Green Building Council Finland

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan ymmärtää syvällisemmin ja vaikutuksien haittoja ehkäistä. Kiinnostus rakennetun ympäristön vaikutuksiin ekologisiin kiertokulkuihin ja lajien monimuotoisuuteen on kasvussa. Biodiversiteettiä ei kuitenkaan pystytä vielä täysin mittaamaan ja nyt onkin tärkeää ymmärtää syvällisemmin, mistä on kyse ja miten jo olemassa olevaa tietoa pystytään konkreettisesti hyödyntämään tämän päivän rakentamisessa.

Keskiviikkona 25.5. FIGBC:n järjestämässä Urbaani biodiversiteetti -webinaarissa keskusteltiin siitä, miten rakennettu ympäristö voi edistää ja turvata ympäristömme monimuotoisuutta. Webinaarissa kuultiin ekologi Riku Lumiaron (SYKE) alustus Suomen luonnon nykytilasta sekä biodiversiteetin ja rakentamisen suhteesta. Alustuksen jälkeen aiheesta kuultiin konkreettisia esimerkkejä Lappeenrannan kaupungin niittyverkosto hankkeen (Laura Ratilainen, Lappeenrannan kaupunki) sekä kahden aiheeseen liittyvän uudisrakennushankkeen kautta (Pia Kuusiniemi, Loci Maisema-arkkitehdit).

Webinaaritallenteen pääset katsomaan täältä.

Ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti

Riku Lumiaro nosti esityksessään esille biodiversiteetin merkityksen niin luonnon hyvinvoinnille kuin myös koko yhteiskunnalle. Luonnon prosessit ylläpitävät itseään erilaisilla ekologisilla kierroilla. Geneettisen ja lajienvälisen monimuotoisuuden avulla lajit pystyvät sopeutumaan ja mukautumaan erilaisiin tätä järjestelmää epävakauttaviin muutoksiin. Tällä hetkellä ilmasto ja elinolosuhteet muuttuvat kuitenkin nopeammin kuin mihin luonto pystyy vastaamaan.

Luonto tuottaa meille ekosysteemipalveluita, joihin taloutemme nojaa; metsätalous, energiantuotanto, ravinnontuotanto kaikki ovat riippuvaisia luonnosta. Tämän lisäksi luonto tarjoaa meille kulttuuripalveluita ja hyvinvointia, se tuottaa meille marjoja, sieniä ja muuta ravintoa. Kaiken lisäksi luonto myös tarjoaa säätely palveluita, joilla se puskuroi niin luonnollisia kuin ihmisen toiminnastakin aiheutuvia vaikutuksia ympäristölle ja on avainasemassa esimerkiksi tulvavesien hallinnan kannalta. Biodiversiteetin väheneminen heikentää ja vaarantaa kaikkia näitä luonnon jmeille jo tarjoamia palveluita, joista olemme enemmän tai vähemmän riippuvaisia.

Rakentaminen ja biodiversiteetti

Rakentaminen on kolmanneksi merkittävin syy monimuotoisuuden heikkenemiselle. Vielä sata vuotta sitten olemassa olleista perinneisotoopeistamme on jäljellä tänä päivänä enää vain prosentti ja ne kaikki on luokiteltu uhanalaisiksi. Väylien rakentaminen, maanmuokkaus ja kaupunkien laajeneminen ovat muuttaneet elinympäristöjä merkittävästi. Teidenvarsista, sähkölinjoista ja aukeista joutomaista on tullut merkittäviä niittykasvillisuuden elinympäristöjä. Monet metsätyypit kuten lehdot, joita on sijainnut mm. pääkaupunkiseudulla ovat rakentamisen seurauksena vähentyneet huomattavasti. Paikallista lajistoa yleisesti haittaavat vieraslajit ovat yleistyneet ja siirtyneet uusille kasvupaikoille muun muassa maansiirtojen vuoksi, mikä korostaa rakentamisen menetelmien tärkeyttä ongelman ratkaisussa. Rakentaminen on myös merkittävä ilmastonmuutoksen kiihdyttäjä ja ilmaston lämpeneminen itsessään on tällä hetkellä suurin monimuotoisuutta uhkaava tekijä.

Monimuotoisuuden turvaamiseksi on kuitenkin olemassa keinoja. Hulevesien määrä on erityisen suurta kaupungeissa, missä maaperä on usein peitetty pinnoitteilla, ja ilmaston lämmetessä sademäärät tulevat kasvamaan myös Suomessa. Tähän ongelmaan kaupunkien hulevesi-istutukset, viherkatot ja viheralueet voivat tarjota ratkaisua hidastamalla ja sitomalla vettä itseensä. Kun nämä ratkaisut suunnitellaan lajistoltaan rikkaiksi ja olosuhteisiin sopiviksi, tukevat ne myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Nämä alueet myös luovat kaupunkilaisille kauniita ja tärkeitä virkistysalueita. Monimuotoisuutta voidaan parantaa ja turvata myös ekologisen kompensaation, ekosysteemihotellien ja maamassojen paikallisen käytön avulla. Tällä hetkellä on käynnissä Suomen biodiversiteettistrategian toimintaohjelman laatiminen, mikä tulee tukemaan biodiversiteettitavoitteiden toteutumista tulevaisuudessa. Lumiaro korosti uudisrakennuskohteissa hankekohtaista tarpeeksi aikaista ympäristövaikutusten arviointia ja asian huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa yhteistyössä suunnittelijan kanssa.

Lappeenrannan Niittyverkostohanke

Lumiaron esityksen jälkeen kuultiin Laura Ratilaisen (Lappeenrannan kaupunki) esittely Lappeenrannan niittyverkostohankkeesta. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä luonnon monimuotoisuutta, laskea hoitokustannuksia sekä hyödyntää kaivuumaiden ylijäämämaata. Niittyverkosto koostuu niityistä sekä niiden tukialueista eli reunavyöhykkeistä, metsien reuna-alueista ja alueilla olevista tonteista.

Hanke aloitettiin kartoittamalla potentiaalisesti niityiksi muutettavat alueet. Näiden pohjalta laadittiin yleissuunnitelma sekä hoitokortit erilaisille toteutettaville niittytyypeille. Hankkeesta järjestettiin julkisia kuulemisia kaupunkilaisille, joille tarjottiin myös mahdollisuuksia osallistua toteutukseen.

Tulokset positiivisia

Hankkeen tuloksena kaupunkiympäristöön on toteutettu 40 niittykohdetta. Useita nurmialueita on muutettu niityiksi ja alueilla on toteutettu kokeiluina niittypolkuja, lahopuun hyödyntämistä ja pienviljelyä. Alueen katu- ja puistotyömailta on kerätty hyvää maa-ainesta, josta on toteutettu niittykumpuja ja maa-ainesta on pystytty hyödyntämään paikallisesti. Hankkeen vaikutuksesta monilla alueilla hoidontarvetta on pystytty vähentämään, mikä heijastuu positiivisesti ylläpitokustannuksiin. Toisaalta tietyt niittytyypit vaativat enemmän huoltoa kuin tavanomaiset nurmikkoalueet. Hankkeen niityt ovat kasvaneet hyvin, kaupunkiympäristön monimuotoisuutta on pystytty kasvattamaan ja edistämään elinympäristöjen verkottumista.

Hyvin tärkeänä prosessissa Ratilainen näki asukkaiden osallistamisen aina hankkeen alusta lähtien ja selkeän viestimisen hankkeen tavoitteista. Uusi tapa hoitaa ympäristöä vaatii alkuun totuttelua, mutta hanke on saanut paljon hyvää palautetta. Tärkeänä hän kokee myös sen, ettei uusi niitty saa rajoittaa alueelle pääsyä vaan alueiden käytettävyys tulee mahdollistaa esimerkiksi niittypoluilla.

Luonnon monimuotoisuus uudisrakennushankkeissa

Webinaarin lopuksi kuultiin vielä biodiversiteetti-näkökulman tuomisesta uudisrakennushankkeisiin. Pia Kuusiniemi Loci Maisema-arkkitehdeiltä esitteli kaksi hanketta, jotka osaltaan havainnollistivat hankekohtaisuuden merkityksen suunnitteluprosessissa, kun puhutaan monimuotoisuudesta.

Ensimmäinen esimerkki oli Vantaalle joenrannan tuntumaan rakennettu asuinkerrostalo-hanke. Hankkeessa olennaisiksi tarkastelun kohteiksi ympäristön kannalta nousivat alueen maisema-arvot, maaperän stabilointi ja olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen. Alue on aktiivisessa virkistyskäytössä ja joen puusto ja ympäristö tarjoavat tärkeän elinympäristön alueen linnuille ja lepakoille. Suunnittelussa kasvillisuuden ja stabiloitavan maapinta-alan suhde haluttiin pitää mahdollisimman ympäristöä suosivana. Stabilointi tehtiin vain välttämättömissä kohdissa ja olemassa olevaa tietä hyödynnettiin parkkipaikoituksen pinta-alan optimointiin. Ratkaisuilla onnistuttiin säilyttämään tärkeä ranta-alue kasvillisuuksineen. Lisäksi pihasuunnittelussa otettiin huomioon joen tulvariski, piharakennukseen tehtiin viherkatto ja piha-alueen pinnat toteutettiin vettäläpäisevinä.

Toisessa hankkeessa ei ensimmäisen tapaa keskitytty kasvillisuuden säilyttämiseen sillä rakennuspaikka oli asfaltti-betonikenttää, jolla ei ollut lähes ollenkaan kasvillisuutta. Kyseessä oli Helsingin Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -korttelihanke. Hankkeessa tavoiteltiin kasvillisuuden säilyttämisen sijasta sen lisäämistä karuun ympäristöön. Lisäksi mukana oli vahva tavoite tuottaa uutta tietoa aiheesta. Korttelissa tutkittiin erilaisten integroitavien viher- ja kasvillisuusratkaisuiden toimivuutta tiiviissä rakentamisessa. Rakennuksen istutuksissa testattiin erilaisten kasvien sietokykyä ja erilaisia viherkatto- ja -julkisivuratkaisuita.

Monissa toimenpiteissä varsinkin huolto osoittautui haasteelliseksi. Lisäksi esimerkiksi viherkattojen hulevesien mukana mereen päätyvä ravinnekuorma ja siitä johtuva tarve lisälannoitukseen osoittautuivat ongelmallisiksi. Kuitenkin kasvillisuudella saavutettiin lämpötiloja tasaavaa vaikutusta ja esimerkiksi kattopuutarha ja oleskelutilat on koettu hyväksi asukkaiden sosiaaliselle kanssakäymiselle.

Kuusiniemi korosti, että erilaisilla rakennetuilla viherratkaisuilla ei koskaan voida korvata esimerkiksi rakennusta varten kaadetun metsän monimuotoisuutta, joten aina lähtökohtaisesti pitäisi keskittyä jo olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Hankkeissa on aina keskityttävä hankekohtaisiin ominaispiirteisiin ja siihen mikä on kyseisen hankkeen kannalta oleellisimmat monimuotoisuuteen kokonaisuutena vaikuttava asia.

Vielä paljon tehtävää ja opittavaa

Webinaari käsitteli biodiversiteetin ja rakentamisen suhdetta niin teorian kuin käytännön esimerkkien tasolla. Vaikka emme vielä pysty täysin mittaamaan toimiemme vaikutusta on hyviä esimerkkejä jo olemassa. Luonnon monimuotoisuus on edellytys lajien sopeutumiselle muuttuvissa oloissa. Luonto taas on edellytys meidän yhteiskuntamme toimivuudelle ja sen yleiselle hyvinvoinnille. Kuten Riku Lumiaro puheenvuorossaan korosti, Suomen luonto muuttuu tällä hetkellä todella paljon ja ainoastaan me suomalaiset voimme toimillamme hoitaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Rakentamisessa ja rakennetussa ympäristössämme on tällä saralla paljon parannettavaa ja potentiaalia biodiversiteetin vahvistamiseksi.

Riku Lumiaron esitysmateriaali löytyy täältä.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green

Purkupihasta FIGBC:n uusin jäsen – samalla kolmensadan jäsenen raja rikki 

27.10.2022
Green Building Council Finlandin tavoitteena on, että rakennettu ympäristö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme erilaisia selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla alalla toimivat voivat vauhdittaa omaa

Kymmenessä vuodessa kolmensadan jäsenen raja rikki – FIGBC aikoo jatkossakin vauhdittaa toimialan kehitystä 

27.10.2022
Suomen Green Building Councilin perusti vuoden 2010 keväällä 29 organisaatiota, jotka näkivät tarpeen uudenlaiselle yhteistyölle toimialamme kestävän kehityksen vauhdittamiseksi.   FIGBC:n perustajajäseniä ovat Asuntosäätiö, Citycon Oyj, CO2.FI Oy, Fimera Oy ERMS,

Kuinka sopeudumme muuttuvaan ilmastoomme? WGBC julkaisi uuden oppaan.

26.10.2022
Lehdistötiedote 26.10.2022 klo 11:00 Suomen aikaa World Green Building Councilin uusi julkaisu “Climate Change Resilience in the Built Environment” kokoaa yhteen vaikuttavia ja käytännöllisiä ratkaisuja kiinteistö-, yhteisö- ja kaupunkitasolla ilmastonmuutokseen