Green Building Council Finland

Työympäristöjen muutoshankkeet ovat mahdollisuus kiertotaloudelle

Työympäristöjen muutoshankkeet ovat kiertotalouden kannalta tärkeä hetki rakennetun ympäristön elinkaaressa. Koska jokainen rakennettu neliö kuluttaa luonnonvaroja, on niitä tuotettava harkiten. Suuntaus kohti yhteiskäyttöisiä monitilaympäristöjä tukee luontevasti myös kiertotalouden periaatteiden toteutumista.

Toisin kuin joskus luullaan, työympäristöistä löytyy kiertotaloutta paljon syvemmältäkin kuin roska-astioista.

– Kiertotalous näkyy työympäristössä hyvin kokonaisvaltaisesti: Tilaratkaisuissa ja miten ne muodostuvat, materiaalivalinnoissa, rakentamisessa, sekä tavassa, jolla itse tilaa käytetään, Senaatti-kiinteistöjen työympäristöyksikön päällikkö Reetta Ripatti-Jokela kertoo.

Suurin potentiaali kiertotalouteen vaikuttamisessa on työympäristöhankkeiden suunnitelmien kehittämisen yhteydessä. Senaatti-kiinteistöt osallistuu Kiertotalousvalmennukseen pilotilla, jossa laaditaan ohjeita kiertotalouden jalkauttamiseksi työympäristökehittämiseen ja toimitilojen vuokraukseen.

– Senaatissa on tunnistettu, että työympäristömuutoshankkeen alkuvaiheessa vaikuttamisen potentiaali on suurin, koska siinä määritellään tarpeet ja hankkeen tavoitteet: Tunnistetaan muutostarve sekä kartoitetaan, voiko tarpeeseen vastata muuten kuin rakentamalla uutta, työympäristöyksikön asiantuntija Riikka Manninen kertoo.

Monitila ja kiertotalous sopivat yhteen

Senaatin asiantuntijoiden mukaan iso osa työympäristökehittämisestä pohjautuu nykyään periaatteisiin, jotka ovat valmiiksi kiertotalouden mukaisia. Esimerkiksi tilatehokkuus sisältää ajatuksen turhien neliöiden välttämisestä.

– Monitilaympäristöt ovat itsessään hyvin kiertotalousmyönteisiä, eli monikäyttöisiä, muuntojoustavia ja tilatehokkaita. Loppujen lopuksi jokainen rakentamatta jätetty neliö vähentää ilmastovaikutusta, Ripatti-Jokela muistuttaa.

Erityisesti toimitiloilla on Ripatti-Jokelan mukaan iso hiilijalanjälki, johon voidaan vaikuttaa merkittävästi juuri työympäristökehittämisen avulla.

– Nykyaikainen monitilaympäristö vastaa joustavasti organisaatiossa tapahtuviin muutoksiin. Seiniä ei ole välttämättä tarpeen rakentaa heti lisää tai tilaa muuttaa henkilömäärän kasvaessa. Kun kaikki työpisteet ovat yhteisiä, tilan koko on vähemmän herkkää väkimäärän vaihtelulle, Ripatti-Jokela sanoo.

Räätälöity historia muuttuu yhteiskäyttöön

Työympäristökehittämisellä on Suomessa 20-vuotinen historia, ja Senaatissa sitä on tehty alusta asti. Termi on saanut vuosien varrella erilaisia painopisteitä, joista kiertotalous on viimeisimpiä.

– Työympäristöissä ollaan koko ajan menossa monikäyttöisempään ja muuntojoustavampaan suuntaan. Esimerkiksi toimitilojen oheis- ja rinnakkaiskäyttö on nykyään aivan eri tavalla mahdollista kuin ennen, Reetta Ripatti-Jokela sanoo.

Aiemmin käyttäjän vaihtuminen tarkoitti heti uuden tilan rakentamista. Nykyään monitilaympäristöt ovat jo valmiiksi muuntojoustavia, eikä raskaisiin rakennustoimenpiteisiin tarvitse ryhtyä, kun käyttäjä vaihtuu.

– Ennen puhuttiin yhdelle organisaatiolle räätälöitävästä toimitilakonseptista, kun nykyään suositaan yhteis- ja monikäyttöisiä tiloja, Ripatti-Jokela kertoo.

Kiertotalous nivoutuu muutosjohtamiseen

Muutostilanteet ovat luontainen hetki vaikuttaa työympäristöjen rakenteisiin ja tilojen käyttöön. Senaatissa yhteiskäyttöisyyttä edistetään esimerkiksi mahdollistamalla useamman valtionhallinnon toimijan työntekoa samoissa tiloissa.

– Paikkariippumattomuus on iso trendi valtionhallinnossa. Yhteinen työnantaja mahdollistaa eri organisaatioiden työntekijöiden hakeutumisen lähimpään työpisteeseen. Tämä ja digitaalisten työtapojen lisääntyminen johtaa ajasta ja paikasta riippumattomaan työntekoon, mikä vähentää myös työmatkaliikennettä ja työssä liikkumisen tarvetta, Ripatti-Jokela kertoo.

Työympäristökehittämisen perusajatuksena on tuottaa organisaatioille niiden strategiaa tukevia tiloja. Kun muutetaan tiloja, muokataan samalla työnteon tapoja. Samalla käsitellään myös muutosjohtamista.

– Kokonaisvaltainen muutos on iso panostus organisaatiolle. Kun prosessi lähtee liikkeelle, siihen on luontaistakin kytkeä erilaisia teemoja ja tavoitteita edistettäväksi, Ripatti-Jokela sanoo.

Elinkaariajattelua materiaalivalintoihin

Kiertotaloutta voidaan edistää myös työympäristöjen suunnitteluratkaisuilla sekä materiaali- ja kalustevalinnoilla. Pilotissa Senaatti tarkastelee muun muassa, millaista ohjeistusta tarvitaan tilaajan ja suunnittelijan välillä. Lisäksi käsitellään tilojen vuokrausta.

– Elinkaariajattelu voidaan kytkeä rakennus- ja sisustusmateriaalivalintoihin hankkeen alkumetreiltä saakka kriteerimääritysten avulla huomioiden esimerkiksi materiaalin kierrätettävyys tulevaisuudessa, Riikka Manninen kertoo.

Toimitilavuokrauksessa taas punnitaan erilaisia tilavaihtoehtoja ilmastonäkökulmasta, ja miten kilpailutusten laatukriteereillä voidaan huomioida sekä kiertotalous että vähähiilisyys, ja millaista aineistoa asiakkaalle tarjotaan päätöksenteon tueksi.

– Uutta tilaa valitessa ja ilmastovaikutuksia punnitessa tulee huomioida, että työympäristö ei ole pelkkä tila vaan monien palvelujen kokonaisuus. Esimerkiksi kalusteet voidaan nykyään hankkia palveluna ja kalusteiden elinkaaren vastuu siirtyy tällaisessa mallissa entistä vahvemmin kalustetoimittajalle, Riikka Manninen sanoo.

Ohjaako kiertotaloutta kysyntä vai tarjonta?

Suomi on sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen tehokkaasta käytöstä vastaava Senaatti on osaltaan määrittelemässä miten tavoitteeseen päästään.

– Toimitilojen hiilineutraalisuus ja kiertotalous eivät ole asiakkaillemme pelkkä valintakysymys, jonka voi ottaa huomioon halutessaan, vaan myös kiinteistön omistajan äänen pitää kuulua päätöksissä, sanoo Senaatin operatiivinen johtaja Juha Lemström.

Senaatissa pitkään mietitty huolellisesti jokaista uudisrakentamisen hanketta. Lemström peräänkuuluttaa kiinteistösijoittajilta laajemminkin näkemystä sekä linjauksia vastuullisuudesta.

– Kaikkien kiinteistönomistajien tulisi ymmärtää, että ottamalla ympäristöasiat strategiassa vahvaan rooliin takaa sijoituksilleen pitkän ja taloudellisesti terveen elinkaaren.

Valintoja on pakko tehdä ympäristön näkökulmasta, ja se on alan oma etu, sillä pelkästään lyhyttä perspektiiviä katsovat sijoittajat putoavat Lemströmin mukaan kilpailusta, kun ympäristövaatimukset ajavat markkinoilla ohitse.

Se, sitoutuuko kiinteistö- ja rakennusala hiilineutraaliin kiertotalouteen, on iso kysymys tulevaisuuden kannalta.

– Kiertotalous on tärkeä toimialalle, joka käyttää todella paljon materiaaleja. Kun samalla tiedostetaan, että raaka-aineita ei ole loputtomasti, kysymys on lopulta siitä, miten varmistamme oman toimialamme olemassaolon, Lemström sanoo.

Kiertotalous ja hiilineutraalisuus ovatkin Lemströmin mukaan saman kolikon kaksi puolta, joita tulisi kuljettaa rinnakkain.

– Ei auta, vaikka kierrättää materiaaleja, jos samaan aikaan tuottaa ilmastopäästöjä. Näihin kahteen tulisi löytää parhaat ratkaisut yhdessä. Ja hyvä kiinteistönpito edistää molempia parivaljakon puolia, Lemström sanoo.


FiGBC:n ja Sitran Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, Saton sekä Helsingin kaupungin kanssa vuoden 2020 aikana. Pilottiprojektit tekevät työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja tunnetuksi alalla.

Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista FinnBuild-messuille 7.10. Messukeskukseen!

10:00-11:30 “Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa“, puhujat Kasper Gulldager Jensen (arkkitehtitoimisto 3XN:n Senior Partner ja innovaatioyhtiö GXN:n johtaja) ja Nani Pajunen (Johtava asiantunija, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra)

11:30-12:30 “Kiertotalous-hankkeen tulosseminaari“, asiantuntijat Satolta, Helsingin kaupungilta ja Senaatti-kiinteistöltä kertovat kiertotalous-pilottihankkeidensa tuloksista ja havainnoista.

Lisätiedot

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230

Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899

Green Building Council Finland: https://figbc.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Viherpesun ja kauniiden puheiden aika on ohi – joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia vaatii koko alalta nopeita muutoksia – ja tarjoaa siihen myös ohjeet

18.9.2021
Lehdistötiedote 18.9.2021 Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutoksiin sopeutumisessa kiinteistö- ja rakennusalalta vaaditaan entistä parempaa tekemistä. Ala tuottaa noin kolmasosan Suomen päästöistä ja nyt joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia peräänkuuluttaa nopeita toimia

BuildingToCop26 – Kohti YK:n ilmastokokousta

16.9.2021
YK:n ilmastokokous, eli COP26 järjestetään 31.10. – 12.11.2021 Glasgowssa. #BuildingToCOP26 projektiorganisaatio, johon kuuluvat mm. World Green Building Council, C40 Cities, The World Business Council for Sustainable Development (WBCSD),C40 Cities, GlobalABC,

Net Zero Carbon Buildings -sitoumus laajenee materiaaleihin ja sen allekirjoittajiksi haetaan alan kunnianhimoisimpia edelläkävijöitä

15.9.2021
Lehdistötiedote COP26 Ilmastokokouksen lähestyessä World Green Building Council (WorldGBC) päivittää kiinteistöjen hiilineutraaliin energiankäyttöön tähtäävän sitoumuksen, Net Zero Carbon Buildings Commitmentin. Jatkossa sitoumus kattaa myös tuotesidonnaiset päästöt.  WorldGBC on julkaissut päivitetyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumuksen. Aiemmin

Ympäristöviikko vähähiilistä rakentamista edistämässä – Jakamalla oivalluksia hyödymme kaikki

10.9.2021
Me Skanskalla olemme asettaneet tavoitteeksemme olla hiilineutraaleja vuoteen 2045 mennessä. Jotta tavoitteemme voidaan saavuttaa, pyrimme tuomaan hiiliviisauden osaksi jokaisen skanskalaisen arkea. Se tapahtuu esimerkkien avulla, minkä vuoksi järjestämme tänä vuonna

Työpaja: EU Policy Whole Life Carbon Roadmap

10.9.2021
Tervetuloa FIGBC:n EU Policy -tiekartan Teams-työpajaan, jossa esittelemme jäsenillemme tiivistelmän uunituoreesta WGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap luonnoksesta. Tutustu tiivistelmään jo etukäteen: BuildingLife Roadmap Consultation -tiivistelmä_07092021 Dokumentti on osa

Yhdyskuntajätteistä lajitellaan alle puolet – tilaa kehitykselle on paljon

27.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti,

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksestä

25.8.2021
FIGBC tukee ympäristöministeriön asetusta ilmastoselvityksen tuomiseksi osaksi uudis- ja korjausrakentamista. Mielestämme rakentamisen koko elinkaaren päästöjen vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Rakennushankekohtainen arviointi sekä myöhemmin asetettavat raja-arvot ovat oikeita ja kannatettavia

Kerro kiertotalousratkaisuistasi!

23.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalousratkaisuja ei aina osata tilata, sillä niistä ei ole riittävästi tietoa tai yritysten palveluita tunneta. Vastaa Markkinakatsauksemme kyselyyn, me nostamme parhaat ratkaisut esiin ja tuomme tekijät ja

#BL Leaders Forum 3: Toimintaohjelman julkistus

20.9.2021
Tapahtumassa julkaistaan #BuildingLife Toimintaohjelma hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön. Toimintaohjelma asettaa tavoitteet Suomen KIRA-alalle hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja tarjoilee alan eri toimijoille kattavan toimenpidelistan oman toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Toimintaohjelma julkaistaan luonnosversiona jonka tarkentamiseen

Level(s) -viitekehys julkisten hankintojen kriteerit nyt suomeksi

10.8.2021
Euroopan unioni panostaa yhä enemmän rakennushankkeiden ympäristövaikutuksiin. Vuoden 2021 lopussa julkaistavan Kestävän rakennetun ympäristön strategian tavoitteena on lisätä materiaalitehokkuutta ja vähentää rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia muun muassa liittämällä Level(s) -viitekehys julkisten

FIGBC kiertotalousasiantuntijat Asuntomessujen vieraina

9.8.2021
Kiertotalousasiantuntijamme Ella Lahtinen ja Visa Kivisaari vierailivat Lohjan Asuntomessuilla vuoden 2024 asuntomessukaupungin Keravan kutsumana. Keravan messujen kantavana teemana tulee olemaan kiertotalous. Kiertotaloutta on ryhdyttävä suunnittelemaan jo aikaisessa vaihessa, jotta alueen

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Tuomas Särkilahti, Skanska

5.8.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Skanskan tavoitteena on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Se tarkoittaa
Bitnami