Green Building Council Finland

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan ymmärtää syvällisemmin ja vaikutuksien haittoja ehkäistä. Kiinnostus rakennetun ympäristön vaikutuksiin ekologisiin kiertokulkuihin ja lajien monimuotoisuuteen on kasvussa. Biodiversiteettiä ei kuitenkaan pystytä vielä täysin mittaamaan ja nyt onkin tärkeää ymmärtää syvällisemmin, mistä on kyse ja miten jo olemassa olevaa tietoa pystytään konkreettisesti hyödyntämään tämän päivän rakentamisessa.

Keskiviikkona 25.5. FIGBC:n järjestämässä Urbaani biodiversiteetti -webinaarissa keskusteltiin siitä, miten rakennettu ympäristö voi edistää ja turvata ympäristömme monimuotoisuutta. Webinaarissa kuultiin ekologi Riku Lumiaron (SYKE) alustus Suomen luonnon nykytilasta sekä biodiversiteetin ja rakentamisen suhteesta. Alustuksen jälkeen aiheesta kuultiin konkreettisia esimerkkejä Lappeenrannan kaupungin niittyverkosto hankkeen (Laura Ratilainen, Lappeenrannan kaupunki) sekä kahden aiheeseen liittyvän uudisrakennushankkeen kautta (Pia Kuusiniemi, Loci Maisema-arkkitehdit).

Webinaaritallenteen pääset katsomaan täältä.

Ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti

Riku Lumiaro nosti esityksessään esille biodiversiteetin merkityksen niin luonnon hyvinvoinnille kuin myös koko yhteiskunnalle. Luonnon prosessit ylläpitävät itseään erilaisilla ekologisilla kierroilla. Geneettisen ja lajienvälisen monimuotoisuuden avulla lajit pystyvät sopeutumaan ja mukautumaan erilaisiin tätä järjestelmää epävakauttaviin muutoksiin. Tällä hetkellä ilmasto ja elinolosuhteet muuttuvat kuitenkin nopeammin kuin mihin luonto pystyy vastaamaan.

Luonto tuottaa meille ekosysteemipalveluita, joihin taloutemme nojaa; metsätalous, energiantuotanto, ravinnontuotanto kaikki ovat riippuvaisia luonnosta. Tämän lisäksi luonto tarjoaa meille kulttuuripalveluita ja hyvinvointia, se tuottaa meille marjoja, sieniä ja muuta ravintoa. Kaiken lisäksi luonto myös tarjoaa säätely palveluita, joilla se puskuroi niin luonnollisia kuin ihmisen toiminnastakin aiheutuvia vaikutuksia ympäristölle ja on avainasemassa esimerkiksi tulvavesien hallinnan kannalta. Biodiversiteetin väheneminen heikentää ja vaarantaa kaikkia näitä luonnon jmeille jo tarjoamia palveluita, joista olemme enemmän tai vähemmän riippuvaisia.

Rakentaminen ja biodiversiteetti

Rakentaminen on kolmanneksi merkittävin syy monimuotoisuuden heikkenemiselle. Vielä sata vuotta sitten olemassa olleista perinneisotoopeistamme on jäljellä tänä päivänä enää vain prosentti ja ne kaikki on luokiteltu uhanalaisiksi. Väylien rakentaminen, maanmuokkaus ja kaupunkien laajeneminen ovat muuttaneet elinympäristöjä merkittävästi. Teidenvarsista, sähkölinjoista ja aukeista joutomaista on tullut merkittäviä niittykasvillisuuden elinympäristöjä. Monet metsätyypit kuten lehdot, joita on sijainnut mm. pääkaupunkiseudulla ovat rakentamisen seurauksena vähentyneet huomattavasti. Paikallista lajistoa yleisesti haittaavat vieraslajit ovat yleistyneet ja siirtyneet uusille kasvupaikoille muun muassa maansiirtojen vuoksi, mikä korostaa rakentamisen menetelmien tärkeyttä ongelman ratkaisussa. Rakentaminen on myös merkittävä ilmastonmuutoksen kiihdyttäjä ja ilmaston lämpeneminen itsessään on tällä hetkellä suurin monimuotoisuutta uhkaava tekijä.

Monimuotoisuuden turvaamiseksi on kuitenkin olemassa keinoja. Hulevesien määrä on erityisen suurta kaupungeissa, missä maaperä on usein peitetty pinnoitteilla, ja ilmaston lämmetessä sademäärät tulevat kasvamaan myös Suomessa. Tähän ongelmaan kaupunkien hulevesi-istutukset, viherkatot ja viheralueet voivat tarjota ratkaisua hidastamalla ja sitomalla vettä itseensä. Kun nämä ratkaisut suunnitellaan lajistoltaan rikkaiksi ja olosuhteisiin sopiviksi, tukevat ne myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Nämä alueet myös luovat kaupunkilaisille kauniita ja tärkeitä virkistysalueita. Monimuotoisuutta voidaan parantaa ja turvata myös ekologisen kompensaation, ekosysteemihotellien ja maamassojen paikallisen käytön avulla. Tällä hetkellä on käynnissä Suomen biodiversiteettistrategian toimintaohjelman laatiminen, mikä tulee tukemaan biodiversiteettitavoitteiden toteutumista tulevaisuudessa. Lumiaro korosti uudisrakennuskohteissa hankekohtaista tarpeeksi aikaista ympäristövaikutusten arviointia ja asian huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa yhteistyössä suunnittelijan kanssa.

Lappeenrannan Niittyverkostohanke

Lumiaron esityksen jälkeen kuultiin Laura Ratilaisen (Lappeenrannan kaupunki) esittely Lappeenrannan niittyverkostohankkeesta. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä luonnon monimuotoisuutta, laskea hoitokustannuksia sekä hyödyntää kaivuumaiden ylijäämämaata. Niittyverkosto koostuu niityistä sekä niiden tukialueista eli reunavyöhykkeistä, metsien reuna-alueista ja alueilla olevista tonteista.

Hanke aloitettiin kartoittamalla potentiaalisesti niityiksi muutettavat alueet. Näiden pohjalta laadittiin yleissuunnitelma sekä hoitokortit erilaisille toteutettaville niittytyypeille. Hankkeesta järjestettiin julkisia kuulemisia kaupunkilaisille, joille tarjottiin myös mahdollisuuksia osallistua toteutukseen.

Tulokset positiivisia

Hankkeen tuloksena kaupunkiympäristöön on toteutettu 40 niittykohdetta. Useita nurmialueita on muutettu niityiksi ja alueilla on toteutettu kokeiluina niittypolkuja, lahopuun hyödyntämistä ja pienviljelyä. Alueen katu- ja puistotyömailta on kerätty hyvää maa-ainesta, josta on toteutettu niittykumpuja ja maa-ainesta on pystytty hyödyntämään paikallisesti. Hankkeen vaikutuksesta monilla alueilla hoidontarvetta on pystytty vähentämään, mikä heijastuu positiivisesti ylläpitokustannuksiin. Toisaalta tietyt niittytyypit vaativat enemmän huoltoa kuin tavanomaiset nurmikkoalueet. Hankkeen niityt ovat kasvaneet hyvin, kaupunkiympäristön monimuotoisuutta on pystytty kasvattamaan ja edistämään elinympäristöjen verkottumista.

Hyvin tärkeänä prosessissa Ratilainen näki asukkaiden osallistamisen aina hankkeen alusta lähtien ja selkeän viestimisen hankkeen tavoitteista. Uusi tapa hoitaa ympäristöä vaatii alkuun totuttelua, mutta hanke on saanut paljon hyvää palautetta. Tärkeänä hän kokee myös sen, ettei uusi niitty saa rajoittaa alueelle pääsyä vaan alueiden käytettävyys tulee mahdollistaa esimerkiksi niittypoluilla.

Luonnon monimuotoisuus uudisrakennushankkeissa

Webinaarin lopuksi kuultiin vielä biodiversiteetti-näkökulman tuomisesta uudisrakennushankkeisiin. Pia Kuusiniemi Loci Maisema-arkkitehdeiltä esitteli kaksi hanketta, jotka osaltaan havainnollistivat hankekohtaisuuden merkityksen suunnitteluprosessissa, kun puhutaan monimuotoisuudesta.

Ensimmäinen esimerkki oli Vantaalle joenrannan tuntumaan rakennettu asuinkerrostalo-hanke. Hankkeessa olennaisiksi tarkastelun kohteiksi ympäristön kannalta nousivat alueen maisema-arvot, maaperän stabilointi ja olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen. Alue on aktiivisessa virkistyskäytössä ja joen puusto ja ympäristö tarjoavat tärkeän elinympäristön alueen linnuille ja lepakoille. Suunnittelussa kasvillisuuden ja stabiloitavan maapinta-alan suhde haluttiin pitää mahdollisimman ympäristöä suosivana. Stabilointi tehtiin vain välttämättömissä kohdissa ja olemassa olevaa tietä hyödynnettiin parkkipaikoituksen pinta-alan optimointiin. Ratkaisuilla onnistuttiin säilyttämään tärkeä ranta-alue kasvillisuuksineen. Lisäksi pihasuunnittelussa otettiin huomioon joen tulvariski, piharakennukseen tehtiin viherkatto ja piha-alueen pinnat toteutettiin vettäläpäisevinä.

Toisessa hankkeessa ei ensimmäisen tapaa keskitytty kasvillisuuden säilyttämiseen sillä rakennuspaikka oli asfaltti-betonikenttää, jolla ei ollut lähes ollenkaan kasvillisuutta. Kyseessä oli Helsingin Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -korttelihanke. Hankkeessa tavoiteltiin kasvillisuuden säilyttämisen sijasta sen lisäämistä karuun ympäristöön. Lisäksi mukana oli vahva tavoite tuottaa uutta tietoa aiheesta. Korttelissa tutkittiin erilaisten integroitavien viher- ja kasvillisuusratkaisuiden toimivuutta tiiviissä rakentamisessa. Rakennuksen istutuksissa testattiin erilaisten kasvien sietokykyä ja erilaisia viherkatto- ja -julkisivuratkaisuita.

Monissa toimenpiteissä varsinkin huolto osoittautui haasteelliseksi. Lisäksi esimerkiksi viherkattojen hulevesien mukana mereen päätyvä ravinnekuorma ja siitä johtuva tarve lisälannoitukseen osoittautuivat ongelmallisiksi. Kuitenkin kasvillisuudella saavutettiin lämpötiloja tasaavaa vaikutusta ja esimerkiksi kattopuutarha ja oleskelutilat on koettu hyväksi asukkaiden sosiaaliselle kanssakäymiselle.

Kuusiniemi korosti, että erilaisilla rakennetuilla viherratkaisuilla ei koskaan voida korvata esimerkiksi rakennusta varten kaadetun metsän monimuotoisuutta, joten aina lähtökohtaisesti pitäisi keskittyä jo olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Hankkeissa on aina keskityttävä hankekohtaisiin ominaispiirteisiin ja siihen mikä on kyseisen hankkeen kannalta oleellisimmat monimuotoisuuteen kokonaisuutena vaikuttava asia.

Vielä paljon tehtävää ja opittavaa

Webinaari käsitteli biodiversiteetin ja rakentamisen suhdetta niin teorian kuin käytännön esimerkkien tasolla. Vaikka emme vielä pysty täysin mittaamaan toimiemme vaikutusta on hyviä esimerkkejä jo olemassa. Luonnon monimuotoisuus on edellytys lajien sopeutumiselle muuttuvissa oloissa. Luonto taas on edellytys meidän yhteiskuntamme toimivuudelle ja sen yleiselle hyvinvoinnille. Kuten Riku Lumiaro puheenvuorossaan korosti, Suomen luonto muuttuu tällä hetkellä todella paljon ja ainoastaan me suomalaiset voimme toimillamme hoitaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Rakentamisessa ja rakennetussa ympäristössämme on tällä saralla paljon parannettavaa ja potentiaalia biodiversiteetin vahvistamiseksi.

Riku Lumiaron esitysmateriaali löytyy täältä.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä