien neliöiden välttämisestä.
– Monitilaympäristöt ovat itsessään hyvin kiertotalousmyönteisiä, eli monikäyttöisiä, muuntojoustavia ja tilatehokkaita. Loppujen lopuksi jokainen rakentamatta jätetty neliö vähentää ilmastovaikutusta, Ripatti-Jokela muistuttaa.
Erityisesti toimitiloilla on Ripatti-Jokelan mukaan iso hiilijalanjälki, johon voidaan vaikuttaa merkittävästi juuri työympäristökehittämisen avulla.
– Nykyaikainen monitilaympäristö vastaa joustavasti organisaatiossa tapahtuviin muutoksiin. Seiniä ei ole välttämättä tarpeen rakentaa heti lisää tai tilaa muuttaa henkilömäärän kasvaessa. Kun kaikki työpisteet ovat yhteisiä, tilan koko on vähemmän herkkää väkimäärän vaihtelulle, Ripatti-Jokela sanoo.
Räätälöity historia muuttuu yhteiskäyttöön
Työympäristökehittämisellä on Suomessa 20-vuotinen historia, ja Senaatissa sitä on tehty alusta asti. Termi on saanut vuosien varrella erilaisia painopisteitä, joista kiertotalous on viimeisimpiä.
– Työympäristöissä ollaan koko ajan menossa monikäyttöisempään ja muuntojoustavampaan suuntaan. Esimerkiksi toimitilojen oheis- ja rinnakkaiskäyttö on nykyään aivan eri tavalla mahdollista kuin ennen, Reetta Ripatti-Jokela sanoo.
Aiemmin käyttäjän vaihtuminen tarkoitti heti uuden tilan rakentamista. Nykyään monitilaympäristöt ovat jo valmiiksi muuntojoustavia, eikä raskaisiin rakennustoimenpiteisiin tarvitse ryhtyä, kun käyttäjä vaihtuu.
– Ennen puhuttiin yhdelle organisaatiolle räätälöitävästä toimitilakonseptista, kun nykyään suositaan yhteis- ja monikäyttöisiä tiloja, Ripatti-Jokela kertoo.
Kiertotalous nivoutuu muutosjohtamiseen
Muutostilanteet ovat luontainen hetki vaikuttaa työympäristöjen rakenteisiin ja tilojen käyttöön. Senaatissa yhteiskäyttöisyyttä edistetään esimerkiksi mahdollistamalla useamman valtionhallinnon toimijan työntekoa samoissa tiloissa.
– Paikkariippumattomuus on iso trendi valtionhallinnossa. Yhteinen työnantaja mahdollistaa eri organisaatioiden työntekijöiden hakeutumisen lähimpään työpisteeseen. Tämä ja digitaalisten työtapojen lisääntyminen johtaa ajasta ja paikasta riippumattomaan työntekoon, mikä vähentää myös työmatkaliikennettä ja työssä liikkumisen tarvetta, Ripatti-Jokela kertoo.
Työympäristökehittämisen perusajatuksena on tuottaa organisaatioille niiden strategiaa tukevia tiloja. Kun muutetaan tiloja, muokataan samalla työnteon tapoja. Samalla käsitellään myös muutosjohtamista.
– Kokonaisvaltainen muutos on iso panostus organisaatiolle. Kun prosessi lähtee liikkeelle, siihen on luontaistakin kytkeä erilaisia teemoja ja tavoitteita edistettäväksi, Ripatti-Jokela sanoo.
Elinkaariajattelua materiaalivalintoihin
Kiertotaloutta voidaan edistää myös työympäristöjen suunnitteluratkaisuilla sekä materiaali- ja kalustevalinnoilla. Pilotissa Senaatti tarkastelee muun muassa, millaista ohjeistusta tarvitaan tilaajan ja suunnittelijan välillä. Lisäksi käsitellään tilojen vuokrausta.
– Elinkaariajattelu voidaan kytkeä rakennus- ja sisustusmateriaalivalintoihin hankkeen alkumetreiltä saakka kriteerimääritysten avulla huomioiden esimerkiksi materiaalin kierrätettävyys tulevaisuudessa, Riikka Manninen kertoo.
Toimitilavuokrauksessa taas punnitaan erilaisia tilavaihtoehtoja ilmastonäkökulmasta, ja miten kilpailutusten laatukriteereillä voidaan huomioida sekä kiertotalous että vähähiilisyys, ja millaista aineistoa asiakkaalle tarjotaan päätöksenteon tueksi.
– Uutta tilaa valitessa ja ilmastovaikutuksia punnitessa tulee huomioida, että työympäristö ei ole pelkkä tila vaan monien palvelujen kokonaisuus. Esimerkiksi kalusteet voidaan nykyään hankkia palveluna ja kalusteiden elinkaaren vastuu siirtyy tällaisessa mallissa entistä vahvemmin kalustetoimittajalle, Riikka Manninen sanoo.
Ohjaako kiertotaloutta kysyntä vai tarjonta?
Suomi on sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen tehokkaasta käytöstä vastaava Senaatti on osaltaan määrittelemässä miten tavoitteeseen päästään.
– Toimitilojen hiilineutraalisuus ja kiertotalous eivät ole asiakkaillemme pelkkä valintakysymys, jonka voi ottaa huomioon halutessaan, vaan myös kiinteistön omistajan äänen pitää kuulua päätöksissä, sanoo Senaatin operatiivinen johtaja Juha Lemström.
Senaatissa pitkään mietitty huolellisesti jokaista uudisrakentamisen hanketta. Lemström peräänkuuluttaa kiinteistösijoittajilta laajemminkin näkemystä sekä linjauksia vastuullisuudesta.
– Kaikkien kiinteistönomistajien tulisi ymmärtää, että ottamalla ympäristöasiat strategiassa vahvaan rooliin takaa sijoituksilleen pitkän ja taloudellisesti terveen elinkaaren.
Valintoja on pakko tehdä ympäristön näkökulmasta, ja se on alan oma etu, sillä pelkästään lyhyttä perspektiiviä katsovat sijoittajat putoavat Lemströmin mukaan kilpailusta, kun ympäristövaatimukset ajavat markkinoilla ohitse.
Se, sitoutuuko kiinteistö- ja rakennusala hiilineutraaliin kiertotalouteen, on iso kysymys tulevaisuuden kannalta.
– Kiertotalous on tärkeä toimialalle, joka käyttää todella paljon materiaaleja. Kun samalla tiedostetaan, että raaka-aineita ei ole loputtomasti, kysymys on lopulta siitä, miten varmistamme oman toimialamme olemassaolon, Lemström sanoo.
Kiertotalous ja hiilineutraalisuus ovatkin Lemströmin mukaan saman kolikon kaksi puolta, joita tulisi kuljettaa rinnakkain.
– Ei auta, vaikka kierrättää materiaaleja, jos samaan aikaan tuottaa ilmastopäästöjä. Näihin kahteen tulisi löytää parhaat ratkaisut yhdessä. Ja hyvä kiinteistönpito edistää molempia parivaljakon puolia, Lemström sanoo.
FiGBC:n ja Sitran Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, Saton sekä Helsingin kaupungin kanssa vuoden 2020 aikana. Pilottiprojektit tekevät työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja tunnetuksi alalla.
Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista FinnBuild-messuille 7.10. Messukeskukseen!
10:00-11:30 “Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa“, puhujat Kasper Gulldager Jensen (arkkitehtitoimisto 3XN:n Senior Partner ja innovaatioyhtiö GXN:n johtaja) ja Nani Pajunen (Johtava asiantunija, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra)
11:30-12:30 “Kiertotalous-hankkeen tulosseminaari“, asiantuntijat Satolta, Helsingin kaupungilta ja Senaatti-kiinteistöltä kertovat kiertotalous-pilottihankkeidensa tuloksista ja havainnoista.
Lisätiedot
Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230
Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899
Green Building Council Finland: https://figbc.fi/
