Green Building Council Finland

Uponor, hulevesi ja tulvien ehkäisy

Lunta tulee tupaan, mutta kohta se jo sulaa. Kun lumi sulaa, siitä tulee sulamisvettä eli hulevettä. Sulamisvesien lisäksi myös sadevesi on hulevettä – ja Suomessahan tunnetusti ”sataa aina”. Pahimmillaan Suomessa hulevesi aiheuttaa tulvia ja pilaa rakennuksia. Suomessa astui kesällä 2010 voimaan laki, joka velvoittaa kunnat kartoittamaan hulevesitulvien riskialueet ja tekemään hulevesien hallintasuunnitelmat. Ilmastonmuutoksen myötä sateiden – ja siten hulevesiongelmien – on ennustettu Suomessa lisääntyvän. Kokosimme pienen katsauksen hulevedestä ja sen hallinnasta.

Paljonko Suomessa sataa vettä?

Sateen mittaus- ja tilastoyksikkö on millimetri. Se ilmoittaa, miten paksu kerros vettä kertyy maanpinnalle, mikäli vesi ei valu, imeydy eikä haihdu minnekään.  Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on noin 660 mm vuodessa. Sademäärien arvellaan lisääntyvän 0–30 % vuoteen 2050 mennessä.

Äkillinen rankkasade voi saada aikaan isoja vahinkoja. Elokuussa 2007 Porissa näytti tältä:

YouTube: Tulva Porissa 2007

Kuntien on hallittava hulevesitulvariskit

Lisääntyvien sateiden myötä tulvaongelmatkin tulevat lisääntymään. EU:n tulvadirektiivi ohjaa kansallista tulvariskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta. Suomessa astui kesällä 2010 voimaan laki tulvariskien hallinnasta:

– Kaikkien kuntien tulee kartoittaa hulevesitulvariskit ja nimetä merkittävät hulevesitulvariskialueet joulukuuhun 2011 mennessä.

– Kaikkien kuntien on tehtävä merkittäville hulevesitulvariskialueille tulvavaara- ja tulvariskikartat joulukuuhun 2013 mennessä.

– Kuntien on tehtävä hulevesitulvariskialueille hulevesitulvien hallintasuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä.

Miten hulevettä hallitaan?

Kun neliömetrin pinta-alalle kertyy tasaisesti yhden millimetrin paksuinen kerros vettä, neliömetrin pinta-alalla on yhteensä yksi litra vettä. Jos sateisena päivänä tulee vettä  10 mm, on sadan neliön kokoiselle pihalle satanut silloin 1 000 litraa vettä. Pahimmassa tapauksessa vesi valuu omakotitaloasujan kellariin. Talon perustuksen ja ympäristön suojaaminen veden aiheuttamilta haitoilta on tärkeää.

Perinteiset hulevesien johtamisjärjestelmät perustuvat joko seka- tai erillisviemäröintiin.

– Sekaviemäröinti?

Sekajärjestelmässä hulevedet johdetaan samassa putkessa yhdessä muiden jätevesien kanssa puhdistamolle. Sekaviemäröinnin suurimpia ongelmia ovat verkostojen kapasiteetin riittämättömyys suurien tulvatapahtumien aikana, jolloin puhdistamatonta jätevettä joudutaan juoksuttamaan puhdistamon ohi suoraan vesistöihin.

– Erillisviemäröinti?

Valtaosa  Suomen hulevesiverkosta koostuu erillisviemäröinnistä, jolloin hulevedet johdetaan avo-ojissa tai omassa putkessaan jätevesistä erillään puhdistamatta suoraan läheisiin vesistöihin. Tämäkään ratkaisu ei ole täysin ongelmaton. Rankkasateen aikana erillisviemäreiden kapasiteetti ei välttämättä riitä estämään tulvia. Huleveden mukana saattaa lisäksi kulkeutua haitta-aineita kaupunkialueilta vesistöihin.

– Vaihtoehtoiset menetelmät?

Putkiviemärijärjestelmien rinnalle on kehitetty vaihtoehtoisia menetelmiä hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn. Näihin menetelmiin kuuluvat esimerkiksi hulevesien imeytysrakenteet, viivytys- ja pidätysaltaat sekä rakennetut kosteikot. Hulevedet voidaan siis käsitellä myös syntypaikallaan.

Esimerkiksi Uponorin hulevesitunnelit käsittelevät pientalon sade- ja sulamisvedet kiinteistökohtaisesti tontilla. Noin 300-litrainen hulevesitunneli toimii väliaikaisena varastona. Sateen jälkeen vesi imeytyy tasaisesti maaperään.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä