Lunta tulee tupaan, mutta kohta se jo sulaa. Kun lumi sulaa, siitä tulee sulamisvettä eli hulevettä. Sulamisvesien lisäksi myös sadevesi on hulevettä – ja Suomessahan tunnetusti ”sataa aina”. Pahimmillaan Suomessa hulevesi aiheuttaa tulvia ja pilaa rakennuksia. Suomessa astui kesällä 2010 voimaan laki, joka velvoittaa kunnat kartoittamaan hulevesitulvien riskialueet ja tekemään hulevesien hallintasuunnitelmat. Ilmastonmuutoksen myötä sateiden – ja siten hulevesiongelmien – on ennustettu Suomessa lisääntyvän. Kokosimme pienen katsauksen hulevedestä ja sen hallinnasta.
Paljonko Suomessa sataa vettä?
Sateen mittaus- ja tilastoyksikkö on millimetri. Se ilmoittaa, miten paksu kerros vettä kertyy maanpinnalle, mikäli vesi ei valu, imeydy eikä haihdu minnekään. Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on noin 660 mm vuodessa. Sademäärien arvellaan lisääntyvän 0–30 % vuoteen 2050 mennessä.
Äkillinen rankkasade voi saada aikaan isoja vahinkoja. Elokuussa 2007 Porissa näytti tältä:
Kuntien on hallittava hulevesitulvariskit
Lisääntyvien sateiden myötä tulvaongelmatkin tulevat lisääntymään. EU:n tulvadirektiivi ohjaa kansallista tulvariskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta. Suomessa astui kesällä 2010 voimaan laki tulvariskien hallinnasta:
– Kaikkien kuntien on tehtävä merkittäville hulevesitulvariskialueille tulvavaara- ja tulvariskikartat joulukuuhun 2013 mennessä.
– Kuntien on tehtävä hulevesitulvariskialueille hulevesitulvien hallintasuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä.
Miten hulevettä hallitaan?
Kun neliömetrin pinta-alalle kertyy tasaisesti yhden millimetrin paksuinen kerros vettä, neliömetrin pinta-alalla on yhteensä yksi litra vettä. Jos sateisena päivänä tulee vettä 10 mm, on sadan neliön kokoiselle pihalle satanut silloin 1 000 litraa vettä. Pahimmassa tapauksessa vesi valuu omakotitaloasujan kellariin. Talon perustuksen ja ympäristön suojaaminen veden aiheuttamilta haitoilta on tärkeää.
Perinteiset hulevesien johtamisjärjestelmät perustuvat joko seka- tai erillisviemäröintiin.
– Sekaviemäröinti?
Sekajärjestelmässä hulevedet johdetaan samassa putkessa yhdessä muiden jätevesien kanssa puhdistamolle. Sekaviemäröinnin suurimpia ongelmia ovat verkostojen kapasiteetin riittämättömyys suurien tulvatapahtumien aikana, jolloin puhdistamatonta jätevettä joudutaan juoksuttamaan puhdistamon ohi suoraan vesistöihin.
– Erillisviemäröinti?
Valtaosa Suomen hulevesiverkosta koostuu erillisviemäröinnistä, jolloin hulevedet johdetaan avo-ojissa tai omassa putkessaan jätevesistä erillään puhdistamatta suoraan läheisiin vesistöihin. Tämäkään ratkaisu ei ole täysin ongelmaton. Rankkasateen aikana erillisviemäreiden kapasiteetti ei välttämättä riitä estämään tulvia. Huleveden mukana saattaa lisäksi kulkeutua haitta-aineita kaupunkialueilta vesistöihin.
– Vaihtoehtoiset menetelmät?
Putkiviemärijärjestelmien rinnalle on kehitetty vaihtoehtoisia menetelmiä hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn. Näihin menetelmiin kuuluvat esimerkiksi hulevesien imeytysrakenteet, viivytys- ja pidätysaltaat sekä rakennetut kosteikot. Hulevedet voidaan siis käsitellä myös syntypaikallaan.
Esimerkiksi Uponorin hulevesitunnelit käsittelevät pientalon sade- ja sulamisvedet kiinteistökohtaisesti tontilla. Noin 300-litrainen hulevesitunneli toimii väliaikaisena varastona. Sateen jälkeen vesi imeytyy tasaisesti maaperään.
